Lue keskustelun säännöt.
Onko kyseessä avuton vai ajattelematon/välinpitämätön äiti?
19.12.2005 |
En voinut uskoa korviani, kun kuulin että tutun tutut jotka saivat vauvan noin kuukausi sitten, ovat tehneet sopimuksen äidin äidin kanssa, että kun miehen isyysloma loppuu, mummi ottaa VIRKAVAPAATA 6kk ja tulee hoitamaan vauvaa, jotta äiti saa levätä?????
Mitä nämä ihmiset oikein ajattelevat? Kaikista kivointa aikaa vauvan kanssa on just noi 6 ensimmäistä kuukautta. Ja mitä äiti sitten tekee, kun mummi ei yhtä' äkkiä olekkaan hoitamassa vauvaa vaan kaikesta täytyy selvitä yksin puolivuotiaan kanssa.
Käsittääkseni tarkoituksena on, että äiti vain imettää vauvan ja mummi hoitaa muuten, jotta äiti saa käydä kahvilla kavereiden kanssa, shoppailla ja pitää kotia kunnossa.
Onko minun ymmärryksessä jotain vikaa, koska pidän tätä ratkaisua ERITTÄIN OUTONA? Vai onko tilanne muidenkin mielestä outo?
Kommentit (65)
Ihanaa, että maailmasta vielä löytyy yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa toisista! Minusta muuten kuulostaa, että tuo on mummilähtöinen juttu, eli mummo on tosi innostunut lapsenlapsestaan ja kyllästynyt työhönsä ja mikä sen mukavampaa tulevien vanhempien kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä ainakin oli tuossa vaiheessa ihanuus kaukana. Esikoisen vauva-aika oli sellaista helvettiä, että vieläkin sen muisteleminen nostaa kylmät väreet selkään.
Kyllä sieppaa, kun itse hoidan lapset ja kodin ja miehenkin, eikä koskaan ole omaa aikaa, ja sitten tulee tämmöinen äiti, joka saa apua sukulaiseltaan! Kyllä täytyy olla siinä äidissä jotain pahasti vialla, kun kehtaa noin tehdä! Vielä enemmän minua suututtaa, kun en keksi, että mitä pahaa siinä oikeasti on -mutta onhan siinä jotain vikaa oltava!
En ymmärrä tuota asennetta että se joka eniten kärsii niin kirkkaimman kruunun saa...ei pidä paikkaansa. Hienoa jos jollain on tollanen mahdollisuus. Ottaisin itsekin avun vastaan ilomielin.
Mutta jos joku ajattelee niin että kaipaa kahvittelua ja omaa aikaa niin ehkä sitten on parempi tehdä niin.
Eihän sekään ole lapsen etu että sitä hoitaa kärttyinen, väsynyt ja tylsistynyt äiti.
Mutta toki siinä on sitten se kysymys että miksi haluta lapsi jos ei halua sitoutua ensimmäiseksi vuodeksi siihen.
Mutta en ketään lähde tuomitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka mummi on onkin mukana kuvioissa. Ennen vanhaanhan tämmöinen oli hyvin tavallista, kun useampi sukupolvi asui yhdessä.
Eli vastaus: ko. äiti on fiksu, ei avuton, eikä välinpitämätön!
Lapsen parhaaksi on myös, että hänellä on useampi rakastava, hoivaava ihminen ja äiti, joka ei ole palanut loppuun jo ensimmäisinä kuukausina. Puolivuotiaana taas vauvaa alkaa kiinnostaa jo ulkopuolinenkin maailma, eikä hän ole enää yhtä kiinni hoivaajassaan kuin ensimmäiset kuukaudet.
OIKEIN HYVÄ RATKAISU tuolla perheellä!
Vierailija:
Mutta toki siinä on sitten se kysymys että miksi haluta lapsi jos ei halua sitoutua ensimmäiseksi vuodeksi siihen.
Hmm, ihanko ajattelit, että lapseen sitoutuu vain ekaksi vuodeksi, taitaa sitoutuminen kestää kauemmin ;)
Pitäisikö mielestäsi jokaisen, jolla on " vaarana" avun saanti lähimmäisiltä, jättää lapsi tekemättä? Lasketaanko isänkin apu yhtä pahaksi? Jos on mahdollisuus, että äiti masentuu vauva-aikana, niin pitäisi jättää lapsi hankkimatta?
Minä en edelleenkään usko, etteikö apn tuttava vauvaansa sitoutuisi -hän vaan on onnekas ja saa myös apua arjen pyöritykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni se on ihanaa jos mummit ja kummit tahtoo auttaa, ei siinä ole mitään pahaa, mutta miksi täytyy joka päivä olla paikalla 7-17 kun terveitä aikuisia vanhemmat kuitenkin ovat. Itseäni henkilökohtaisesti ahdistais ajatus että joku olis meillä ollut joka päivä kyttäämässä mitä tehdään....
Itselläni oli esikoisen vauva-aikana ihan kauhea halua tehdä kaikki itse, enkä varmaan olisi halunnut siihen mitään mummoa puuttumaan MINUN ja LAPSENI ihanaan symbioosiin. Näin jälkikäteen ajatellen hoitoapu olisi ollut ihan hyvä juttu. Olin aika loppuunpalanut ekan puolen vuoden aikana. Mutta ehkä se oli tarpeenkin, että opettelin itse asiat kantapään kautta ja kasvatin omaa itsevarmuuttani äitinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä meidän lintukodossa asuu pari venäläistä perhettä (en tiedä ovatko työn perässä maahan muuttaneita vai turvapaikanhakijoita), ja heillä on MOLEMMILLA perheillä mamat apuna lastenhoidossa ensimmäisen vuoden. Naurettavalta näyttää, kun ylipainoinen ylipainoinen äiti vie 3-vuotiaan esikoisen viereiseen päiväkotiin koko päiväksi (ja joka päivä), ja isoäiti lykkää pikkusisarusta vieressä vaunuissa... Mitähän he tekevät kaiket päivät? Olisi hauska olla kärpäsenä katossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
miksi täytyy joka päivä olla paikalla 7-17 kun terveitä aikuisia vanhemmat kuitenkin ovat.
että miksi ei saisi olla, vaikka vanhemmat terveitä aikuisia ovatkin? ;) Osaatko sanoa? Ja vastaukseksi ei kelpaa se, että SINUN mielestäsi se on outoa, tms. koska sinun tapasi ei ole se ainoa oikea.
Enkä tarkoittanut ettei apua saa ottaa vastaan!
Olenhan itsekkin saanut esim. joskus lapsenhoitoapua.
Enkä todellakaan tuomitse ketään joka haluaa hoidattaa lapsensa muilla. Onhan niin tehty aina.
Mutta itse koin sen niin että en halunnut ketään jatkuvasti lapseni, minun ja lapsen isän väliin. Me ollaan perhe eikä siihen tutustumisvaiheessa olis mahtunu kummankaan äiti jatkuvasti.
Tottakai apua otettiin vastaan kun sitä tarvittiin, mutta ei jatkuvasti.
En ole edes ikinä tavannut ketään joka haluaisi että jatkuvasti on mummo paikalla, mutta jos joku haluaa niin ei se minua haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että osaat nyt suhtautua noin. Aluksi teksteissäsi kuulsi annos kateutta mutta nyt asennoidut oikein hyvin. On aivan loistavaa, että ihmiset oppivat lisää asioista niitä mietittyään ja uskaltavat myös muuttaa mielipidettään
mutta, kyllä ihmettelen kuinka MIES OTTAA ANOPIN ASUMAAN PUOLEKSI VUODEKSI KOTIINSA! Minulla on omaan äitiini erittäin hyvät välit (ja ottaisin kyllä kiitollisuudella apua vastaan jos asuisivat lähempänä kuin 500 kilsan päässä) mutta silti en TODELLAKAAN haluaisi ottaa äitiäni asumaan meille tuoksi ajaksi. olisi rasittavaa jos ei olisi omaa perhe-elämää.
Se puoli vuotta ensimmäisen lapsen kanssa on mullistavaa aikaa, kyllä jotenkin häiritsisi jos olisi koko ajan äiti seuraamassa. Niissä kulttuureissa jossa isoäidit ovat äidin apuna kotona hoitamassa lasta, isät eivät osallistu samalla lailla kodin asioihin kuin meillä suomessa nykyajan isät osallistuvat. Ymmärrän avun tarpeen jos isällä ei ole halua osallistua lapsen ja kodin hoitoon.
kukin taaplaa tyylillään ja jos järjestely on heille OK, niin mikäs siinä.
Minun tuttavapiirissäni ei ole samantapaisia tapauksia.
Yhden kerhotutun äiti käy perhekerhossa mukana, että auttaa äitiä kahden alta kahdenvuoden ikäerolla olevan lapsen kanssa. Tämäkin on vähän omituista minusta joka olen pärjännyt ilman vanhempiani siitä kähtien kun muutin kotoa.
Mikä itsesarvo on selvitä kaikesta yksin? Hienoahan se vaan on jos mummu auttaa. Mun eisikoinen oli 3 vuorokautta viikossa äidilläni kun oli alle 2-vuotias. Sain aikaa opiskella ja rentoutua. Nyt olen ajatellut ottaa meille au pairin kunhan toi neljäs vauva on 1,5-vuotias. Ei nimittäin huvita enää juosta päivät pitkät sen ikäisen perässä (muut kolme lasta jo kouluikäisiä). ja mulla olis paljon kiinnostavampaakin tekemistä kuin kotityöt.
neljän äiti
ja on outua, että suurin osa vastaajista pitää tuota normaalina.
Jos ap:n kertomus noin pääpiirteittäin pitää paikkansa, niin huh huh.
Tavallinen perhe, isä pitää isyysloman ja omaa normaalit työajat. Vauvan isoäiti ottaa _virkavapaata 6kk_ ollakseen joka päivä päivät hoitamassa vauvaa.
Mistä ihmeestä näitä uusavuttomia oikein sikiää?
Ymmärrän satunnaisen hoitoavun, ymmärrän että isoäiti tulisi viikoksi kahdeksi auttamaan. Mutta puoli vuotta ja kokopäiväisesti!
Onko teistä todellakin normaalia, että isoäiti ottaa puolen vuoden virkavapaan hoitaakseen juuri syntynyttä lapsenlastaan, vaikka lapsen äitikin on kotona? Ja lapsen isä tekee normaalia työtä eli ei ole viikkokausia työmatkoilla.
Tuo ei ole enää normaalia. Joko perheessä on jotain pielessä (ne mt-ongelmat tmv) tai sitten puhutaan yksinkertaisesti uusavuttomasta ja itsekkäästä tuoreesta äidistä- Tai voihan olla, että äidin ja tyttären suhde ei ole vielä kehittynyt aikuisuuden tasolle. Normaalia tuo joka tapauksessa ei ole.
no jaa. kyllä mun mielestä aika oudolle kuulostaa. mahtaako olla pidemmän päälle edes kovin toimiva ratkaisu? mä en mun mutsia tossa jaloissa häsäämässä olis kestäny sekuntiakaan sillon kun esikoinen syntyi. mutta toisaalta taas, onhan se mukavaa että toisilla on sitä apua tarvittaessa lähellä.