Lue keskustelun säännöt.
Mitä perheeseenne liittyvää asiaa tiedät ihmisten kauhistelevan?
23.01.2013 |
Meillä se, että ostimme vanhan talon, jossa remontti vielä kesken (ja tuleekin kestämään). Useimmilla ei ole mitään tietoa millaisissa hinnoissa tietyt remontit liikkuvat, eikä tietoa remontoinnista muutoinkaan. Silti annetaan "hyviä vinkkejä" mitä kannattaisi alkaa tehdä ja miten.
On se kumma, kun asia ei meille ole ongelma, mutta muille tuntuu olevan.
Kommentit (98)
Kasvissyöntiin. Tosin esim. mun omat lähes vakaumukselliset lihansyöjävanhempani ovat suhtautuneet todella kiitettävästi asiaan, mutta tiedän, että monella muulla on asian kanssa nikottelemista. Olkoot, meillä on terveet ja hyvinvoivat lapset. Ps. Voiko oikeasti jonkun mielestä _makkara_ ja peruna olla terveellisempää kuin pavut ja linssit? :D
Mutta olethan antanut lapsillesi mahdollisuuden valita itse tämän asian?
Tunnen itse asiassa muutaman kasvissyöjäperheissä kasvaneen, nyt jo päälle parikymppisen ihmisen. Kaikki ovat periaatteessa hyväkuntoisia, ovat siis laihoja ja solakoita, mutta samalla tosi pieniä, hentoja ja heiveröisen oloisia. Usein kuulemma kaikkia särkyjä, monesti ovat sairaana kun pitäisi olla luennolla.
En vaan voi olla ajattelematta, etteikö tuo eliniän jatkunut kasvisruokavalio olisi vaikuttanut tähän. Sillä kyllähän sekaruokavalion eduista on ihan perusteltua näyttöä.
tai lakto(-ovo)vege(?) ruokavalio on ihan fiksu valinta. Saa prodea yms eikä jää heiveröiseksi ellei ole sellaiset perimät.
On sitten eri asia jos on kasvissyöjä, joka ei juurikaan edes kasviksia syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvissyöntiin. Tosin esim. mun omat lähes vakaumukselliset lihansyöjävanhempani ovat suhtautuneet todella kiitettävästi asiaan, mutta tiedän, että monella muulla on asian kanssa nikottelemista. Olkoot, meillä on terveet ja hyvinvoivat lapset. Ps. Voiko oikeasti jonkun mielestä _makkara_ ja peruna olla terveellisempää kuin pavut ja linssit? :D
Mutta olethan antanut lapsillesi mahdollisuuden valita itse tämän asian? Tunnen itse asiassa muutaman kasvissyöjäperheissä kasvaneen, nyt jo päälle parikymppisen ihmisen. Kaikki ovat periaatteessa hyväkuntoisia, ovat siis laihoja ja solakoita, mutta samalla tosi pieniä, hentoja ja heiveröisen oloisia. Usein kuulemma kaikkia särkyjä, monesti ovat sairaana kun pitäisi olla luennolla. En vaan voi olla ajattelematta, etteikö tuo eliniän jatkunut kasvisruokavalio olisi vaikuttanut tähän. Sillä kyllähän sekaruokavalion eduista on ihan perusteltua näyttöä.
tai lakto(-ovo)vege(?) ruokavalio on ihan fiksu valinta. Saa prodea yms eikä jää heiveröiseksi ellei ole sellaiset perimät. On sitten eri asia jos on kasvissyöjä, joka ei juurikaan edes kasviksia syö.
niin miehen suvun kuin oman "suvun" puolelta (tuo oma "suku" lainausmerkeissä siksi että ne sanojat eivät ole verisukua vaan esim. isäni avokki jne).
- Tatuointini. Osoittavat kuulemma että olen vastuuton ja lapsen tasolla. Myös miehelläni (kyllä, olen naimisissa) on tatuointeja, mutta kummasti ne eivät osoita vastuuttomuutta.
- Se että minulla ei ole "turvaverkkoa" ja etenkin se että sanon mieluiten palkkaavani apua jos sitä tarvitsen (muutamia miehen sukulaisia asuu kyllä lähettyvillä, mutta heidän elämänsä on hiukkasen hakoteillä ja alkoholinkäyttö on miltei päivittäistä).
- Se että minulla ei ole "ystäviä". Tai on yksi, mutta hänkin asuu aika kaukana ja olemme ehkä kerran kuukaudessa yhteydessä toisiimme. En oikeastaan kaipaakaan mitään seuruetta lähelleni, viihdyn enemmän yksin ja perheen kanssa.
- Olen kuulemma mieleltäni sairas kun katson ja kerään kauhuelokuvia. Myös lempimusiikkini on haukuttu pystyyn, kuulemma vain mieleltään epävakaat kuuntelevat psychobillyä (kuuntelen kyllä kaikkea muutakin, klassistakin, mutta useimmiten tuo kone soittaa punkkia).
- Sitä että haluan lihaksia. Kuntoilen ahkerasti ja tavoitteenani on näkyvät lihakset. Noudatan siksi tiukkaa ruokavaliota ja sekin tuntuu olevan niiiin hirveää.
Tuossa nuo mitkä tulivat mieleen. Minua tässä on "kauhisteltu" eniten, kai minä sitten olen niin kauhistuttava ihminen. =D
Jos suomalainen on yli puolet vuodesta ulkomailla niin hän menettää tietyt etuudet. Myöskään matkavakuutusta ei myönnetä samoin ehdoin. Teillä tuo yli puolen vuoden ulkomailla oloaika voisi hyvin toteutua.
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.
Toki ilmoitusvelvollisuus on. Matkavakuutusten kanssa taas yleensä niitä voi hankkia erilaisilla kestoilla, yli 6 kk voimassa olevat on vähän kalliimpia. Oleellista on se, että pysyy kirjoilla Suomessa ja oleskelu ulkomailla katsotaan tilapäisesti. T:Ulkomailla asuva, suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluva ja matkavakuutuksen omistava Suomen kansalainen joka on kirjoilla Suomessa.
Mutta esim. lapsilisät, kotihoidontuki, neuvolapalvelut ja muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Sellaiset verovaroin kustannettavat asiat, joita Suomessa pysyvästi asuville tarjotaan. Kela osaa kertoa, kauanko Suomessa pitää asua, että voi saada nämä. Kela-korttikin peruutetaan, jos tietyt vaatimukset eivät täyty.
ja emme myöskään ole työttömiä työnhakijoita eli emme saa ansiosidonnaista/työkkäriä.
Lapsilisät saamme 2 lapsesta mutta muuten tulemme toimeen ihan itse eli emme ole sossun asiakkaita ja emme saa asumistukea ym.
Elämme säästöillä,pieni perintö ja osinkotulot+ mahdolliset myyntivoitot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-nuorta tätiäni ärsyttää, etten juo humalahakuisesti, eikä miehenikään. Hänellä ja miehellään, kun tapana olla kaikki vapaat ympäripyörryksissä. Ymmärrettävistä syistä en halua tavata enää heitä, vaikka sukua ovatkin.
-sisaruksiani kauhistuttaa ja hävettää, kun minulla on 6 lasta, heillä 0-2.
-joitakin ihmetyttää, ettemme matkustele (jo silloin kun ei ollut lapsia), muuten tykkäämme reissata, muttei mitään aurinko/löhölomia, kaikki eivät ymmärrä, että matkustelua on monenlaista, jokaisen makuun löytyy vaihtoehtoja
-jotkut päivittelevät, kun meitä ei näy ravintoloissa ilta/öelämässä (perheenä toki käymme juhlavasti syömässä lomilla)
Aina löytyy joku, joka kehtaa arvotella toisen elämäntyyliä, aivan sama miten elää! Ei kannata lotkauttaa korvaansa, ellei todellakin ole tekemässä jotakin laitonta tai moraalitonta ;-D
Miksi te kerrotte sukulaisille asiat? Ylipäätään aikamoista arvostelua monikin saanut osakseen, en ehkä olisi edes tekemisissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 25v ja meillä on neljä lasta.
Siihen päälle koirat ja kissat.
Kotiäitinä olen, teen kyllä töitä mieheni yrityksessä samalla.
Tämähän on kamalaa. Ja väärin.
Sukukin on tehnyt sen selväksi :)
on ihan suoraan kauhisteltu sitä, kuinka paljon leikimme lasten kanssa ja kuinka jätämme toisinaan menoja väliin, että lapsilla olisi rauhallista kotiaikaa...näin kuulemma tulee sietämättömiä lapsia. Koskee siis yhtä tuttavapariskuntaa, varmaan puhuvat selän takana vielä paljon jyrkemmin.
No kyllä meidän lapset ovatkin aika huomionkipeitä heidän lapseensa verrattuna, mutta näin nyt kuitenkin katsomme parhaaksi toimia :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- annoin lapseni istua vielä viisivuotiaanakin rattaissa, jos niin halusi tai oli tarve (esim. rakko kantapäässä). Rattaat oli mukana nuoremman lapsen takia. Ei kuulemma koskaan viitsi alkaa kävelemään itse.
- annoin nelivuotiaani olla hetken yksikseen pihalla. Viisivuotiaana sai käydä naapurin pihallakin ja kuusivuotiaana reviiri laajeni taas. Parkkipaikoilla en pitänyt lasta kourasta koko aikaa, vaan annoin kulkea vieressä ja muistutin, että pitää varoa autoja ja olla ihan siinä vieressä. Perustelin sillä, että lapsen on annettava itsenäistyä pikkuhiljaa, ettei voi kahlita lasta ja sitten seitsenvuotiaana tuupata yksin maailmalle. Suomessa kun koulun alettua joudutaan joskus lapsi laittamaan itsekseen liikkeelle. Tästä sain ihan hirmuiset haukut täällä :D
Lapsi on nyt kaksitoistavuotias, olen ollut tukena ja turvana sen mitä olen voinut olla. Hän ottaa minut mielellään saattajaksi koulumatkalle, jos sellainen on mahdollista, mutta kulkee iloisesti kavereiden kanssakin. Osaa kulkea parkkipaikoilal tarkkaillen autoja ja viihtyy kotona yksin ja yhdessä. Nuorempi seuraa perässä aika samoja polkuja, tosin yksinolo on hälle vaikeampaa, joten pidän huolen, että on (vielä) tokaluokkalaisenakin ip-mahdollisuus. Käyttää sitä silloin, kun vanhemmilla pitemmät työpäivät.
Ja ikäeroamme, vaikka sitä ei ole oikeasti kuin 7 vuotta, mutta ihmiset luulevat että on enemmän, koska olen paljon nuoremman näköinen. Perinteisesti mies vaihtoi nuorempaan ja kauniimpaan.
Myös sitä, että asumme kaksin isossa (200+ m2) omakotitalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olemme asuneet useammassa eri maassa, ja todennäköisesti lähdemme taas jonnekin toiselle puolen maapalloa. Olemme ainakin mun suvun mielestä "huithapeleita", ja kunnon ihmiset olisivat rakentaneet jo omakotitalot kotikylään ja pykänneet lapsia. Ikää meillä on molemmilla himpun yli 30. Emme tee mitään hanttihommia, vaan ihan kunnon akateemisen koulutuksen vaativia duuneja ja tienaamme varmaan paremmin kuin yksikään serkkuni. Jostain syystä minä ja mun mies ollaan kuitnekin ne hulttiosukulaiset:D
Muuten saattaa oma olo ja elo alkaa tuntua kyseenalaiselta ja liian tavalliselta;)
Me emme siis kumpikaan ole minkään firman lähettämiä expatteja, eli muuttamiset jne. hoidetaan omalla rahalla. Tottakai se maksaa, mutta käärinliinoissa ei ole taskuja ja ainakin tähän asti meidän tulotaso on ollut sen verran hyvä että on voitu tällaisia ratkaisuja tehdä.
t. Se huithapeliserkku
Suurimmalle osalle ihmisistä se on ihan käsittämätön yhtälö, että ihminen voi olla onnellinen tällaisessa suhteessa. Lähinnä tämä tosin ärsyttää vain vanhempia naisia.
Meillä vielä tähän lisättynä se, että mä en halua (omia) lapsia! Miehen lapset on jo täysi-ikäisiä, eikä mieskään halua enää pikkulasta. Meille tässä ei ole mitään ongelmaa kun kerran ollaan samaa mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että asumme Helsingin keskustassa emmekä jossain maalla omakotitalossa.
Asumme kerrostalossa - tyytyväisinä, vaikka rahaakin on. Olen perinyt sukulaisiltani omaisuutta, jonka aion pian muuttaa rahaksi. Ihmetystä on herättänyt se, että suunnitelmissamme EI ole ostaa tai rakentaa omakotitaloa, vaan aiomme asua kerrostalossa.
Ja aion siis käyttää omaisuuteni sijoitukseen, en aio hankkia edes uutta autoa tai ylipäätään yhtään mitään.
Jos suomalainen on yli puolet vuodesta ulkomailla niin hän menettää tietyt etuudet. Myöskään matkavakuutusta ei myönnetä samoin ehdoin. Teillä tuo yli puolen vuoden ulkomailla oloaika voisi hyvin toteutua.
Käytämme KAIKEN ylimääräisen rahan matkustamiseen. 6 ja 3 vuotiaat lapsemme ovat olleet ulkomailla yli puolet elämästään. Palasimme juuri reppureissulta etelä-Amerikasta ja olemme lähdössä pian Vietnamiin. Ihmiset jaksavat kauhistella kuinka raahaamme lapsiamme "vaarallisiin" paikkoihin, uskallamme asua hostelleissa, lapsemme syövät sitä mitä on tarjolla eivätkä nirsoile ja nukkuvat silloin kun nukuttaa; ajasta tai paikasta välittämättä.
Toki ilmoitusvelvollisuus on. Matkavakuutusten kanssa taas yleensä niitä voi hankkia erilaisilla kestoilla, yli 6 kk voimassa olevat on vähän kalliimpia. Oleellista on se, että pysyy kirjoilla Suomessa ja oleskelu ulkomailla katsotaan tilapäisesti. T:Ulkomailla asuva, suomalaiseen sosiaaliturvaan kuuluva ja matkavakuutuksen omistava Suomen kansalainen joka on kirjoilla Suomessa.
Mutta esim. lapsilisät, kotihoidontuki, neuvolapalvelut ja muut terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Sellaiset verovaroin kustannettavat asiat, joita Suomessa pysyvästi asuville tarjotaan. Kela osaa kertoa, kauanko Suomessa pitää asua, että voi saada nämä. Kela-korttikin peruutetaan, jos tietyt vaatimukset eivät täyty.
Lapsilisää ei todellakaan peruuteta mistään puolen vuoden turistimatkailusta. Myös monia muita sosiaaliavustuksia maksetaan myös ulkomailla tilapäisesti asuvalle.
"Pääsääntö on, että jos asut ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden, kuulut Suomen sosiaaliturvan piiriin ja sinulla on oikeus Kelan etuuksiin aivan kuin asuisit Suomessa. Maksussa olevien etuuksien maksamista siis jatketaan ulkomaille, ja uusia etuuksia voidaan myöntää hakemuksesta. Jos taas asut ulkomailla vakinaisesti eli yli vuoden, et pääsääntöisesti voi saada Kelan etuuksia." www.kela.fi
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/141107145621HS?OpenDocument
Saamme mm. lapsilisää ja kuulumme suomalaisen terveydenhuollon piiriin ja mulla on siitä ihan Kelan päätös vaikka asumme ulkomailla 10 kk. Myös Kela-kortit ovat ihan voimassa ja suomessa ollessamme käymme neuvolassa ja terveyskeskuksessa aivan normaalisti.
Ja tuskin tämän kirjoittajan tapauksessa on kerrallaan vuoden kestävistä reissuista ja eivätköhän he (kuten myös me) asu PYSYVÄSTI Suomessa ja TILAPÄISESTI ulkomailla. Jos esim. käy 3 kk reppureissulla Etelä-Amerikassa ja tekee pari kuukautta Suomessa töitä ja sitten suuntaa kuukaudeksi Vietnamiin ja sitten taas kohta Ranskaan, ei todellakaan katsota asuvan pysyvästi ulkomailla.
Kotihoidontuki on noista ainoa jota yksiselitteisesti ei makseta EU-maiden ulkopuolella.
mies 12 vuotta mua vanhempi ja edellisestä liitosta jo aikuiset lapset. Kun mentiin yhteen, niin lapset oli 16 ja 18, mies 38 ja minä 26. Niinpä on kestänyt, mä täytän ensikuussa 40... Ja kaksi yhteistäkin siunaantunut.
Meillä mies 12v vanhempi ja mentiin yhteen kun mies oli 42, minä 30. Lapset oli silloin 12 ja 16. Sekin oli ihmetyksen aihe kun tyttö halusi asua meillä eikä äidillään. Nyt ovat jo lentäneet pesästä. Lisäihmetystä siitä, että minä olen vapaaehtoisesti lapseton.
Että asumme vuokralla kaksin.
Ettei lapsia ole jo tehty tai olla tekemässä.
Että omistamme kolme autoa (yksi harraste), vaikka asumme lähes keskustassa.
Että voimme tehdä asioita myös erikseenkin omien ystäviemme kanssa.
Niitä on ollut ihan riittävästi