Tänään lähden meidän mökille ja siellä lopetan tämän kurjan elämäni
olen miettinyt tätä kaksi vuotta. Olen tehnyt mielessäni paljon työtä jotta pystyn tähän.
Lapset ja miehen olen "hyvästellyt"; he luulevat että lähden vain lepuuttamaan hermojani, mutta oikeasti huomenna tähän aikaan mä nukun jo ikiunta.
Kieltämättä hieman jännittää.. mutten enää jaksa tätä epätoivon tilaa.
Kommentit (99)
Jos teet perheellesi ruokaa ennen kuin muka teet itsarin, et ole lähelläkään epätoivoa. Miksi viitsit pelleillä?Jotkut ovat oikeasti epätoivoisia ja sinä suurinpiirtein haistatat heille. Hävetä saat!
Älä viitsi. Et taida tietää mitään itsemurhista?
Monet valmistelevat lähtönsä huolella, tekevät upean aterian, siivoavat kodin kauniiksi jne.
Se ei ole lainkaan tavatonta.
Eihän siellä mökillä ole nettiyhteyttä? Elämänlaatua nostaa hurjasti kun jättää av-palstan. Vai olisiko siellä nettiyhteys? Kieltämättä hieman jännittää.. mutten enää jaksa tätä epätoivon tilaa.
Kannattaa tiedostaa, että moni itsemurha päättyy niin, että henkilö vammautuu tai aivovammautuu pysyvästi. Ei ole täysin yksinkertaista riistää omaa henkeään. Tästä on tilastoja, jos kiinnostaa.
Oletko sä jo mökillä? Vastaa? Toivottavasti mieli muuttui
niin ei tee sitä ...
Itsaria hautovat yleensä puhuvat siitä. Harva tekee sen täysin yllättäen.
Oletko sä jo mökillä? Vastaa? Toivottavasti mieli muuttui
Luuleeko ihmiset apn vielä vastaavankin? Voi ähhh.
Äitini aina höyryää itsensä tappamista, nykyään sanon vaan, että hanki tarpeeksi vahva köysi ja hirtä ittes paksuun oksaan.
Ja samaa sanon sullekin, anna mennä vaan jos ei susta muuhun enää ole.
Näitäkin viestejä täällä on tasaisin väliajoin ja eiköhän ole 99% provoja. Ja vaikkei oliskaan niin omapa on valintas.
Kerroin ap:n ID -numeron (näkyy silloin, kun aikoo vastata jonkun viestiin), en tiedä onko siitä apua, mutta ehkä poliisi voi sen perusteella jäljittää..? Muutenkin kai hätätapauksissa poliisi pystyy jäljittämään näitä "anonyymejäkin" kirjoituksia.
Kyllä puhelun vastaanottaja asian tosissaan tuntui ottavan, siksi toivonkin, ettei tämä ollut joku provojuttu.
Toisaalta jos oli, niin provoilija varmaankin joutuisi vastuuseen siitä, että työllistää pelastusviranomaisia turhaan. Tämä ehkä kannattaa kaikkien niiden muistaa, joista on jotenkin hauskaa leikkiä tämmöisillä provoilla.
T: Se joka soitti hätänumeroon, ja jonka on nyt lähdettävä viemään lasta muskariin
siellä hätäkeskuksessa. Ei tuolla ID-numerolla ketään pysty jäljittämään. Ei se ole sama kuin tietokoneen IP-osoite. Ap:llakin on joka viestissä eri numero.
Häpeää tuotan perheelleni elämällä. Kun olen kuollut se on osoitus kaikille, että sovitin syntini kuolemalla.
Vaikka olisit kaikkein syvimmässä toivottomuudessa niin mä ajattelen sinusta niin, että SINÄ ITSE olet rakas ihminen: täysin riippumatta elämäsi surkeudesta ja tilanteestasi! Sinä itse oot enemmän kuin epätoivoiseen tilanteeseen mennyt elämäsi - sinä oot uuden mahdollisuuden ja toivon arvoinen, vaikka susta tuntuisi, ettet ansaitse sitä!
Rakas ap! Jää vielä meidän luokse tähän maailmaan josta sittenkin löytyy toivoa ja tulevaisuus myös sinulle - katso tästä, miten sinut tunnetaan ja sinua rakastetaan http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4 JA JOS et jaksa, niin soita hätänumeroon tai kriisipuhelimeen 122 ja 01019 5202
Kun kerran viimeisen suljen oven varoen, olet mulle historiaa
Bye bye, baby, baby, goodbye
Lähden pois vaikka yksin jään
Bye bye, baby, baby, goodbye
Itke en, kun loppuu tää
TEE SITÄ.
Luulet auttavasi muita. Todellisuudessa lapsesi ja puolisosi tulevat kärsimään vuosia, vuosia teostasi. Tiedän oman vanhempani itsemurhan takia. Sairas vanhempani luuli keventävänsä läheisten taakkaa, päin vastoin lisäsi sitä. Nyt se olen ollut minä, jonka on tarvinnut hakea apua jaksaakseni. Hae sinäkin - se ei ole häpeä!
Elämänlaatua nostaa hurjasti kun jättää av-palstan.
Vai olisiko siellä nettiyhteys? Kieltämättä hieman jännittää.. mutten enää jaksa tätä epätoivon tilaa.
tulevat syyttämään itseään loppuelämänsä.
huomenna jo unehdettu tämäkin ketju.
taas yksi huomionkipeä vauhdissa.
Olemme sua yrittäneet puhua tuosta suunnitelmasta pois, mutta ilmeisesti turhaan. Surullista.
burn outin jälkeen olin tosi epätoivoinen ja tunsin hirveää syyllisyyttä. Selvisin siitä kuitenkin ilman apua ja niin selviät sinäkin.
Jos teet perheellesi ruokaa ennen kuin muka teet itsarin, et ole lähelläkään epätoivoa. Miksi viitsit pelleillä?
Jotkut ovat oikeasti epätoivoisia ja sinä suurinpiirtein haistatat heille. Hävetä saat!