Hivenen kummastuttaa sosiaalitoimiston toiminta

Mietin itsekin, että miten helvetissä on mahdollista olla neljä vuotta asunnottomana, jos on kuitenkin työssäkäyvä ja joten kuten normaali ihminen? 

Joku ei täsmää. Burnouttia, karenssia, rahattomuutta, uusi työpaikka (?), ei kuitenkaan asuntoa.

Mikset hakenut toimeentulotukea..?

Pitää olla työmarkkinatukipäätös. Jos on päätös karenssista, saa kyllä toimeentulotukea, mutta jos ei ole päätöstä, niin ei saa. Jos olet byrokratian pyörissä, niin voi voi. Hain harkinnanvaraista, enkä saanut mitään muuta kuin voivottelua. Jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt ottaa suosiolla kolmen kuukauden karenssi.

Maksoin vielä hölmönä lopputilillä kolmen kuukauden vuokrat etukäteen. Mutta kun homma venähti puoleen vuoteen, niin aika kusessa sitä oli.

Vierailija kirjoitti:

Mietin itsekin, että miten helvetissä on mahdollista olla neljä vuotta asunnottomana, jos on kuitenkin työssäkäyvä ja joten kuten normaali ihminen? 

Helposti. Jos sinulla on vuokrarästit kontollasi (oli se sitten kuukauden tai vuoden vuokrat) et saa kaupungilta asuntoa. Muistaakseni tässä oli vielä jokin viiden vuoden aika varoaika, joka menee siihen kun rästit ovat maksettu, jolloin voi lohjeta kämppä.

Jos olet narkkari tai jokin muu erikoistapaus, niin saat kyllä sosiaalitoimistolta apua, muussa tapauksessa olet kadulla.

Työsuhteen päättyminen on ollut itseaiheutettu. Tällöin siitä seuraa karenssi ihan lainkin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mietin itsekin, että miten helvetissä on mahdollista olla neljä vuotta asunnottomana, jos on kuitenkin työssäkäyvä ja joten kuten normaali ihminen? 

Helposti. Jos sinulla on vuokrarästit kontollasi (oli se sitten kuukauden tai vuoden vuokrat) et saa kaupungilta asuntoa. Muistaakseni tässä oli vielä jokin viiden vuoden aika varoaika, joka menee siihen kun rästit ovat maksettu, jolloin voi lohjeta kämppä.

Jos olet narkkari tai jokin muu erikoistapaus, niin saat kyllä sosiaalitoimistolta apua, muussa tapauksessa olet kadulla.

Kaupunki ei todellakaan ole ainoa asuntoja tarjoava taho. Esimerkiksi M2-kodit ja Setlementtiasunnot voivat tarjota, ja tarjoavatkin, asuntoja myös luottotiedottomille vuokravelkaisille. Silloin pitää vaan olla hyvä suunnitelma siitä, miten tilanne ei toistuisi. En edelleenkään usko, että neljässä vuodessa kukaan yksityinen vuokranantajakaan ei olisi heltynyt ja vuokrannut asuntoa työssäkäyvälle henkilölle, jos ja kun työssäkäynnin olisi pystynyt esim. työsopimuksella tai palkanmaksukuitilla osoittamaan. Ei nyt varmaan mitään uudiskohdetta kaupungin parhaalta paikalta tuolla historialla saakaan vuokrattua, mutta ettei mitään syrjäkylän lähiökohdettakaan... Ei kuulosta uskottavalta. 

Johanna_sos kirjoitti:

Työsuhteen päättyminen on ollut itseaiheutettu. Tällöin siitä seuraa karenssi ihan lainkin mukaan.

Palataan asiaan kun palat oikeasti loppuun työelämässä ja tämä johtaa työsuhteen päättymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin itsekin, että miten helvetissä on mahdollista olla neljä vuotta asunnottomana, jos on kuitenkin työssäkäyvä ja joten kuten normaali ihminen? 

Helposti. Jos sinulla on vuokrarästit kontollasi (oli se sitten kuukauden tai vuoden vuokrat) et saa kaupungilta asuntoa. Muistaakseni tässä oli vielä jokin viiden vuoden aika varoaika, joka menee siihen kun rästit ovat maksettu, jolloin voi lohjeta kämppä.

Jos olet narkkari tai jokin muu erikoistapaus, niin saat kyllä sosiaalitoimistolta apua, muussa tapauksessa olet kadulla.

Kaupunki ei todellakaan ole ainoa asuntoja tarjoava taho. Esimerkiksi M2-kodit ja Setlementtiasunnot voivat tarjota, ja tarjoavatkin, asuntoja myös luottotiedottomille vuokravelkaisille. Silloin pitää vaan olla hyvä suunnitelma siitä, miten tilanne ei toistuisi. En edelleenkään usko, että neljässä vuodessa kukaan yksityinen vuokranantajakaan ei olisi heltynyt ja vuokrannut asuntoa työssäkäyvälle henkilölle, jos ja kun työssäkäynnin olisi pystynyt esim. työsopimuksella tai palkanmaksukuitilla osoittamaan. Ei nyt varmaan mitään uudiskohdetta kaupungin parhaalta paikalta tuolla historialla saakaan vuokrattua, mutta ettei mitään syrjäkylän lähiökohdettakaan... Ei kuulosta uskottavalta. 

Ei se mikään uskon asia ole. Olin neljä vuotta kaikissa mahdollisissa asuntojonoissa (kaikki mahdolliset säätiöt), eikä kämppää lohjennut. Ei edes tarjottu yhtäkään asuntoa. En käytä huumeita, enkä alkoholia. Olen juonut 3-4 humalatilaa elämäni aikana. Olen etnisesti suomalainen. Olen jäljittänyt sukujuureni Suomessa 1200-luvulle asti.

Jos olisin narkkari tai alkoholisti olisin saanut asunnon alle vuodessa. Olen todistanut tämmöisen tapauksen saavan asunnon muutamassa päivässä.

Ssossut kohtelevat eriarvoisesti ollaan nähty. Rikkaitten kakarat hakevat kattilarahaa ja ihan oikeasti pulassa olevat eivät saa mitään, edes sitä vähää. Nähty on.

Mikä kaupunki on kyseessä? Voisivatko ihmiset laittaa palautetta nimettömänä näistä vaikka kunnalle ja valtiollakin on joku viestiosio. Entä eu. Muuten sama jatkuu jos ei mitään keskustelua ole? Tuo aiheuttaa varmasti kovaa hätää, jos ei kukaan auta tai kerro mitään.

Joo, on monen kerroksen porukkaa ilmeisesti.

Olen alkoholisoituneen veljeni pikkusisko, ja katsonut vierestä kummissani kun veljelle on tuotu suunnilleen kotiin saakka milloin mitäkin palvelua. Törkein oli tapaus, jossa hän olisi saanut kunnollisen asunnon (kun taas kerran jätti vuokrat pystyyn vanhasta ja joutui asunnottomaksi), kunhan olisi vaan vaivautunut sovittuna aikana sossuun hakemaan avaimia. Ei mennyt, kun olisi kuulemma pitänyt tuoda ne hänelle kotiin saakka! Tämänkin jälkeen sai vielä vuosia apua, ja asuu nykyään kunnan palvelutalossa, koska on ryypännyt itsensä sänkypotilaaksi. 

Itse pyysin sossulta apua, kun vuokranantajamme kuoli yllättäen, ja saimme tämän myötä häädön. Olin etsinyt viimeiset 2kk yötäpäivää uutta asuntoa, ja stressin takia mm. narskutellut yhden hampaistani kuolioon. Nyt olin löytänyt asunnon, mutta vuokra oli muutaman kympin kalliimpi kuin sossun hyväksymä normi, joten soitin ja pyysin, voisivatko edes harkita antavansa takuuvuokran vaikkapa lainaksi jossei muuten? Eivät kuulemma todellakaan voi; asuntoasioissa sossun "neuvo" oli, että lapsi voidaan huostaanottaa ja me vanhemmat mennä jonnekin yömajaan! Sehän se olisikin ollut kestävä ratkaisu sekä perhekohtaisesti että yhteiskuntaa ajatellen!! Luojan kiitos saimme läheisiltämme kerättyä lainaan potin, jolla maksoimme takuuvuokran ja pääsimme muuttamaan. 

Tässä maassa osa saa apua, osa ei koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ssossut kohtelevat eriarvoisesti ollaan nähty. Rikkaitten kakarat hakevat kattilarahaa ja ihan oikeasti pulassa olevat eivät saa mitään, edes sitä vähää. Nähty on.

Samaan johtopäätökseen se on itsekin päädyttävä näiden omien kokemusten johdosta. En tiedä onko näillä joku ohjeistus minkä mukaan toimivat? Mutta kyllä itse ainakin jäin ikuisesti katkeraksi, kun olen tosiaan seurannut vierestä tapausta, jota on autettu miljoona kertaa. Eikä tällä tapauksella ole edes mitään halua muuttua ihmisenä. Joskus pidin näitä ihan keksittyinä tarinoina, mutta ikävä kyllä totta ne ovat.

Omat tapahtumat sijoittuvat 2008-2009 ajanjakson väliin, jolloin asioin sossun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oli miten oli, resurssit voitaisiin kohdentaa nistien ja alkkisten metsäsaarikommuuneihin, jonne tiputetaan lentokoneesta korppuja kahdesti vuodessa.

Henk.koht. lopulliseen ratkaisuun tarvittavia välineitä ohjeineen tarpeeksi paikalle, ja pois pääsee antamalla 3kk puhtaat näytteet/läpäisemällä jonkin työllistävän opinahjon pääsykokeet tms.

Hittoako niiden perään katsotaan yhtään tuon enempää.

Repesin huolella.   :DDD

Mutta idea on loistava. Vanhat kunnon "metsien miehet" (alkoholistit, narkkarit, elämäntaparikolliset) ovat aina sopeutuneet elämään sivistyneen yhteiskunnan ulkopuolella. He pärjäävät varmasti metsäsaarikommuuneissa. Siis mikäli ne kommuunit perustetaan Suomenlahdelle (vähintään 10 km päähän rannikosta) ja armeija valvoo, että saarelta ei pääse pakoon. 

Jos meinaa normi-ihmisestä yhteiskunnan elätiksi heittäytyä, se kannattaa tehdä repäisevästi, vankilan kautta, paljon helpompaa.

Jotkut sossut tai varsinkin sosionomit eli sosiaaliohjaajat ovat vallankäyttäjiä. Ihmettelin aikoinaan eriarvoisuutta Espoon sisällä ja sain selville, että eteläisen alueen sosiaalitoimisto oli saanut yli 60 huomautusta sieltä jostain ylhäältä(kuka näitä nyt valvookaan ja vastaanottaa kirjallisia valituksia en saa nyt mieleen) Siinä missä pohjoisen toimisto oli saanut huomautuksia 2. Ei siis todellakaan kannata hyväksyä mitä vain vaan tehdä valituksia. Koko toimisto voi olla mätä.

Vierailija kirjoitti:

Joo, on monen kerroksen porukkaa ilmeisesti.

Olen alkoholisoituneen veljeni pikkusisko, ja katsonut vierestä kummissani kun veljelle on tuotu suunnilleen kotiin saakka milloin mitäkin palvelua. Törkein oli tapaus, jossa hän olisi saanut kunnollisen asunnon (kun taas kerran jätti vuokrat pystyyn vanhasta ja joutui asunnottomaksi), kunhan olisi vaan vaivautunut sovittuna aikana sossuun hakemaan avaimia. Ei mennyt, kun olisi kuulemma pitänyt tuoda ne hänelle kotiin saakka! Tämänkin jälkeen sai vielä vuosia apua, ja asuu nykyään kunnan palvelutalossa, koska on ryypännyt itsensä sänkypotilaaksi. 

Itse pyysin sossulta apua, kun vuokranantajamme kuoli yllättäen, ja saimme tämän myötä häädön. Olin etsinyt viimeiset 2kk yötäpäivää uutta asuntoa, ja stressin takia mm. narskutellut yhden hampaistani kuolioon. Nyt olin löytänyt asunnon, mutta vuokra oli muutaman kympin kalliimpi kuin sossun hyväksymä normi, joten soitin ja pyysin, voisivatko edes harkita antavansa takuuvuokran vaikkapa lainaksi jossei muuten? Eivät kuulemma todellakaan voi; asuntoasioissa sossun "neuvo" oli, että lapsi voidaan huostaanottaa ja me vanhemmat mennä jonnekin yömajaan! Sehän se olisikin ollut kestävä ratkaisu sekä perhekohtaisesti että yhteiskuntaa ajatellen!! Luojan kiitos saimme läheisiltämme kerättyä lainaan potin, jolla maksoimme takuuvuokran ja pääsimme muuttamaan. 

Tässä maassa osa saa apua, osa ei koskaan. 

Tämäkin tapaus, joka on omassa lähipiirissäni on vielä kaiken kukkuraksi ihan helvetin epäkiitollinen. Olen funtsannut, että osaavatko nämä sosiaalitantat lukea yhtään ihmisiä? Jos on kaksi aivosolua ja viettää tämän tyypin kanssa 5min, niin tajuaa että hän on ihan helvetin epäkiitollinen sosiopaatti narkkari, jolla ei ole minkäänlaista omatuntoa. Ovat miljoonia kertoja auttaneet häntä ja pelastaneet joutumasta kadulle, niin kiitokseksi tämä vaan raivoaa heille ja nimittelee ym. Tekee oikein pahaa seurata tuota tilannetta sivusta.

Jos olisin itse saanut murto-osan siitä avusta minkä tämä tyyppi on saanut, niin olisin ollut koko elämäni kiitollinen ja suudellut maata näiden sosiaalitanttojen jalkojen alla.

Vierailija kirjoitti:

Joo, on monen kerroksen porukkaa ilmeisesti.

Olen alkoholisoituneen veljeni pikkusisko, ja katsonut vierestä kummissani kun veljelle on tuotu suunnilleen kotiin saakka milloin mitäkin palvelua. Törkein oli tapaus, jossa hän olisi saanut kunnollisen asunnon (kun taas kerran jätti vuokrat pystyyn vanhasta ja joutui asunnottomaksi), kunhan olisi vaan vaivautunut sovittuna aikana sossuun hakemaan avaimia. Ei mennyt, kun olisi kuulemma pitänyt tuoda ne hänelle kotiin saakka! Tämänkin jälkeen sai vielä vuosia apua, ja asuu nykyään kunnan palvelutalossa, koska on ryypännyt itsensä sänkypotilaaksi. 

Itse pyysin sossulta apua, kun vuokranantajamme kuoli yllättäen, ja saimme tämän myötä häädön. Olin etsinyt viimeiset 2kk yötäpäivää uutta asuntoa, ja stressin takia mm. narskutellut yhden hampaistani kuolioon. Nyt olin löytänyt asunnon, mutta vuokra oli muutaman kympin kalliimpi kuin sossun hyväksymä normi, joten soitin ja pyysin, voisivatko edes harkita antavansa takuuvuokran vaikkapa lainaksi jossei muuten? Eivät kuulemma todellakaan voi; asuntoasioissa sossun "neuvo" oli, että lapsi voidaan huostaanottaa ja me vanhemmat mennä jonnekin yömajaan! Sehän se olisikin ollut kestävä ratkaisu sekä perhekohtaisesti että yhteiskuntaa ajatellen!! Luojan kiitos saimme läheisiltämme kerättyä lainaan potin, jolla maksoimme takuuvuokran ja pääsimme muuttamaan. 

Tässä maassa osa saa apua, osa ei koskaan. 

tuota jos se oli vain muutama kymppi niin miks et heti pyytänyt läheisiltä

Joitain Sossu hyysää, joitain ei. Itse sain joskus kerättyä 40e ruokarahaa, kun oli tukala tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, on monen kerroksen porukkaa ilmeisesti.

Olen alkoholisoituneen veljeni pikkusisko, ja katsonut vierestä kummissani kun veljelle on tuotu suunnilleen kotiin saakka milloin mitäkin palvelua. Törkein oli tapaus, jossa hän olisi saanut kunnollisen asunnon (kun taas kerran jätti vuokrat pystyyn vanhasta ja joutui asunnottomaksi), kunhan olisi vaan vaivautunut sovittuna aikana sossuun hakemaan avaimia. Ei mennyt, kun olisi kuulemma pitänyt tuoda ne hänelle kotiin saakka! Tämänkin jälkeen sai vielä vuosia apua, ja asuu nykyään kunnan palvelutalossa, koska on ryypännyt itsensä sänkypotilaaksi. 

Itse pyysin sossulta apua, kun vuokranantajamme kuoli yllättäen, ja saimme tämän myötä häädön. Olin etsinyt viimeiset 2kk yötäpäivää uutta asuntoa, ja stressin takia mm. narskutellut yhden hampaistani kuolioon. Nyt olin löytänyt asunnon, mutta vuokra oli muutaman kympin kalliimpi kuin sossun hyväksymä normi, joten soitin ja pyysin, voisivatko edes harkita antavansa takuuvuokran vaikkapa lainaksi jossei muuten? Eivät kuulemma todellakaan voi; asuntoasioissa sossun "neuvo" oli, että lapsi voidaan huostaanottaa ja me vanhemmat mennä jonnekin yömajaan! Sehän se olisikin ollut kestävä ratkaisu sekä perhekohtaisesti että yhteiskuntaa ajatellen!! Luojan kiitos saimme läheisiltämme kerättyä lainaan potin, jolla maksoimme takuuvuokran ja pääsimme muuttamaan. 

Tässä maassa osa saa apua, osa ei koskaan. 

tuota jos se oli vain muutama kymppi niin miks et heti pyytänyt läheisiltä

Tää. En usko APta enkä tätä toistamaan kertomusta.