Lue keskustelun säännöt.
Ärsytys_mies ottaa aina ekana ruokaa?
17.01.2013 |
Kuinka moni ottaa arkiruokailussa yhteisellä aterialla ruokaa omalle lautaselleen ennen lapsia?
Ärsyyntyisittekö jos jokaisella aterialla mies kiiruhtaa ruokapöytään ekana ja alkaa lapata evästä lautaselleen joka kerta ennen muita?
Mua ärsyttää ihan sairaasti, mutten tiedä miten tästä sanoisi loukkaamatta. Ärsyttäisikö sinua?
Kyseessä alakouluikäiset lapset ja keski-ikäinen mies. Lapset osaavat kyllä itsekin annostella ruokansa, mutta toi on vaan niin raivostuttavaa!
Mies sitten onkin hyvin usein valmis jo nousemaan pöydästä ennen kuin muut ovat tyyliin omaa ruokaansa aloittaneetkaan.
Mä koen että toi on kamalan huonoa käytöstä jos ruokaa on kaikille tehty, pöytä katettu ja kaikki huudetaan yhteen aikaan syömään.
Diagnosoikaa ja kertokaa onko teillä samanlaista, vai ärsyynnynkö tästä vaan turhaan?
Kommentit (43)
Joo, meillä oli vastaava ongelma, joka johti siihen, että lapsille ei nakkikastikkeesta riittänyt nakkeja lainkaan, vaikka paketillisen sinne olin pilkkonut.
minkälaisia miehiä teillä on. Niin kuin tämä ja se lihapullarohmu. Mistä peräkylän metsiköstä ootte nuo kaivaneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite ainakin laitan lapsille ruuat valmiiksi pöytään hiukan jäähtymään ja sitten kutsun syömään. Ihan vain sen takia kun lapset eivät suostu ihan kuumaa ruokaa syömään, joten ei tarvitse pöydässä odotella ruuan jäähtymistä.
Lapset syö koska ja mitä niille sanoo. Tietenkään ei liian kuumaa saa antaa, mutta ei lapset sitä määrää mitä ne syö
Joo, meillä oli vastaava ongelma, joka johti siihen, että lapsille ei nakkikastikkeesta riittänyt nakkeja lainkaan, vaikka paketillisen sinne olin pilkkonut.
minkälaisia miehiä teillä on. Niin kuin tämä ja se lihapullarohmu. Mistä peräkylän metsiköstä ootte nuo kaivaneet?
Kyseinen nainen nyt vaan on tehnyt liian vähän ruokaa. Aikuinen mies syö itsekseen jo pari nakkipakettia.
Miehen ja naisen pitää keskustella miten otetaan. Lapset tulee sitten aikuisten jälkeen
Itse taas haluan, että mies ottaa ensin. Seuraavaksi lapsille, itse otan viimeisenä.
Meillä isä otti aina ensimmäisenä koska oli perheen pää eli isäntä.
Tämä on useissa perheissä tapa, koska isä on sen ruuan hankkinutkin.
Onko aloittaja jotenkin sivistyneemmästä perheestä ja saanut paremman kasvatuksen kuin miehensä? Tällaisista täysin mitättömistä asioista tulee elämää suurempi, kun isompiakaan ongelmia ei ole.
Ymmärtäisit edes olla iloinen siitä, että ärsytyksesi kohde on näin turha. Millä tavalla mies toimi siihen aikaan, kun lapset olivat pieniä ja tarvitsivat apua? Vai eikö tämä mies syönyt teidän kanssanne samassa pöydässä vielä siihen aikaan, eli ei ole oppinut lapsiperheen ruokajärjestystä alusta alkaen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikuisista annostelee pääruuan kattilasta kysellen tyyliin: kuinka monta perunaa? jne. Lisukkeet kiertävät pöydässä. Näin ruokailu aloitetaan samaan aikaan. Jos otetaan lisää, kysellään kuka haluaisi myös vielä ja ojennetaan toisillekin. Pöydän ääressä ollaan kunnes kaikki ovat syöneet ja yleensä lapset siivoavat pöydän sillä välin kun minä tai mies laittaa jälkiruuan esille. Yhdessä syödään jokapäivä vaikka sitten vasta kahdeksalta. Ruokailu on meille myös yhteinen seurusteluhetki.
Minusta ap:n mies ei ota toisia huomioon, eikä ole tilanteessa läsnä -minusta se olisi varsinkin pidemmän päälle todella ikävää.
Ite ainakin laitan lapsille ruuat valmiiksi pöytään hiukan jäähtymään ja sitten kutsun syömään. Ihan vain sen takia kun lapset eivät suostu ihan kuumaa ruokaa syömään, joten ei tarvitse pöydässä odotella ruuan jäähtymistä.
Lapset syö koska ja mitä niille sanoo. Tietenkään ei liian kuumaa saa antaa, mutta ei lapset sitä määrää mitä ne syö
Vaan syövät sitä mitä on tarjolla, mutta eivät tahdo tulikuumaa ruokaa syödä. Joten sen sijaan että istuttaisin pöydässä odotuttamassa ruuan jäähtymistä, laitan annokset valmiiksi ja kutsun sitten syömään. Ruoka ehtii sopivasti jäähtyä kun lapset lopettaa touhut, pesee kädet ja istuu pöytään.
Näin ollen minun ruokailuni ei mene heidän ruokien puhalteluun ja valitukseen liiasta kuumuudesta (vanhin lapsi 4 ).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä annostelen ruoan kaikkien lautasille.
Ei vie mies vähiä lihoja, itse ei kuitenkaan osta enempää.¨
Ja joutuu sekin syömään jotain muutakin, vihanneksia ja lisuketta, kun laitan.
Lapsille myös, vaikka koululaisia ovatkin, minä päätän minkä verran on syötävä mitäkin.
Joskus kyllä ärsyttää se, että kun oon jonkun tunnin laittanut sitä ruokaa, ja sitten lasten isäkin ottaa annoksensa, maidon itselleen, ja painelee olkkariin syömään, ja mä saan juosta edestakaisin kattamassa kaiken pöytään, kun ei edes lapsille viitsi laittaa maitolaseja siinä samalla.
Syytän siitä anoppia kun ei ole opettanut pojalleen lapsena käytöstapoja. Tosin anoppilassa käyttäydytään ihan samalla tavalla, että kaipa tuo on sitten heidän mielestään normaalia.
Mieheni lappaa esim. jauhelihakastiketta lautaselleen monta kauhallista, sitä on aina enemmän kuin spagettia - pikku kasa jotain pastaa ja sitten päällä hirveä läjä kastiketta. Monesti joudun huomauttamaan, että jättäisi muillekin ja siihen mieheni toteaa luulleensa, että muut otti jo (lasten lautaset puhtaina ja tyhjinä siinä vieressä...)
Ja yleensä tämä kastikkeen lappaminen vielä suoritetaan niin, että lautanen on omalla paikalla ja kastikekattila toisella puolella pöytää niin että kastikeroiskeet vaan lentelee ympäriinsä. Ja ruoka hotkaistaan yhdellä nielaisulla - pääasiahan on, että se päätyy äkkiä mahaan, ei sitä tarvitse maistaa. Ja pois pöydästä mahdollisimman pikaisesti.
Muuten kyllä ihan fiksu mies mutta ruokailu vähän mättää. Ja sama homma kylässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että ensisijaisesti ruokaa teen nimenomaan lapsille.
Muutenhan sitä voisi itsekseen jokainen kaivella kaapista mitä huvittaa ja syödä silloin kun kiinnostaa.
Päivät kun on töissä ja illan suussa ehtii kotiin, alkaa heti tekemään ruokaa niin on se niin maailman raivostuttavinta että joka kerta toinen aikuinen ihminen on se joka on siellä sopalla ensimmäisenä. Tuntuu että lapsetkin katsoo sitä vähän haavi levällään kun kauhoo aina ekana evästä. Odottavat vuoroaan nätisti eikä koskaan ole sanoneet mitään.
Ja joo, tehdään ihan tarpeeksi ruokaa ja katan ruoat aina pöytään.
En tiedä.
Nolointa on että sama tapahtuu kylässäkin.
Jos ruokana on esim kalaa, josta pyrstöpää on aina se ruodottomin, niin tää sankari saattaa napata juuri sen kohdan itselleen ja lapset sit kaivelee niitä ruotoja eväistään.
Mua jotenkin hävettää sen puolesta niin paljon etten tiedä miten tästä sanoisin. Jotenki noloa.
aikuisista annostelee pääruuan kattilasta kysellen tyyliin: kuinka monta perunaa? jne. Lisukkeet kiertävät pöydässä. Näin ruokailu aloitetaan samaan aikaan. Jos otetaan lisää, kysellään kuka haluaisi myös vielä ja ojennetaan toisillekin. Pöydän ääressä ollaan kunnes kaikki ovat syöneet ja yleensä lapset siivoavat pöydän sillä välin kun minä tai mies laittaa jälkiruuan esille. Yhdessä syödään jokapäivä vaikka sitten vasta kahdeksalta. Ruokailu on meille myös yhteinen seurusteluhetki.
Itsekästä ja piittaamatonta ap:n miehen käytös. Meillä ollaan kohteliaita kotonakin ja ruokailutavat on tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olisin niiiiin onnellinen jos mun ongelmat olisi tätä luokkaa....
Meillä ei arkipäivällisllä noin tarkkaa ole, se ottaa ensin ketä sattuu ekana pöytään tulemaan. Eikä ole mitään väliä jos jotkut aloittaa/lopettaa syömisen vähän muita aiemmin. Meillä usein lapset tulee vähän myöhemmin kun täytyy pelata joku tietokonepelin taso loppuun tai tehdä läksytehtävä loppuun ennen kuin tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se nyt vaan on niin, etta lapset ensin. Kylla se mun mielesta kertoo aika paljon vanhemmasta ja vanhemman prioriteeteista. Etta tuleeko ensimmaisena mina vai lapset. Esimerkiksi tiukan paikan tullen.
Puhumattakaan hyvista kaytostavoista ja esimerkin antamisesta.
Mina en edes miettisi, miten sanoisin kauniisti. Sanoisin, niinkuin asia on.
ja huonoa käytöstä. Me syödään vain viikonloppuisin koko perhe yhdessä. Meillä on pienemmät lapset joten lapsille laitetaan ruoka ensin. Mies on ns. herrasmiesmäisesti kasvatettu, joten odottaa yleensä, että minä otan ensin, eikä yleensä nouse pöydästä ennen kuin kaikki ovat syöneet.
Elikä tossun alla
Vanhemmiltaan on tuon oppinut, isänsä on samanlainen. Mulle tää oli aluksi yllättävää käytöstä ja nykyäänkin mulle tulee usein mieleen nousta pöydästä kun olen valmis esim. siivoamaan keittiötä, mutta olen mieheltä oppinut parempia tapoja :)
melkein kaikki ruat ja on suorastaan raivostuttavaa odottoo "syömään" kutsun jälkeen porukkaa pöytään. Siinä sitten pidät ruokaa lämpimänä ja lapset ja vaimo raahautuu pöytään kun "ehtivät".
Aika usein aloitankin syömään itse, siivoan mitä pystyy ja lähden pois.
Se niistä perhe lounaista. No onneksi välillä kuitenkin onnistuu.
Ite ainakin laitan lapsille ruuat valmiiksi pöytään hiukan jäähtymään ja sitten kutsun syömään. Ihan vain sen takia kun lapset eivät suostu ihan kuumaa ruokaa syömään, joten ei tarvitse pöydässä odotella ruuan jäähtymistä.
Lapset syö koska ja mitä niille sanoo. Tietenkään ei liian kuumaa saa antaa, mutta ei lapset sitä määrää mitä ne syöVaan syövät sitä mitä on tarjolla, mutta eivät tahdo tulikuumaa ruokaa syödä. Joten sen sijaan että istuttaisin pöydässä odotuttamassa ruuan jäähtymistä, laitan annokset valmiiksi ja kutsun sitten syömään. Ruoka ehtii sopivasti jäähtyä kun lapset lopettaa touhut, pesee kädet ja istuu pöytään.
Näin ollen minun ruokailuni ei mene heidän ruokien puhalteluun ja valitukseen liiasta kuumuudesta (vanhin lapsi 4 ).
5 minuuttia ja ota ruoka pois. Et anna ruokaa kuin seuraavalla aterialla. Sama taas. Ei siinä ehdi kauaa odottelemaan. Kyllä nälkä laittaa syömään
Ja samasta ärsyynnyn minäkin! Meillä nimittäin ihan sama juttu. Mies ottaa ruokaa heti, kun se on juuri ja juuri saatu kannettua pöytään, ennen lapsia (alle kouluikäiset), ennen minua, ennen kylässä olevia vieraita, joskus jopa napsii ohimennessään keksin/juustosiivun/kourallisen paprikaa, jotka vasta laitettu pöytään odottamaan pöytään kutsumista. Ja ruokapöydässä ahmii nopeasti, ei puhu eikä pukahda lapsillekaan mitään, lukee samalla uutisia iPadista, lähtee vielä ruokaa suussa mahd.pian pois pöydästä makaamaan sohvalle.
Tähän liittyy mielestäni myös se, ettei kotona eikä kylässä osaa "laskea" tai järkeillä montako mitäkin sorttia on varattu per ruokailija. Eli saattaa hyvinkin kasata lautaselleen puolet pieneen kulhoon laitetuista fetakuutioista tai ottaa toisenkin munkin, ennen kuin kaikki muut ovat ehtineet ottaa ensimmäistäkään (ja esim. munkkeja yleensä varataan kaikille yksi). Minä yritän tätä huonoa käytöstään kompensoida eli jätän kokonaan ottamatta, että kaikille riittäisi.
Yhdyn niihin, jotka selittävät tätä huonoilla käytöstavoilla eli ei lapsena ole opetettu pöytätapoja. Ei siis näe käyttäytyvänsä moukkamaisesti. Ärsyttää (toisaalta olen helpottunut), kun omat pienet lapsetkin tajuavat jo paremmin pöytätavat.
Olen näistä jutuista välillä miehelle huomauttanut varovasti, mutta tavat eivät muutu, kun ei itse näe niissä mitään ongelmaa. Isänsä (juntti perhettä alistava duunari-isä) käyttäytyy samoin.
en ole tuo kuumasta ruoasta kirjoittanut, mutta miksi ihmeessä hänen pitäisi laittaa lapsille jotain aikoja? Eihän hän mistään ongelmista maininnut :D
Ite ainakin laitan lapsille ruuat valmiiksi pöytään hiukan jäähtymään ja sitten kutsun syömään. Ihan vain sen takia kun lapset eivät suostu ihan kuumaa ruokaa syömään, joten ei tarvitse pöydässä odotella ruuan jäähtymistä.
Lapset syö koska ja mitä niille sanoo. Tietenkään ei liian kuumaa saa antaa, mutta ei lapset sitä määrää mitä ne syöVaan syövät sitä mitä on tarjolla, mutta eivät tahdo tulikuumaa ruokaa syödä. Joten sen sijaan että istuttaisin pöydässä odotuttamassa ruuan jäähtymistä, laitan annokset valmiiksi ja kutsun sitten syömään. Ruoka ehtii sopivasti jäähtyä kun lapset lopettaa touhut, pesee kädet ja istuu pöytään.
Näin ollen minun ruokailuni ei mene heidän ruokien puhalteluun ja valitukseen liiasta kuumuudesta (vanhin lapsi 4 ).
5 minuuttia ja ota ruoka pois. Et anna ruokaa kuin seuraavalla aterialla. Sama taas. Ei siinä ehdi kauaa odottelemaan. Kyllä nälkä laittaa syömään
Lapset tulee aikuisten jälkeen. Aikuiset ovat aina ennen lapsia.