Arvioi oma markkina-arvosi
No niin ladyt, arvioikaapa nyt sitten oma markkina-arvonne. Kuinka korkealla asteikolla olette? Itse olen siellä "saunan taa tapettavaksi"-ryhmässä. Yli kolmekymppinen, kaksi lasta synnyttänyt lihava, selluliittinen ja aknearpinen lehmä. Laasanen kivittäis mut jos vastaan tulis. Onko muilla paremmin?
P.S. Olen silti naimisissa, mieheni on kai sokea ja hullu. Varatutkin saavat siis osallistua ja arvioida itseään.
Kommentit (135)
vai pitääkö suhteuttaa muihin samanikäisiin? Jos ihanne ikä olisi vaikka 30 niin arvoni voisi olla vaikka 4-5, jos suhteutetaan samanikäisiin(46) niin vois olla vaikka jopa 7.asteikolla 0-10.
laasaslaisittain naisen markkina-arvo on parhaimmillaan 18-30-vuotiaana. Ei mitään suhteuttamisia, sori vaan.
eipä tuo harmita. En olekaan vapailla markkinoilla ollut yli 12 vuoteen,joten ihan sama.Jos nyt kuitenkin ero tulisi,niin luulenpa että saisin uuden miehen,sen verran kiinostusta on ollut :), jopa nuoremmilta.
vai pitääkö suhteuttaa muihin samanikäisiin? Jos ihanne ikä olisi vaikka 30 niin arvoni voisi olla vaikka 4-5, jos suhteutetaan samanikäisiin(46) niin vois olla vaikka jopa 7.asteikolla 0-10.
laasaslaisittain naisen markkina-arvo on parhaimmillaan 18-30-vuotiaana. Ei mitään suhteuttamisia, sori vaan.
eipä tuo harmita. En olekaan vapailla markkinoilla ollut yli 12 vuoteen,joten ihan sama.Jos nyt kuitenkin ero tulisi,niin luulenpa että saisin uuden miehen,sen verran kiinostusta on ollut :), jopa nuoremmilta.
Turha sun on selitellä. Tässä ketjussa arvioidaan teoreettista markkina-arvoa eikä sitä, onko löytänyt miehen tai löytäisikö todellisuudessa. Tosielämä ei liity asiaan mitenkään.
Ei markkina-arvoa tarvitse tarvitse arvailla: Sen näkee siitä kuinka paljon on kysyntää ja minkä tasoiset kyselee.
vai pitääkö suhteuttaa muihin samanikäisiin? Jos ihanne ikä olisi vaikka 30 niin arvoni voisi olla vaikka 4-5, jos suhteutetaan samanikäisiin(46) niin vois olla vaikka jopa 7.asteikolla 0-10.
laasaslaisittain naisen markkina-arvo on parhaimmillaan 18-30-vuotiaana. Ei mitään suhteuttamisia, sori vaan.
eipä tuo harmita. En olekaan vapailla markkinoilla ollut yli 12 vuoteen,joten ihan sama.Jos nyt kuitenkin ero tulisi,niin luulenpa että saisin uuden miehen,sen verran kiinostusta on ollut :), jopa nuoremmilta.
Turha sun on selitellä. Tässä ketjussa arvioidaan teoreettista markkina-arvoa eikä sitä, onko löytänyt miehen tai löytäisikö todellisuudessa. Tosielämä ei liity asiaan mitenkään.
ei mulla ole mitään markkina-arvoa, olen vanha ja varmaan rupsahtanutkin.Minusta ei saisi varmaan yhtäkään kamelia. Pitäisi varmaan jonkun määritellä ne exactit mittarit tällaiselle tutkimukselle. Pitäisi asettaa tetyt vaatimukset ja tavoitteet ja mittarit ja sitten kukin voisi arvioida että mihin kohtaan sijoittuu.
Esim:
alapää karvoitus: luomu majava 0 pist
bikinirajat siistitty 1 pist
alaosa posl. 2 pist
koko posl tai kiitor 3pist
ja samalla tavalla sitten muita esim kuppi koko,vy, bmi,ikä lapsien lkm, pillun tiukkuus jne.jospa joku viitsis tehdä kunnollisen kyselyn mihin vastata niin että itse laskis pisteensä ja ilmoittas sitten täällä. Sitten vois vähän verrata.
saat pisteitä yhdyssanavirheistä, sillä kielioppinainen on huono markkina-arvoltaan. huumorintajuttomuus tosin vähentää pisteitä.
hihii. Ukko on aika varma, että jos hän lipsahtaa haudan taa niin mun ei tarvii kauaa yksin olla. Se on aika kivasti sanottu, sillä ylipainoa on kohta 30 kg, ikää yli 40 v ja lapsia kolme.
Se, mikä mun arvoa nostaa on mun asenne perheeseen ja työhön. Mä pyöritän huushollissani pian kymmentä henkeä ja naapureiden lapsia liudan päälle. Ja tienaanki ihan hyvin, vaikka akateeminen en oo. ja meillä on myös henkivakuutukset kunnossa - tai ainakin eletään siinä uskossa.
Vaan enpä mä ehkä ketään huolisi jos aviomies kuolisi. Joku toyboy ehkä. Mulla on elämässäni ollut pitkän etsinnän jälkeenupea mies, jonka paikkaa ei niin vaan täytettäisi. Että markkina-arvo on varmaan kuusi.
Njaa-a, eipä pyöritä kovin korkealla.
23v, kasvoilta kai ok, kivasti meikattuna ihan perusnättikin, lievä ylipaino rumentaa. Osaan kuitenkin pukeutua "ruodolleni sopivalla tavalla". Tatuointeja on ja tukka kirkkaan punainen. Masennuksen takia oon saikkulainen, kouluun olen kuitenkin hakenut syksyksi. Velkaa on. Olen hyvä ruuanlaittaja ja kodinhoito sujuu, pidän jopa siitä. Sosiaalisia taitoja löytyy, mutta ahdistun noissa tilanteissa niin paljon, että välttelen niitä niin paljon kuin suinkin mahdollista.
Ja ylläri, sinkku olen.:D Ottajiksi olisivat viimeaikoina ryhtyneet vaan läpipubin +40 vakinaamat...
Varmaan aika korkea, jos arvioidaan pelkästään ulkonäön perusteella?
Olen reilu parikymppinen suht pitkä ja hoikka aito blondi, kasvonpiirteet symmetriset ja ihan nätit, hiukset hyvässä kunnossa jne.
En ole mikään huippumalli mutta miehet tuntuu tykkäävän ja olen seurustellut monen varakkaan miehen kanssa joilla on "korkea markkina-arvo" lähinnä uran/koulutuksen perusteella, itse taas olen suht köyhä ja kouluttamaton.
No jaa... Ikää kohta 30 ja tähän päivään asti en ole kenellekkään kelvannut. Naama ruma ku mikä, pidän jopa itse itseäni yhtenä maailman rumimmista olennoista. Lihava, huono iho ja hiukset. Ulkonäköön kohdistuvat kehut koko elämäni aikana voin laskea yhden käden sormilla kun taas rumaksi on haukuttu aina. Sosiaalinen elämä olematon.
Pian 26-vuotias, 4 kiloa liikaa, 168cm. Ruskeet&vaaleenruskeet pitkät hiukset, klassisen kauniit kasvot kuulemma. Pitäisi kuulemma olla mallina parin tuttavanaisen mielestä. Monien mielestä myös vähän eksoottisetkin. Melko hyvät ja isot boobsit, liikakilot näkyy mutta sentään ne on oikeissa kohdissa kurveissa ja vähän lihastakin löytyy. Osaan kieliä, suhteellisen hyvä koulutus ja määräaikainen työ tällä hetkellä. Kiltti, söpö, rento. Nautiskelija ja hauskanpitäjä. Avarakatseinen, sosiaalinen, paljon matkusteleva ja hyväsydämiseksi kuvailtu. Todella tyttömäinen tyttö, jonka seurasta äijät tykkää! Rakastan lapsia ja eläimiä, itselläni ei niitä viel ole. Urheilen ja laihdutan tällä hetkellä. Arvioisin että 7,5...
Kiero huumorintaju ilmeisesti.
En tiedä mikä on markkina-arvo, ja se häiritsee. Olen 26v kohta valmis maisteri, lyhyt, siro, hyväkroppainen,keskinätti, älykkääksi usein haukuttu, introvertti. ongelmia itsetunnon kanssa, erityisesti sosiaalisten tilanteiden jälkeen.
Pärjäilen.
Olisit minulle sopinut melko täydellisesti ;)
***
Olen myös huomannut ujoista naisista sen, että he saattavat kiinnostuneenakin vaikuttaa aluksi vaivaantuneilta tai "sitruunan syöneeltä". Aika jäätävä vastaanotto lähestyvälle miehelle.
Olen edelleen suhteessa yhden tällaisen ujon naisen kanssa, jolla ei yhtään aikaisempaa kokemusta miehistä, vaikka ulkonäköesteitä ei ole, on älykäs, urheilullinen ja vaikka mitä. Hänkin aluksi vaikutti siltä ettei seurani voisi vähempää kiinnostaa. Jatkoin silti tutustumista masokistisesti. Myöhemmin paljastui, että hän oli alusta asti kiinnostunut, vaikka käytös oli alussa ihan jotain muuta.
Totta kai on vaikeaa, uskon sen, mutta mun eka pointti olikin, että niiden ujojen tyttöjen on ihan yhtä vaikeaa "vaikuttaa lähestyttävämmiltä" tai vähemmän torjuvilta.
Ja toka pointtini oli, että jos tavismiehet ovat niin käsittämättömässä puutteessa, kuin jotkut miesasiamiehet kuvaavat heidän olevan, niin mielestäni on kummallista, että ujous on niin suuri este lähestymiselle.
Ja ehkä naiset eivät keskimäärin kaipaa sitä kumppania niin paljon kuin miehet. En siis tiedä onko näin, mutta jos naiset ovat vähemmän aktiivisia "parinhaussa" niin se voi johtua tästä. (En tosin ole varma, että naiset olisivat vähemmän aktiivisia, kyse voi olla tulkinnasta.)
Totta kai on vaikea mennä juttelemaan. Mitä ihmeellistä siinä sitten on?
Omasta mielestäni monet tällaiset ihan tavalliset, ujonpuoleiset tytöt vaikuttivat usein torjuvilta ja/tai hankalasti lähestyttäviltä.
En väittänyt tuossa vastauksessa, että heidän olisi nyt suorastaan pitänyt lähteä kerjäämään huomiota, mutta muistan muutamankin naispuoleisen tapauksen omien vuosikurssilaisten joukosta, jotka vähänkään rennommissa illanistujaisissa vaikuttivat lähinnä sitruunan syöneiltä jos heille meni juttelemaan. Vaikka arkisemmin yliopistolla juttelivat ihan normaalisti. Parasta tässä olikin, että jälkeenpäin sain kuulla, että varsinkin eräs heistä olisi ollut minusta kiinnostunut, vaikka en olisi ikinä tosiaan uskonut.
En tietenkään väitä, että ujojen tavistyttöjen olisi täytynyt muuttua yht'äkkiä jotenkin hirveän avoimiksi tai flirttaileviksi, mutta edes iloinen hymy tai katsekontakti olisi voinut vähän rohkaista lähestymään. Ja sitä ujon miehen ja naisen välissä olevaa jäätä voisi murtaa myös tosiaan se, että nainen vaivautuisi edes vilkaisemaan miestä kohti.
että tästäkin ketjusta tuli tylsää paskaa. :'(