Mitä perheeseenne liittyvää asiaa tiedät ihmisten kauhistelevan?
Meillä se, että ostimme vanhan talon, jossa remontti vielä kesken (ja tuleekin kestämään). Useimmilla ei ole mitään tietoa millaisissa hinnoissa tietyt remontit liikkuvat, eikä tietoa remontoinnista muutoinkaan. Silti annetaan "hyviä vinkkejä" mitä kannattaisi alkaa tehdä ja miten.
On se kumma, kun asia ei meille ole ongelma, mutta muille tuntuu olevan.
Kommentit (98)
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.
Mielelläni tekisin perheeni kanssa saman, työpaikat ja kaavoihin kangistuminen estää. Reissataan kyllä lastemme kanssa, nyt5 v ja 7v mutta vaan "turvallisissa" paikoissa pitkin Eurooppaa ... Ois niin ihanaa ottaa lapset ja lähteä reppureissulle mihin vaan, edes kuukaudeksi :) NAuttikaa!
ja olemme asuneet useammassa eri maassa, ja todennäköisesti lähdemme taas jonnekin toiselle puolen maapalloa. Olemme ainakin mun suvun mielestä "huithapeleita", ja kunnon ihmiset olisivat rakentaneet jo omakotitalot kotikylään ja pykänneet lapsia. Ikää meillä on molemmilla himpun yli 30. Emme tee mitään hanttihommia, vaan ihan kunnon akateemisen koulutuksen vaativia duuneja ja tienaamme varmaan paremmin kuin yksikään serkkuni. Jostain syystä minä ja mun mies ollaan kuitnekin ne hulttiosukulaiset:D
Meillä koira nukkuu sängyssä ja saa nuolla lasten kasvoja yms. Osa bakteerikammoisista sukulaisista on täysin kauhuissaan :) Koira myös saa syödä ruuanjämät suoraan lautaselta en laita niitä erikseen koirankuppiin. lautaset kylläkin pestään koneessa tuon jälkeen, en laita niitä suoraan kaappiin koiran nuolemisen jälkeen :)))
Me ollaan asuttu niillä suunnin:) Se on ihana maa!
Nelonen
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.
Jos voitte olla puolet vuodesta poissa kotimaasta. Onko kotinne vuokrattu muille vai miten sen kulut menevät? Entä kun olisi aika mennä kouluun, jatkatteko edelleen reissaamista?
mutta rivien välistä joskus olen tulkinnut, että meidän autottomuus ja kerrostalossa lähellä kaupungin keskustaa asuminen ihmetyttää joitain tuttavia.
Molemmat asiat ovat meidän omia valintoja. Kenenkään ei siis tarvitse sääliä meiltä ;) Niin, siis noissa asioissa ei olisi mitään ihmeteltävää mutta meillä on kaksi pientä lasta ja rahaa noihin em. asioihin olisi.
Se, että satsaamme paljon rahaa ja aikaa ainoan lapsemme harrastukseen.
Kodin hoito ja remontointi on jäänyt hieman taka-alalle. Emme osallistu suvun juhliin jos samaan aikaan on kilpailut.
Itse ajattelemme sen niin, että aika aikaansa kutakin. Korkeintaan muutava vuosi enää tätä harrastusta ja sitten onkin aikaa jo muuhunkin.
jaamme lastenhoitovastuun tasan. Mies pitää osan vanhempainvapaasta ja hoitovapaata.
ja olemme asuneet useammassa eri maassa, ja todennäköisesti lähdemme taas jonnekin toiselle puolen maapalloa. Olemme ainakin mun suvun mielestä "huithapeleita", ja kunnon ihmiset olisivat rakentaneet jo omakotitalot kotikylään ja pykänneet lapsia. Ikää meillä on molemmilla himpun yli 30. Emme tee mitään hanttihommia, vaan ihan kunnon akateemisen koulutuksen vaativia duuneja ja tienaamme varmaan paremmin kuin yksikään serkkuni. Jostain syystä minä ja mun mies ollaan kuitnekin ne hulttiosukulaiset:D
Ihan tiedoksi: ei teitä kukaan kadehdi. Säälitään enemmän, miten pilalla sun elämä on.
kaksi oikein keskinkertaista ja tavallista onnistui saamaan peräti neljä koulussa ja harrastuksissa menestyvää lasta.
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.
varmaan tuota kauhistelisikin, minusta tuo on vaan hienoa.
Olette kokeneet jo nyt enemmän kuin moni muu koko elämänsä aikana.
ja olemme asuneet useammassa eri maassa, ja todennäköisesti lähdemme taas jonnekin toiselle puolen maapalloa. Olemme ainakin mun suvun mielestä "huithapeleita", ja kunnon ihmiset olisivat rakentaneet jo omakotitalot kotikylään ja pykänneet lapsia. Ikää meillä on molemmilla himpun yli 30. Emme tee mitään hanttihommia, vaan ihan kunnon akateemisen koulutuksen vaativia duuneja ja tienaamme varmaan paremmin kuin yksikään serkkuni. Jostain syystä minä ja mun mies ollaan kuitnekin ne hulttiosukulaiset:D
Ihan tiedoksi: ei teitä kukaan kadehdi. Säälitään enemmän, miten pilalla sun elämä on.
Mikähän tossa nyt on pilalla?
on toinen pieni juttu jota anoppi kauhistelee: en tee lapsille "kunnon ruokaa". Eli saatan tehdä lounaaksi esim. kanasalaatin tai joku päivä saatan tehdä kasvisruokaa esim. pavuista tai linsseistä. Aina ei ole esim. lihan kanssa perunaa vaan on pelkkää kasvista. "Eihän lapset tuollaisella elä" sanoo anoppi.
Anopin mielestä kunnon ruoka on siis makkarakastiketta ja perunaa- tyylinen ruoka.
että asumme melko pienessä asunnossa eli 2 aikuista ja 2 lasta ja koira 75 neliön kolmiossa. Välillä kyllä se itseäkin harmittaa ja haluaisin muuttaa, mutta emme halua ottaa isoa asuntolainaa. Emme myöskään halua muuttaa pois nykyiseltä asuinalueelta. Alueelta isomman osto tarkottaisi sitä isoa asuntolainaa.
Suurimmalle osalle ihmisistä se on ihan käsittämätön yhtälö, että ihminen voi olla onnellinen tällaisessa suhteessa. Lähinnä tämä tosin ärsyttää vain vanhempia naisia.
pienet lapset ja itse rakentaminen. Ahdistaa ja kauhistuttaa muita enemmän kuin meitä. Positiviisia kommentteja ei juuri tule ja paljon kaikkia erokommentteja. Onhan tässä rakennusaikana eroja tullut, ei tosin meille vaan ihan pareille jotka eivät rakenna.
että lapsilla ei ole isää, ja että perheessä on kaksi äitiä. Suoraan ei ole kukaan tainnut kauhistella mutta ilman muuta niitä asenteita löytyy.
että asumme melko pienessä asunnossa eli 2 aikuista ja 2 lasta ja koira 75 neliön kolmiossa. Välillä kyllä se itseäkin harmittaa ja haluaisin muuttaa, mutta emme halua ottaa isoa asuntolainaa. Emme myöskään halua muuttaa pois nykyiseltä asuinalueelta. Alueelta isomman osto tarkottaisi sitä isoa asuntolainaa.
Mikäs pieni tuo nyt on. Meitä oli aiemmin 2 aikuista ja 2 lasta ja 4 koiraa 68m2 kaksiossa. Sitä kyllä ihmeteltiin, tuntui olevan ongelma kaikille muille paitsi meille :).
Ihan tiedoksi: ei teitä kukaan kadehdi. Säälitään enemmän, miten pilalla sun elämä on.
tässä kuule säälitään, et selvästikään ole terve.
Taitaa vaan ottaa oma tylsä elämäsi niiiin päähän että pää halkeaa... :)
Matkustelu ja vieraassa kulttuurissa eläminen on upeaa!
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.