Lue keskustelun säännöt.
Kumpi " malli" sinusta parempi pienen lapsen (n. 1-2 v.) kanssa?
18.12.2005 |
1. Vanhemmat eivät vie lasta hoitoon kuin " pakon edessä" esim. lääkärikäyntien tms. menojen, joihin lasta ei voi ottaa mukaan, ajaksi. Lapsi on siis käytännössä perheen arjessa mukana koko ajan, kuitenkin niin, että hänen kanssaan ei suurimman osan ajasta erityisesti puuhailla tai leikitä, vaan lapsi esim. leikkii äidin vieressä äidin tehdessä kotitöitä tai pyörii mukana vanhempien siivotessa tms.
2. Vanhemmat vievät lasta hoitoon usein esim. saadakseen rauhallisia viikonloppuja kahden tai voidakseen tehdä kotona jotain keskittymistä vaativaa. Ne ajat, kun lapsen kanssa ollaan, hänen kanssaan touhutaan ja leikitään aktiivisesti koko ajan. Vanhemmilla siis enemmän omaa aikaa kuin " 1-mallissa" ja siksi jaksavat ja voivat loppuajan keskittyä lapseen 100-prosenttisesti.
Perustele vastauksesi! =)
Kommentit (17)
tarkotan,että se kun lapsi häärää mukana siivotessa ja leivottaessa, on lapselle tärkeempääkin kun se leikki esim äidin tai isän kanssa. siis lapsen täytyy osata leikkiä myös yksin. eikä vanhemopien pitäisi olla mitään " ohjelmatoimistoja" , toki itsekin ajelen autolla lapseni kanssa ja muovailen yms, mutta enemmän touhutaan sitten just näitä kotijuttuja ja tietysi ulkoillaan. et ehkä kuitenkin toi eka, lapsi aina mukana arjen jutuissa. ei lapsi kaipaa mitään extremeä ja aina touhua, tavallinen arki on parasta!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt lapsi on 1v ja eipä ole vielä pyytänyt ;)
Että oikeen loppuajan sitten laatuaikaa.... joopajoo ja kuulostaakin luonnolliselta
Enhän minä arvostellut kenenkään tapaa toimia vaan esittelin kaksi vaihtoehtoista mallia, kertomatta edes kummalla tavalla meillä toimitaan!
ap
sillä se on lähempänä sitä, mitä elämä oikeasti on.
meillä perusteluna on vaan se, että kertakaikkiaan on koko ajan joku ronkumassa lasta hoitoon ja lapsi tykkää olla jonkin aikaa muualla, ja minä ja mies tykätään olla joskus kahdestaankin, siispä tämä sopii koko porukalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäsi selkeästi toinen noista " vaihtoehdoista" on ylivertainen. Kuten sanottu, kaikkien arki ei mene saman kaavan mukaan (jo työajat vaikuttavat siihen, sekä monet muut asiat), ja silti ihan jokainen voi tehdä arjestaan lapselleen parhaan. Omien resurssien mukaan siis. Jos vaan haluaa, eikä välitä tämmöisistä äänestyksistä.
Oletko ajatustenlukija? =) En edelleenkään sanonut kumpi malli minusta on ylivertainen, joten kiinnostaisi tietää, kumpaa luulet minun sellaisena pitävän?
Miksi tuohduit viestistäni niin kovasti? Oma perheeni edustaa toista mallia ja eräs läheinen tuttavaperhe toista ja molemmille oma valinta sopii loistavasti. Mietiskelin kuitenkin tänään, miten erilaisia toimintatapamme ovat ja ihan mielenkiinnosta lähdin keräämään laajempaa otosta, kummalla tavalla ihmiset tapaavat toimia. Edelleenkään en mielestäni ole arvostellut kenenkään tapaa toimia!
kaikella ystävyydellä ap =)
Vierailija:
mielestäsi selkeästi toinen noista " vaihtoehdoista" on ylivertainen. Kuten sanottu, kaikkien arki ei mene saman kaavan mukaan (jo työajat vaikuttavat siihen, sekä monet muut asiat), ja silti ihan jokainen voi tehdä arjestaan lapselleen parhaan. Omien resurssien mukaan siis. Jos vaan haluaa, eikä välitä tämmöisistä äänestyksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset ovat aina kotona, 365 päivää ja yötä vuodessa ja mikä tahansa meno, lapset raahataan aina mukaan. Vanhemmat eivät voi koskaan tehdä mitään kahdestaan ja oli mikä tahansa työ kotona, se tehdään aina lasten kanssa. Tajutkaa nyt, että kaikilla EI OLE mitään hoitoja. Vitsi, on teillä helppoa, kun pitää tollaisia miettiä.
Etkö ap ole kuullut tutkimuksista, joissa on toistuvasti tultu siihen tulokseen että lapselle tärkeintä on arki ja arkiset asiat perheen kanssa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin on lapset kyllä hoidossa muutenkin kuin vain ehdottoman pakon edessä, ovat pari-kolme tuntia kerrallaan mummolassa pari kertaa kuukaudessa.
yökylässä ovat kuitenkin olleet tosi harvoin, tosin 5-v jo haluaisi mennä enemmänkin. esikoinen on ollut kerran jopa kaverillaan yökylässä ja tämä oli siis ihan puhtaasti hupireissu hänelle, muut lapset oli kotona niin ei me miehen kanssa sen kummemmin kahdenkeskistä aikaa saatu...
meidän suvussa ei ole vielä tullut eteen sellaista tilannetta, että kukaan suostuisi hoitamaan. Esim. yksinhuoltajan synnytys, lapset vailla ketään hoitajaa, ei vielä ole mikään ehdoton pakkotilanne, jossa toiset auttaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä malli sopii meille ja lapselleni. Mukana kulkemalla lapset myös oppivat erilaisia asioita, esim.lääkärissä käymällä vaikkei itse olisikaan potilaana.
Mielestäni arkirutiinit ja yhdessä tekeminen on lapselle tärkeää. Ihanne kai olisi jossain näiden kahden " ääripään" välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten minä en näe vaihtoehtoja minään ääripäinä, vaan molemmissa vaihtoehdoissa tuntuu arki olevan tosi superhelppoa.
Arki on monelta perheeltä kadoksissa (ja lapsilta myös) Ns. " laatuaikaan" panostetaan. Lapsi ei tarvitse laatuaikaa vaan turvalisia ihmissuhteita, arkea, kotia, vanhemmuutta ja jakamista. Kysykää ihan keltä lastenkasvatuksen ammattilaiselta tai psykologilta. Sana laatuaika on kirosana mielestäni.
Lapselle on tärkeää saada osallistua perheensä arkeen. Sillä tavalla opitaan noita elämän perusjuttuja. Kakkosmallissa lapsi opetetaan kaiken huomion keskipisteeksi, mikä on pitemmän päälle huono juttu.
Meillä tilanne ei kyllä ole ihan noin mustavalkoinen. Lapsemme ovat tuonikäisinä olleet lähes kaiken ajan vanhempiensa seurassa osallistuen normaaliarkeen siivouksineen ja ruuanlaittoineen. Kumpikin ovat kuitenkin saaneet sopivasti myös yksilöllistä ja 100-prosenttista huomiota.
perheelle paremmin sopii. Ei toisen perheen arki välttämättä sovi toiselle. Lisäksi on tosi asia, että kaikilla ei esim. ole hoitajia lähellä. Ei se silti tarkoita, että heidän toimintatapansa oli jotenkin huono. Ihme lähestymistapa koko asiaan.