Minkä ikäinen olit kun Estonia upposi? Miten kuulit, mitä teit, miten se vaikutti??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasarmilla alkoi palveluksen jälkeen kuhina ja kaikki keräännyttiin katsomaan televisiota käytävälle. Oltiin usein antamassa virka-apua ja veikattiin että tästäkin tulee meille jotain hommaa.

Osa kavereista oli laivastossa ja he olivat nostamassa ruumiita merestä. Tästä ei ole puhuttu, mutta todellakin olen ymmärtänyt että alussa eläviä/kuolleita oli nostamassa myös varusmiehet. Myöhemmin enää kantahenkilökunta. Jos jollain on muuta "tietoa" kertokaa.

Päivän parin päästä tulikin ilmoitus virka-avusta, lähdimme muutamassa vuorossa valvomaan valkoisia jäähdytyslaitteilla varustettuja rekan perävaunuja, jotka oli parkkeerattu (oikeuslääketieteenlaitoksen?) parkkipaikalle...

Kyllä oli ikävä olo seistä syksyn pimeässä yössä, kylmässä tihkusateessa, kun tiesi mitä vartioitavissa autoissa oli sisällä. Yleensä varusmiehillä lensi hurtti huumori, mutta tuolla kerralla oltiin todella hiljaisia ja vakavia.

Kyllä se pitää paikkansa, että varusmiehiä oli noita ruumiita kantamassa. Tästä oli jokunen vuosi sitten haastattelu, jossa tuolloin varusmiespalveluksessa ollut tyyppi kertoi asiasta. Kangistuneita ruumiita tuotiin mereltä maihin ja siinä ne oli sitten odottaneet riveissä, joista varusmiehet kantoivat niitä pois. Mistään trauman jälkipuinnista tai sellaisesta ei haastattelussa mainittu, ja ajat olivat intissäkin tuolloin vielä toiset. Kolme vuotta aikaisemmin 7 varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun vedessä liikkuva panssaroitu ajoneuvo kääntyi keskellä järven selkää ympäri ja vei pojat mukanaan. Tuolloinkin kanssavarusmiesten kohtelu oli ollut aika kylmää, ei mitään sen kummempaa apua olleet saaneet.

Korjataanpas sen verran, että netistä löytyvän haastattelun perusteella varusmiehet saivat ammattiapua, mutta kuten yleensä, he katsoivat parhaaksi avuksi vertaisten eli muiden varusmiesten kanssa keskustelemisen.

Uppel