voiko huonon omantunnon kanssa elää?

Tällaiset ihastumiset peilaavat juuri yleensä vallitsevan suhteen ongelmia.

Eli mikä parisuhteessasi mättää? Mitä tyhjyyttä ihastuksesi täyttää? Miltä ongelmalta yrität ummistaa silmäsi?

Eiköhän vietit saa syttymään vain jollain tasolla sopiva tai houkutteleva ihminen.

Meillä on tosi onnellinen avioliitto, mutta työkaverini (naimisissa oleva isä) on iskenyt silmäni minuun ja en voi kieltää etteikö itsellänikin kihelmöisi. Mutta en koskaan voi pettää miestäni, halut on yritettävä poistaa.

Olen miettinyt mitä se mies multa haluaa?? Seksiä? Suhdetta?

Enkä voisi kenenkään perhettä hajottaa..

Tulee hiljaista yleensä kummallakin saralla... ; ) Eli ystävämme arki astuu kuvioon.

eli anna ajan kulua ja ajatusten lämmittää mielessäsi, mutta älä mene ajatuksista tekoihin. Katuisit sitä : /

Jostain olen lukenut että parisuhteessa tulee " kriisejä;" kahden vuoden paikkeilla, sitten seitsemän vuoden ja aina sitä seuraavina seitsemänä vuonna... Ihmisen elämä menee jossain ihmeen 7 vuoden " sykleissä..."



Puolen vuoden päästä et enää edes ajattele sitä toista miestä ; ) Tuhahdat vaan itseksesi, että mikähän vitsaus se oli mikä sai miettimään sekstailua työkaverin kanssa...!!!??? =)

Pidä vain ihastuksesi haaveissasi ja elä normaalisti kumppanisi kanssa. Elämässä tulee suvantovaiheita kun oma ei kiinnosta ja tekisi mieli saada elämään säpinää. Sen saat myös oman kultasi kanssa kunhan keksitte jotain kivaa yhteistä uutta. En suosittele missään nimessä kumppaninvaihtoa sillä ruoho ei ole vihreämpää...

niin kannattaisi pysyä sinkkuna ja vaihtaa miestä aina, kun arki uhkaa käydä päälle ;)

en vain tiedä miten voisin olla tätä duunikaveria kohtaan normaalisti.... tiedän että hän haluaisi seksiä... sitäpaitsi miehenikin tuntee hänet... siis tämä on ihan kamalaa. en haluaisi pitää tähän tyyppiin enää mitään yhteyttä...mutta hän on tosissaan mieheni kaveri.



en voisi ikimaailmassa kyllä mihelleni sellaista temppua tehdä että hänen kaverin kanssa makaisin. tahtoisin vaan nämä omat tunteet päästäni pois. eikä meillä miehen kanssa kovin huonosti mene. vähän on vaan intohimo kateissa.

Oletko siis sitä mieltä, että parempi vaan mennä naimisiin, perustaa perhe ja KUN arki alkaa maistua puulta, niin sitten pettämään, eroamaan ja uutta kehiin, vai?



Ja kun PARIsuhteesta on kyse, niin kyllä sen hyvänä pitäminen vaatii _molemmilta_ osapuolilta vähän viitseliäisyyttäkin. Harvassa taitavat olla suhteet, joissa jokainen päivä on iloa ja auvoa ja onnen huumaa?

enkä todellakaan halua loukata miestäni....kyllä hän taitaa olla se maailman paras mies..ainakin minulle. yritän unohtaa tämän ihastumisen, tai en tiedä onko se edes ihastumista. yritän olla tämän työkaverinkin kanssa normaalisti jatkossa. sitäpaitsi hän pettää omaa puolisoa kokoajan joten olisin vain yksi muiden joukossa ja elämäni olisi pilalla. kiitos te jotka saitte minulle ajateltavaa ja järkeä päähän!!!!

niin ota asia puheeksi hänen kanssaan ja sano selvästi, että homma jää tähän, piste.

täytyy yrittää pysyä kuitenkin kaikkien osapuolten kanssa väleissä sillä kaikki toisemme tunnemme. ja onneksi ei ole mitään tanssimista kummenpaa tapahtunut.

Mutta tuo ajatuskuvio on hyvin pelkistetty ja mustavalkoinen. Harva asia etenee suoraan pisteestä A pisteeseen B.



t.32

Toisaalta, olisi sula mahdottomuus pohtia kaikki tapaukset ja näkökulmat asiaan liittyen. On meitä niin moneksi. Siksi kärjistys.

Etkä nyt puhunut kyllä pelkällä huumorintajulla, joten turha saivarrella enää.



t.33

jos antaisit ihan kunnon esimerkkejä omasta näkökannastasi, etkä pelkästään toteaisi, että olen mustavalkoinen katsannoltani? Perustelut auttaisivat asiaa, kiitos :)



32

Älä nyt ota itseesi hyvä ihminen. Hyvä, jos ajatusmaailmasi on selkeä! Kumpa vaan maailma ja elämäkin olisi yhtä selkeää.



t33

etten minäkään alkanut pohtimaan tässä kaikkia mahdollisia näkökulmia asiaan vaan kärjistin, ehkä rankastikin? Miksi vaadit minulta laajempaa pohdintaa, jos et itse esitä mitään suoranaisesti asiaan liittyvää kommenttia, vaan hoet vain, että minä olen mustavalkoinen mielipiteissäni?



Onhan toki helpompaa todeta, että " olet väärässä." kuin sanoa " olet mielestäni väärässä, koska..." ja perustella asia.



32

Olemme molemmat syntisiä ja enempää sinun ei tarvitse yrittää minua tavoille opettaa.



t.33