Tilanpuute ja vauva tulossa

Tottakai omat tarpeet laitetaan kakkkoseksi ja lapsen tarpeet etusijalle MUTTA mielestäni nyt ei ole lapselle todellinen tarve nukkua samassa huoneessa kuin vanhemmat.

Todellinen tarve on että yölläkin lapsen itkuun ja ääniin vastataan ja herätään. Se tehdään vaikka lapsi ei olekaan samassa huoneessa

Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

Enemmän unta perhepedissä

Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.

MUTTA mielestäni nyt ei ole lapselle todellinen tarve nukkua samassa huoneessa kuin vanhemmat.

Todellinen tarve on että yölläkin lapsen itkuun ja ääniin vastataan ja herätään. Se tehdään vaikka lapsi ei olekaan samassa huoneessa

"Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin"

Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin.

Jos vauva nukkuu seinän takana ja ovet ovat auki, vauvan itku kuuluu kyllä ja minulla olisi itkuhälytin tietysti varmuuden vuoksi, ei vauvan tarvitse itse itseään tyynnytellä uneen.

Todellako teillä lapset siis nukkuvat parivuotiaiksi teidän makkarissa?

Miehellä on yritys, en viitsi selitellä tarkemmin mitä tekee mutta tuo harrastus tukee yrityksen toimintaa siinä määrin että ei sitä voi laittaa tauolle. Esim jos mieheni tekisi mainoksia työkseen, harrastuksena voisi olla pianon soittaminen ja sitäkautta säveltää mainosmusiikkia. Noin esimerkkinä.

Me emme missään tapauksessa nuku perhepedissä. Ei todellakaan. Vauva on ekat kuukaudet kehdossa sängyn vieressä mutta ei perhepedissä. Jos minä en sitä murskaisi vahingossa, mies tekisi sen. Huiskaisisi peiton päälle tms. Se ei ole vaihtoehto

Ja vaikka vauva olisi toisessa huoneessa SITÄ EI JÄTETÄ SINNE YKSIN ITKEMÄÄN

Jostain syystä elää sitkeässä käsitys, että lapselle olisi turvallisempaa olla ja nukkua omassa vuoteessaan. Tämä käsitys on ehkä peräisin samasta lähteestä kuin pari- kolmekymmentä vuotta sitten vallinnut käsitys, että vastasyntynyttä ei sää päästää ihokontaktiin äitinsä kanssa, jotteivät äidin bakteerit tartu häneen.

Se, että vauva nukkuu aikuisen vieressä on ilman epäilystä luonnon normi ihmislajin kohdalla. Siksi pitäisi ennemminkin vaatia perusteluita siitä poikkeaville järjestelyille - eli kysyä, onko yksin nukkuminen vauvalle turvallista.

Asiaa on tutkittukin. Mikään tutkimus ei ole osoittanut, että vieressä nukkuminen sinällään olisi vauvalle minkäänlainen riski. Jotkut tutkimukset näyttävät viittaavan, että kätkytkuoleman riski on vieressä nukkuvalla lapsella pienempi kuin omassa huoneessa nukkuvalla

Joitain mahdollisia riskejä on olemassa. Minimoi siis riskit, jos olet sitä tyyppiä ihminen:

- Älä nukuta lasta sellaisen aikuisen vieressä, joka tupakoi. Tämä pätee, vaikka aikuinen ei tupakoisi sisällä, saati vuoteessa. Tutkimus on antanut viitteitä, että kätkytkuoleman riski on tupakoitsijan vieressä nukkuvalla lapsella selvästi kohonnut. Ehkä tupakoitsijan uloshengityksestä, ehkä hänen iholtaan erittyy jotain, joka vaikuttaa lapseen.

- Käytä tarpeeksi kovaa patjaa eikä upottavia peitteitä. Peitto sinänsä ei ole lapselle vaaraksi, vaikka hän jäisikin sen alle kokonaan.

- Sängyn patjojen tai sängyn/seinän väliin ei saa jäädä koloja joihin vauva voi kierähtää ja jäädä jumiin.

- Älä nuku äläkä anna muiden nukkua vauvan vieressä humalassa, lääketokkurassa, kuumeessa tai huumeessa.

- On mahdollista, että jos vuoteessa nukkuu kaksi aikuista, heistä toinen ei "koe olevansa vastuussa" vauvasta, ja ikäänkuin alitajuisesti unohtaa hänet eikä siis unissaankaan varo häntä (vastuussa oleva aikuinen osaa unissaankin tietää missä vauva on eikä satuta tätä esim. kääntyessään). Esimerkiksi eräs perhepetiperheen äiti kertoo, että heillä tilanteessa jossa isä on tullut nukkumaan aivan eri aikaan kuin muu perhe, isä on kääntyessään iskenyt vauvaa kyynärpäällä - ja pyörii muutenkin enemmän. Jos sama isä on itse nukuttanut vauvan, hän unissaankin osaa varoa. Vauvan ei ehkä siis kaikissa perheissä kannata nukkua vanhempien välissä, vaan vanhemmat vierekkäin (tai isompi lapsi / lapsia siellä välissä) ja vauva seinän tai reunan ja toisen vanhemman välissä.

Monissa kulttuureissa ei tulisi mieleenkään laittaa muutaman kuukauden ikäistä vauvaa yksin vuoteeseensa ja Suomessakin on onneksi tapana, että pieni vauva nukkuu ainakin samassa huoneessa vanhempiensa kanssa jos ei aivan samassa sängyssä.



Jotkut vauvat tuntuvat vaativan melkeinpä jatkuvaa ihokontaktia hoitajaansa nukkuakseen ollenkaan. Jos näin on, on tuskin järkevää taistella vastaan ja tuhota omakin leponsa yrittämällä väksin opettaa vauvaa omaan vuoteeseen. Vauvaiän vieressä nukuttaminen ei mitenkään aiheuta myöhempää riippuvuutta vieressä nukkumisesta.



On myös tutkittu, että kun äiti ja lapsi nukkuvat vierekkäin, heidän unensa rytmi - vaikka kuinka riekaleinen - "tahdistuu" niin, että vauva ei herätä äitiä juuri silloin kun äidin uni on syvimmässä vaiheessa. Erityisen hyvin tämä toimii, jos he menevät nukkumaan samaan aikaan.



Perhepedin turvallisuus askarruttaa joitakin. Tietyin edellytyksin vauvan nukuttaminen vanhemman vuoteessa on kuitenkin luotettavasti todistettu yhtä turvalliseksi kuin vauvan oma vuode vanhempien huoneessa. Paljon riskialttiimpaa on, jos vauva nukkuu eri huoneessa. Vauvan kanssa nukkuva aikuinen ei saa olla voimakkaan lääkityksen, alkoholin tai huumeiden alainen, eikä esimerkiksi korkean kuumeen takia tokkurassa. Patja ei saa olla liian pehmeä eikä peitto raskas, eikä vuoteessa saa olla patjojen tai patjan ja seinän väliä, johon vauva joi kierähtää ja upota. Terve, selvä aikuinen ei nukkuessaan voi kierähtää vahingossa vauvan päälle ja tukehduttaa tätä.



Yksi versio perhepedistä on ns. "sivuvaunu" eli vauvan oma sänky heti vanhempien vuoteen vieressä. Kätevä on esimerkiksi pinnasänky, josta yksi laita on poistettu tai ns. tenavasänky. Jos vauva ei kaipaa aivan suoraa kosketusta äitiin, tämä voi olla kaikkien unen laadun kannalta todella hyvä ratkaisu

On myös tutkijoita joiden mielestä kätkytkuolemariski vähenee perhepedissä. Äiti on lähellä ja pystyy nopeastikin reagoimaan esim. vauvan mahdolliseen hengityskatkokseen.



Eli Japanissa, jossa perhepeti on sääntö, kätkytkuolemien määrä on alhaisin maailmassa. Tämä järjestely voi todellakin estää kätkytkuoleman.



Turvallisuusnäkökohtia: http://www.babyidea.fi/vinkkeja/katkytkuolemasta.html

http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=49



Vauvat nukkuvat parhaiten äitiensä läheisyydessä, koska heidän tarpeensa tulevat näin nopeammin tyydytetyiksi ja he ovat rentoutuneempia. Vauvojen uni on ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana hyvin erilaista kuin aikuisten, esimerkiksi REM-unen osuus on suurempi kuin aikuisilla.



Vauvan kypsymättömät aivot eivät aluksi osaa säädellä hengitystä, joka vaihtelee erilaisten unijaksojen mukaan, mutta vauvat osaavat kyllä mukauttaa hengityksensä äidin hengityksen ja unirytmin mukaiseksi. Kyvyllä saattaa olla kätkytkuolemia ennaltaehkäisevä vaikutus, yksin nukkuvilla vauvoilla hengityksen "tahdistaja" puuttuu. Yksin nukkuvat vauvat vaipuvat syvempään uneen ja heidän yhtäjaksoiset unijaksonsa ovat pidempiä kuin yhdessä vanhempien kanssa nukkuvilla vauvoilla

mä kyl ihmettelen mikä ihme harrastus sillä miehellä on että niin kauheeta mekkalaa pitää? rummut?

Tuo perhepeti varmasti joillain toimii, minusta ajatus on hirveä ihan vain siksi että pelkään niin paljon että vauva tukehtuisi peittoihin tai tyynyihin tai minuun. Tai putoaisi ja jos olisi välissä, mies kierisi päälle. Se ei tulisi toimimaan. Toki vauva voi sängyssä nukahtaa rinnalleni ja se on tarkoituskin mutta siirrän vauvan nukahdettuaan omaan sänkyyn.



Mitä päivähoitoon tulee, mies jää hoitamaan lasta puoleksi vuodeksi kun itse menen vuoden jälkeen töihin, näin lapsi on 1.6kk kun menee hoitoon. Parempaan ei pysty ja mielestäni syy että ei taloudellisesti voi jäädä kotiin 3 vuodeksi ei ole syy olla hankkimatta lasta. Töitä voi tehdä osa-aikaisenakin

James McKennan sivut: äidin ja vauvan nukkuminen vierekkäin:



http://www.nd.edu/~jmckenn1/lab/



Antroplogi ja unitutkija James Mckenna kiinnostui vauvojen unesta jo vuonna 1978. Siitä lähtien hän on tutkinut millaista vauvojen uni on ja miten vauvat parhaiten nukkuvat. Hänellä on yksi ainoa ohje kaikille vanhemmille: "Nukkukaa lastenne kanssa!", ja paljon tätä ohjetta tukevaa tausta-aineistoa. McKenna on tarkkaillut vähintäänkin satoja äiti-lapsipareja unilaboratoriossaan ja on havainnut saman kaavan yhä uudelleen ja uudelleen.



McKennan mukaan vauvojen unta säätelee samassa huoneessa ja sängyssä nukkuvien hengitys, vauva tahdistuu äidin (yleensä vauvan vieressä nukkuja on äiti) hengityksestä ja liikkeistä. Tämä ilmiö saattaa olla yhteydessä kätkytkuolemiin, joskin niihin vaikuttavat todennäköisesti lukuisat muutkin tekijät. On kuitenkin viitteitä siitä, että joissain tapauksissa yksin nukkuva vauva saattaa vaipua liian syvään uneen, koska hänellä ei ole vierellään "tahdistajaa".



Mckenna on havainnut myös sen, että monien pelkäämä vauvan päälle kierähtäminen ja vauvan tukahduttaminen on melko mahdotonta: pienikin vauva potkii ja kiljuu tuntiessaan olonsa epämukavaksi. Todellinen vaara vauvoille ovat liian pehmeät tai upottavat peitot ja tyynyt ja se, että vauvan varoitusjärjestelmä on estetty, vauva on esimerkiksi kapaloitu niin tiukkaan, että hän ei voi liikkua. Turvallisuuden vuoksi aikuinen ei saa nukkua samassa vuoteessa vauvan kanssa jos on nauttinut alkoholia, lääkkeitä tai huumeita, kärsii univajeesta tai vaikeista mielenterveysongelmista.

http://www.voima.fi/content/view/full/164



Yleisesti uskotaan, että jos nukkuu vauvan vieressä, voi milloin tahansa kierähtää lapsen päälle. Pinnasänky onkin usein ensimmäinen asia, joka vauvaperheeseen hankitaan. Pari vuotta sitten iltapäivälehdessä hehkutettiin pikkuvauvan tapaturmaisesta kuolemasta vesisängyssä tämän jäätyä vieressä nukkuvan vanhempansa alle. Siitä puhuttiin leikkipuistossa. Juttu sai varmasti monen unenpöpperöisen äidin nousemaan jokaisen yösyötön jälkeen huojuvana pystyyn ja nostamaan vauvan omaan turvalliseen pinnasänkyynsä. Ensimmäisen lapseni synnyttyä syyllistin itseäni siitä, että nukahdin aina vauvan viereen. Toisen lapseni unettavasta tuhinasta uskalsin jo nauttia estottomasti. Malla Rautaparta huomauttaa, että siitä ei puhuta, kuinka moni lapsi jää henkiin nukkuessaan äidin vieressä.



"Keskushermoston kypsymättömyydestä johtuen pikkulapsen hengitystoiminta vakiintuu hitaasti ja hengityskatkokset ovat alle yksivuotiailla tavallisia. Useimmiten lapsi alkaa hengittää hengityskatkoksen jälkeen normaalisti, mutta joskus harvoin hengitys pysähtyy kokonaan. Amerikkalainen antropologi James McKenna uskoo, että aikuisen läheisyys yöllä voi auttaa nukkuvaa lasta löytämään uudestaan oman hengitysrytminsä", Rautaparta kirjoittaa uudessa kirjassaan ja tietää mistä puhuu.



Hänen omalla lapsellaan oli sairaalakäyntiä vaatinut hengityskatkos. Olisiko äiti lainkaan herännyt unestaan, jos sätkivä lapsi olisi ollut usean metrin päässä pinnasängyssä?



Malla Rautaparran mukaan äiti nukkuu usein itse paremmin lapsen vieressä. Olen itsekin huomannut, että imetys sujuu unen ja valveen rajamailla oikein hyvin, enkä usein edes tiedä, miten monta kertaa olen yön aikana herännyt.



Rautaparta kehottaa kuitenkin ottamaan varotoimenpiteet tosissaan. Pitää olla iso sänky, tukeva patja ja mielellään joku barrikadi isän ja pikkuvauvan välillä.



Sikeästi nukkuva isä voi hyvinkin ruhjoa vastasyntyneen alleen, mutta herkkävaistoinen äiti ei noin vain kierähdä pienokaisensa päälle, ellei ole humalassa, huumetokkurassa tai yliväsynyt.

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view… d=139



Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin.



Äidin jatkuvan läheisyyden ja ympärivuorokautisen hoivan merkitys on alettu ymmärtää pikkuhiljaa myös lääketieteen piirissä.



Edistyksellisimmät sairaalat suosittelevat, että vauva myös nukkuisi äidin vieressä ja pahoittelevat sairaalan sänkyjen kapeutta.



Kun vauva nukkuu äidin vieressä, vauvan ja äidin unisyklit synkronoituvat.



Tulosten mukaan yhdessä nukkuminen lisäsi kokonaisunimäärää riippumatta siitä, oliko siihen aikaisempaa tottumusta vai ei. Yhdessä nukkuminen pidensi imetysaikaa ja -tiheyttä, ja vauva ilmaisi itkien nälkäänsä vain erikseen nukkuessa. I ja II-vaiheen uni lisääntyi, III- ja IV-vaiheen uni väheni yhdessä nukkuessa, eli vauva on herätettävissä helpommin.



Yhdessä nukkuminen lisäsi äidin ja vauvan unen samanasteisuutta ja hereillä oloa yhtä aikaa. Yhdessä nukkuessa vauva nukkui harvemmin vatsallaan, mitä pidettiin hyvänä asiana.



Yhdessä nukuttiin hyvin lähekkäin, kasvokkain, mikä lisäsi vauvan saamaa sensorista stimulaatiota. Äidit myös valvoivat lapsensa unta myös nukkuessaan. Riippumatta aikaisemmista nukkumistavoista kaikki siis hyötyivät yhdessä nukkumisesta.



Kätkytkuolema (SIDS, Sudden Infant Death Syndrome) on traaginen vauvan yhtäkkinen kuolema unen aikana. Sitä on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä sille ei ole löydetty. Kätkytkuolema ei johdu kuristumisesta, vuodevaatteisiin tukehtumisesta tai vauvan päälle kierähtämisestä.



Mielenkiintoinen tieto on, että niissä kulttuureissa, joissa perheet nukkuvat yhdessä, kätkytkuolema on paljon harvinaisempi kuin länsimaissa.



Nykyään kätkytkuolemaa pidetään pikemminkin unihäiriönä. Vauva ei osaa kontrolloida automaattisesti hengitystään unen aikana tai havahtua unesta hengitysvaikeuden seurauksena. Vauva on siis neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole. Suoraan näistä tuloksista ei kuitenkaan voi sitä johtopäätöstä vetää, että yhdessä nukkuminen ehkäisisi kätkytkuolemia.



Myös äidin voi sanoa olevan "kehityksellisesti epäkypsä" nukkumaan erossa vauvasta.



Ensimmäinen ajatus perhepedistä puhuttaessa on usein:



"Entä jos kierähdän vauvan päälle?"



Äiti on kuitenkin luonnostaan niin tietoinen vauvansa läsnäolosta, ettei tätä tapahdu. Eikä vauvakaan ole tilanteessa täysin puolustuskyvytön, vaan todennäköisesti herää itkemään, jos joku yrittää hänen päälleen kierähtää. Vain silloin, jos äiti on alkoholin, huumeiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alainen, yhdessä nukkumista tulisi välttää. Turvallisuusnäkökohtia ei muutenkaan kannata ohittaa ilman paneutumista asiaan. Vauva kannattaa sijoittaa äidin ja seinän tai laidan väliin, sillä isä ei ehkä ole yhtä tietoinen vauvasta kuin äiti eivätkä isään päde hormonien aiheuttamat unen muutokset. Yksilöllisiä eroja isien unen laadussa ja nukkumistavoissa tietysti on. Jos äiti epäilee itseäänkin, voi vauvan ympärille asetella esimerkiksi peiton ringiksi suojaamaan. Nukkumisalusta ei saisi olla liian pehmeä. Tarvittaessa voi vauvan laittaa vähän kovemmalle alustalle, esimerkiksi hoitoalustalle, jolloin hän myös on vähän korkeammalla kuin muu perhe. Vesisängyssä ei yhdessä nukkumista suositella. On hyvä myös miettiä vauvan vaatetusta, sillä yhdessä nukkuessa, varsinkin saman peiton alla, vauva ei tarvitse yhtä paljon vaatetta kuin yksin. Isomman ja liikkuvan vauvan lattialle putoaminen on aina mahdollista. Sänkyyn voi kehitellä laidat tai muuten peitto- ja tyynykasoin rakentaa barrikadeja tai lattialle sängyn viereen voi laittaa patjan. Jos sänky on liian kapea koko perheelle, voi vauvan oman sängyn asettaa "sivuvaunuksi" laskemalla siitä laidan tai poistamalla sen kokonaan. Myös tavallinen lisävuode sängyn vieressä lisää tilaa, siinä voi nukkua vaikkapa isä. Kannattaa tarkistaa, ettei mihinkään sänkyjen väliin tai seinän ja patjan väliin jää koloja, joihin vauva voi juuttua tai tukehtua

pienestä asunnosta. 60 m2 kokoinen asunto ei todellakaan ole pieni, ja kelpaa mainiosti vauvaperheelle ja sen vauva-ajankin jälkeen vielä vuosia ;)

Miehellä on siis joo soittoharrastus mikä liittyy vahvasti omaan työhönsä. Sitä kyllä pystyy säädellä että koska sitä harrastaa ja juuri että voin lähteä vaikka joka ilta vaunulenkille kun mies harrastaa sitä, se ei ole ongelma. Mutta jos asuisimme kerrostalossa, se häiritsisi naapureita vaikken olisi kotona vauvan kanssa. Nyt meillä on rivarin pääty ja vieressä naapurina kuuro mummo.

Me asuttiin yksiössä kun vauva syntyi ja hyvin pärjättiin. Onneksi lapsi oli hyväuninen ettei imuroinnit ja tv.nkatselu haitannut.Kolmioon päästiin muuttamaan kun poika oli vuoden ikäinen.Vasta silloin sai oman huoneen,jossa oikeastaan kävi vain nukkumassa.Eskari ikäisenä rupesi enemmän vasta viihtymään omassa huoneessaan.

Kerkaa muutkin että miten teillä tehty! Onko nukuttu perhepedissä, koska vauva omaan huoneeseen?



Oonko mä OIKEESTI ainut joka ajatteli nukkua vauvan kanssa noin puolivuotta samassa huoneessa ja sitten siirtää omaan huoneeseen eikä edes nuku perhepedissä??

Me emme missään tapauksessa nuku perhepedissä. Ei todellakaan. Vauva on ekat kuukaudet kehdossa sängyn vieressä mutta ei perhepedissä. Jos minä en sitä murskaisi vahingossa, mies tekisi sen. Huiskaisisi peiton päälle tms. Se ei ole vaihtoehto

Ja vaikka vauva olisi toisessa huoneessa SITÄ EI JÄTETÄ SINNE YKSIN ITKEMÄÄN

kuin oikeaksi katsot. Täällä nyt vain sattuu joku hörhö perhepeti-intoilija suitsuttamaan omaa ideologiaansa ihan kybällä. Ei ole lainkaan kiellettyä tai harvinaista nukuttaa lasta eri sängyssä tai eri huoneessa. Tee siis juuri niin kuin teidän perheessä on parasta.

Meillä on vanhempien makuuhuoneen vieressä valmiiksi tehty lastenhuone odottamassa kohta saapuvaa tulokasta. On pinnasänky ja itkuhälytin ja huoneiden ovet auki öisin. Ja meillä, ajatelkaa ja järkyttykää ihan rauhassa, lapsi menee lastenhuoneeseen nukkumaan heti laitokselta tultuamme.

Kätkytkuoleman syytä ei tiedetä eikä ole tehty mitään niin laajaa tutkimusta, että voitaisiin varmuudella sanoa, että kätkytkuolema johtuu siitä, että lapsi on nukkunut seinän toisella puolella. Myös sellaiset lapset ovat kuolleet kätkytkuolemaan, jotka ovat nukkuneet äidin kanssa samassa huoneessa. Esimerkiksi meidän naapurissamme kävi näin.

Kerkaa muutkin että miten teillä tehty! Onko nukuttu perhepedissä, koska vauva omaan huoneeseen?

Oonko mä OIKEESTI ainut joka ajatteli nukkua vauvan kanssa noin puolivuotta samassa huoneessa ja sitten siirtää omaan huoneeseen eikä edes nuku perhepedissä??

Täällä nyt on taas fanaatikot liikkeellä, älä välitä ;)

Meillä eka lapsi nukkui omassa huoneessa (aivan meidän makkarin vieressä ovet auki) jo 2kk iästä. Pinnasänky ei mahtunut meidän makuuhuoneeseen, joten ratkaisu oli tämä. Toinen lapsi nukkui minun vieressäni muutaman kuukauden ajan, sen jälkeen pinnaäsngyssä joka oli parivuoteen vieressä kiinni (osan yöstä imetysten jälkeen saattoi nukkua kainalossani) ja siirtyi muistaakseni 5kk iässä omaan huoneeseen.

Ihan hyvälle kuulostaa tuo sinun suunnitelmasi. Alkuun kun imetät, on kätevintä että vauva nukkuu lähellä, esim pinnasänky kiinni teidän parivuoteeseen että vauva on helppo nostaa syömään. Imettää voi ja yöllä kannattaakin makuulla. Usein siihen nukahtaa, ja itselläni ei ainakaan kertaakaan tapahtunut läheltä piti-tilanteita. Sitä vaan nukkuu eri tavalla kun vauva on pieni :) Suosittelen pinnasänkyä, jossa on alas laskettava laita. Näin saat vauvan helposti nostamatta viereesi yöllä. Puolen vuoden kohdalla on ihan luontevaa alkaa siirtää lasta nukkumaan esim. omaan huoneeseen, jos se tuntuu teistä hyvälle ratkaisulle. Toki reagoitte itkuun, vaikka vauva nukkuisikin parin metrin päässä olohuoneessa.

Tsemppiä odotukseen! Ja kannattaa muistaa, että vasta kun vauva on syntynyt ja tilanne ajankohtainen, tiedät mitä mieltä nukkumisratkaisuista oikeasti olet. Kummasti se vaan äitiys pehmentää ihmistä ja entinen perhepedinkin vastustaja saattaa yllättää itsensä :) mutta jokainen tekee kuten parhaaksi kokee eikä kannata syyllistyä jos joku toinen on eri mieltä!

Odottakaa, että vauva on syntynyt. Ehditte vielä miettiä niitä järjestelyitä sata kertaa uusiksikin, ja jos nyt näette hirveän vaivan ja järjestätte kalustuksen uusiksi niin teitä vaan nolottaa kun tajuatte miten vähän tajusitte siitä millainen vauva on, ja millaista elämä sen kanssa on.



Ja tämä kaikella lämmöllä ja kunnioituksella teitä kohtaan, selvästikin olette omistautuvia vanhempia jotka haluatte järjestää asiat koko perheen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.



Mutta siis ette VOI vielä tietää millainen vauva ja millaiset tarpeet teillä ja hänellä on sitten puolivuotiaana. Odottakaa, katsokaa, ehditte sitten säätää.

Kerkaa muutkin että miten teillä tehty! Onko nukuttu perhepedissä, koska vauva omaan huoneeseen?

Oonko mä OIKEESTI ainut joka ajatteli nukkua vauvan kanssa noin puolivuotta samassa huoneessa ja sitten siirtää omaan huoneeseen eikä edes nuku perhepedissä??

Täällä nyt on taas fanaatikot liikkeellä, älä välitä ;)

Meillä eka lapsi nukkui omassa huoneessa (aivan meidän makkarin vieressä ovet auki) jo 2kk iästä. Pinnasänky ei mahtunut meidän makuuhuoneeseen, joten ratkaisu oli tämä. Toinen lapsi nukkui minun vieressäni muutaman kuukauden ajan, sen jälkeen pinnaäsngyssä joka oli parivuoteen vieressä kiinni (osan yöstä imetysten jälkeen saattoi nukkua kainalossani) ja siirtyi muistaakseni 5kk iässä omaan huoneeseen.

Ihan hyvälle kuulostaa tuo sinun suunnitelmasi. Alkuun kun imetät, on kätevintä että vauva nukkuu lähellä, esim pinnasänky kiinni teidän parivuoteeseen että vauva on helppo nostaa syömään. Imettää voi ja yöllä kannattaakin makuulla. Usein siihen nukahtaa, ja itselläni ei ainakaan kertaakaan tapahtunut läheltä piti-tilanteita. Sitä vaan nukkuu eri tavalla kun vauva on pieni :) Suosittelen pinnasänkyä, jossa on alas laskettava laita. Näin saat vauvan helposti nostamatta viereesi yöllä. Puolen vuoden kohdalla on ihan luontevaa alkaa siirtää lasta nukkumaan esim. omaan huoneeseen, jos se tuntuu teistä hyvälle ratkaisulle. Toki reagoitte itkuun, vaikka vauva nukkuisikin parin metrin päässä olohuoneessa.

Tsemppiä odotukseen! Ja kannattaa muistaa, että vasta kun vauva on syntynyt ja tilanne ajankohtainen, tiedät mitä mieltä nukkumisratkaisuista oikeasti olet. Kummasti se vaan äitiys pehmentää ihmistä ja entinen perhepedinkin vastustaja saattaa yllättää itsensä :) mutta jokainen tekee kuten parhaaksi kokee eikä kannata syyllistyä jos joku toinen on eri mieltä!

Kiva kuulla muitakin kokemuksia kun tuo perhepeti teiltä parilta :)

?eille tulee kehto ensikuukausiksi, sitten myöhemmin pinnasänky, kehto on matala niin uskoisin että helppo vauva siitä nostaa sänkyyn jos kehto on sängyn vieressä.

Toki olen varautunut siihenkin että mieli muuttuu mutta pakko etukäteen miettiä tällä fiiliksellä mikä nyt on :)

Meilläkin oli tarkotus nukuttaa vauva omaan sänkyynsä heti synnäriltä. Siinä vaiheessa kun tajusin miten paljon helpommalla pääsen kun vaan otan sen viereen nukkumaan tissille yöksi ettei mun tarvi nousta peiton alta ollenkaan, mieli muuttui aika nopsasti. Mun mielestä ihmisten ei sit tarvi itkeä kun on niin rankkaa ja väsyttävää ja valivalivali jos tarkoituksella tekee sen itselleen hiton raskaaksi siten että pakottaa itsensä nousemaan (pahimmassa tapauksessa ihan heräämään ja kävelemään toiseen huoneeseen asti) keskellä yötä monta kertaa ylös sängystä eikä sit saa enää unta jne jne.



Ei mulla muuta taas tänää :)