Mitä ajatuksia herättää, kun 8-vuotiaan vanhemmat ovat 55-vuotiaita?
Kommentit (91)
keski-ikäinen. Määritelmissä on vaihtlua, mutta keski-ikä loppuu 59-65-vuotiaana.
55-vuotias ei ole mikään vanhus.
Eipä ole tullut mieleen että pitäisi syyllistyä tai kokea olevansa jotenkin "väärällä" asialla kun olemme saaneet lapsemme niin että minä olin 40 ja mies 48 kun ensimmäinen syntyi.
Niitä vain ei saatu/syntynyt/hallittu lääketieteen keinoja riittävästi aiemmin.Olemme ylettömän onnellisia lapsistamme.Olemme takuulla tehneet ja touhunneet sen mitä monet nuoremmatkin lastensa kanssa.Opetettu uimaan, sukeltamaan, lasktettelemaan jne.Tehty ihania harrastusreissuja, mökkeilty, eräilty jne.
Lapsemme ovat kieliluokalla ja kansainvälisessä koulussa ylä-asteella.Toivomme ja tuemme heidän opiskeluaan niin pitkälle kuin mahdollista.
Vanhempain illloissa on monia meidän ikäisiä pariskuntia.Yleensä kun kerromme ikämme meitä on luultu nuoremmiksi, varmasti siksikin että lapset ovat nyt 12 ja 14v.
Juuri eilen juttelimme illalla tytön kanssa että hän kokee lapsuutensa ja elämänsä turvalliseksi ja vakaaksi ja haluaa tehdä oikeita ja hyviä valintoja elämällään ja aikoo keskustella niistä meidän kanssamme koska luottaa että me osaamme neuvoa kaikissa asioissa. Eli sain tyttäreltäni sellaisen kiitoksen että voin katsoa hoitaneeni vanhemmuuden rooliani hyvin. Se riittää,palstamammojen mielipiteet eivät live elämässä mitään merkitse. Ja onhan mielipiteen vapaus.
Olen itsekkin varttunut vanhempi ja meidän piirissä se on kyllä aivan luonnollista.
Johtunee varmaan siitä, että meilläpäin ihmiset ymmärtävät mistä vahemmuudessa loppupelissä on kyse..ei iästä vaan läsnäolosta ..siitä, että olet läsnä lapsen elämässä ja kasvatat hänestä elämään luottavan, hyvän itsetunnon omaavan ihmisen tähän maailmaan.
Sellaine lapsi ei'häpeä' vanhempiaan niin kuin täällä sanotaan..tällainen häpeä syntyy huonosta itsetunnosta. Huono itsetunto harvoin korreloi vanhemman iän kanssa vai mitä.
Lapseni on onnellinen, empaattinen, sosiaalinen ja itseään arvostava lapsi. Mitä muuta lapseltaan voi toivoa ja joka ilta iltasadun jälkeen kuulen lauseen 'ihana äiti'. Se kertoo minulle kaiken onnistumisestani 'iäkkämpänä' vanhempana.
Turha sitä on selittää, että on vielä 55 vuotiaana yhtä pirteä kuin 35 vuotiaana.
Monella on isänä vanha pappa, joka on tullut viidenkympin villitykseen ja alkanut toiselle kierrokselle.Sääliksi käy sellaisia lapsia. Ja käy niitäkin, jotka menee yläasteelle ja heillä on kuuskymppinen äiti.
ajattelua...sinulla ei ole hajuakaan siitä, mistä vanhemmuudessa on kyse.
Miten monet kauhistelevat iäkkäämpien vanhempin vanhemmuutta. Mutta kukaan ei pahemmin kummeksu sitä, että moni nuori vanhempi ei jaksakaan sitä vanhemmuutta ja lapse sijoitetaan iäkkäille vanhemmille, jotka jaksavat. Jos ja kun sijaisvanhemmat jaksavat ( kypsässä iässäkin) hoitaa jälkikasvunsa, niin mikseivät sitten myös biologiset (kypsässä iässä olevat) vanhemmat. Varmasti lapsia huostaanotetaan kaikenikäisiltä vanhemmilta, mutta minä tiedän jostain syystä vain näitä nuorilta vanhemmilta toiseen perheeseen sijoitettuja. Harvemmin näyttää olevan niin, että iäkkään vanhemman lapsi siirretään nuorille vanhemmille.
Minä olen 50v isä nyt 7 ja 5 vuotiaille pojille. Ihan samalla tavalla jaksan ja paremminkin poikien kanssa, kuin esim 10v nuoremmat isät. Olen valmentajana fudiksessa ja mukana kaikissa poikien harrastuksissa. Lisäksi olen IT alalla duunissa, joten kaikki nykytekniikka ihan hallussa. Ei mitään ongelmaa !
Minä olen 50v isä nyt 7 ja 5 vuotiaille pojille. Ihan samalla tavalla jaksan ja paremminkin poikien kanssa, kuin esim 10v nuoremmat isät. Olen valmentajana fudiksessa ja mukana kaikissa poikien harrastuksissa. Lisäksi olen IT alalla duunissa, joten kaikki nykytekniikka ihan hallussa. Ei mitään ongelmaa !
ne tyypit jotka täällä epäilevät iäkkäitä vanhempia ovat amiksen tai peruskoulun käyneitä bissiksiä, joilla ei ole mitään käsitystä vanhemmuudesta.
Heille on itsestään selvyys alkaa pukkaamaan lapsia heti peruskoulun jälkeen. Se miten niitä pienokaisia kasvatetaan tai ollaanko kypsiä vanhemmuuteen on pikkujuttu.
täällä sitten kauhistellaan...ylipainoisina kotiäiteinä
Tsemppiä sinulle isyyteen....olet varmasti kympillä enemmän läsnä poikiesi elämässä kun moni nuori isä.
että ovat varmasti onnellisia ihanan lapsen vanhempia. Vanhemmuus ei ole iästä kiinni ja uskon jopa, että viisikymppinen on parempi kasvattaja kuin vaikka kaksikymppinen -> elämänkokemus!
joka joutuu isovanhempien ikäisten ihmisten kassavttamaksi. Mahtaa lasta hävettää koulun vanhempienilloissa.
Mua säälittää kun sä et osaa edes kirjottaa ..sun lapset varmaan häpeää tuota sun sivistystä ja lukihäiriötä paljon enemmän, kuin jotain ikää, millä ei ole merkitystä.
Joutuuko lapsi silloinkin kärsimään ja kiusatuksi?
Jos todella haluaa lapsen, niin mikäs siinä. Itse en enää tuossa iässä lähtisi lapsia hankkimaan. Kyllä tuo on minulle jo isovanhempi-ikä.