Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Siis kertokaa nyt joku mulle, millä oikeudella lasten isä vaan lähtee perheestä?

Vierailija
13.01.2013 |

Tilanne on se, että meillä on kaksi lasta, 1v 10kk ja 5 kk. Mies kertoi kuukausi sitten, että haluaa eron ja haluaa välittömästi muuttaa pääkaupunkiseudulle, koska "se on hänen tyylisensä paikka". Perheemme asuu 150 km päässä Helsingistä. Sanoin, ettei hän voi mitenkään tehdä sitä, jättää minua yksin hoitamaan lapset ja kodin, lapsethan ovat myös hänen vastuullaan. Hän vain sanoi, että kyllä hän kantaa vastuun ja maksaa elatusmaksut ja tulee välillä tapaamaan lapsia. Esikoista hän haluaa ottaa yökylään luokseen, heti kun saa asunnon.



Vääntäkää nyt minulle joku rautalangasta, miksi miehellä on oikeus tehdä noin? Minusta toki voi erota, mutta että jättää minut tnne yksin lasten kanssa selviytymään päivästä toiseen, ilman tukiverkkoja. Minusta hänen täytyisi etsiä asunto täältä kotipaikkakunnaltamme, jotta voi osallistua lasten arkeen ja auttaa minua. Kuopus on niin vauva vasta, ettei häntä voi päästää isälleen joka toinen vloppu. Ja nyt kun isä ei edes ole kummemmin maisemissa, ei hänelle ja kuopukselle taida hirveän kiinteää suhdetta päästä kehittymänkään. Että miten esim kuopuksen ollessa 2 tai 3 v, häntä edes voisi päästää isälleen yhtäkkiä viikonlopuiksi. Minulla on täällä vain vanha äitini joskus apuna, mutta ei hän jaksa lapsia hoitaa. Tulee katsomaan hetkeksi, että pääsen rauhassa suihkuun välillä.



Anteeksi sekava teksti, mutta olen ny jo kolmen viikon jäljiltä ihan loppuun palanut :(. Hirveitä rutmihäiriöitä koko ajan. Esikoinen edelleen valvottaa öisin ja vauva tietysti myös. Hoidan siis lapsia 24/7. Apua kai voisi palkata, mutta millä rahalla. Miehellä pieni palkka, josta joutuu varmaan maksamaan minimielarit ja itse olen äitiyslomalla. Eikä se, että joku tulisi tänne silloin tällöin auttelemaan, ole mistään kotoisin. Minun on joskus pakko saada nukkua öisin, nukkua aamulla pitkään, haluan ja tarvin joka illalle apua nukkumaanmenorumban kanssa, iltapuurot, pesut, iltasadut, vauva huutaa hampaita ja esikoisella hirveä uhmaikä päällä.



Millä oikeudella mies nyt elää vapaata elämää ja istuu kahviloissa ja drinkkibaareissa?? Ei ole pyykkivuoria ei tarvi raahata kaupasta säkkikaupalla tavaraa. Ei tarvi valvoa öitä, pestä pyllyjä, pukea raivoavaa lasta, ei tarvi koko ajan olla jotakuta syöttämässä, viihdyttämässä, nukuttamassa, heijaamassa, pesemässä, siivoamassa, kokkaamassa. Iltaisin, kun olen saanut lapset nukkumaan, rojahdan sohvalle itkemään. Itkemään sitä, että millä helvetin voimilla jaksan huomenna taas saman alusta??



Eri asia, jos lapset olisivat hieman vanhempia, että voisivat heti olla isällään joka toinen vloppu ja vaikka kerran viikollakin yötä. Mutta kun toinen on vasta vauva!



Ja miehellä ei ole toista naista, siitä joku kuitenkin tulee tänne vouhottamaan. Asuu veljellään yksiössä. Viimeksi kun tuli lapsia katsomaan pikaisesti oli kyllä niin hirveän näköinen rasvaisen lettinsä ja partansa kanssa, että kukaan nainen ei varmasti sellaista nurkkiinsa huolisi.



Niin ne oikeudet. Jos joku tietää, kertokaa!!

Kommentit (179)

Vierailija
1/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ett' paha saisi palkkansa ja että pahoista/epäreiluista teoista joutuisi maksamaan jotenkin ja että sillä joka kärsii, sillä kiitos odottaa jossakin.



Nämä asiat tapahtuvat saduissa, saduissa joihin me aikuiset hädän hetkellä haluamme uskoa.



Mutta maailma on epäreilu, tasan ei käy onni. Hyvät ihmiset kärsii eivätkä koskaan saa kiitosta vaikka kuinka tekisi toisten eteen ja mitä.



Pahat porskuttaa eteenpäin levittäen tuhojaan ympäriinsä. Joskus niitä kaduttaa, useimmiten ei. Joskus hyville ihmisille käy hyvin, joskus taas ei



Mitä nopeammin tajuaa että näin tämä menee, sen helpompaa siinä mielessä että katkeruudesta voi päästää irti , samoin kuin ajatuksesta että kyllä se toinen vielä katuu. Koska jollei tätä katumista koskaan tule jota odotat niin se lisää katkeruutta.



Miehet ovat kautta aikojen "levitelleet siementään" pitkin poikin ja jättänyt jälkikasvunsa taakseen, toiset katuen, useimmat ei kadu. Tätä ei voi ymmärtää mutta jokin näissä miehissä on pielessä alun alkaen. Normaali ihminen, nainen tai mies, luulisi olevansa niin kiintynyt omiin lapsiinsa ettei voi heitä hylätä.



Jostain syystä, mikä lie tunne-elämän häiriä, kiintymyssuhteen kehittymättömyys tai joku esää miehiä. Onhan tosiasia että miehet muutenkin pystyvät tekemään lapsilleen tai lapsille asioita joita nainen ei pysty. Onhan toki naisiakin mutta pääsääntöisesti pedofiilit on miehiä, miehet pahoinpitelevät lapsia, miehet jättävät lapsensa eikä kaipaa niitä. Miehet ei panosta parisuhteen, miehet pettävät.



Ja edelleen, naisia on myös mutta jostain syystä tämä kaikki on helpompaa miehelle.



Jotain vikaa on, missä ja milloin se vika tulee sen miehen päähän ja voiko sen estää? itse olen poikalapsen äiti ja haluan kasvattaa vastuuntutoisen ja empatiakyvykkään miehen. Miten se tehdään vai onko mitään mitä voin tehdä? Tuleeko siitäkin perheensä hylkäävä kusipää?

Vierailija
2/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia on kiva tehdä, mutta kukaan ei haluaisi hoitaa niitä ja viettää aikaa niiden kanssa

Olin samassa tilanteessa pari vuotta sitten. Sanoin miehelle, että ok, mutta sinä otat lapsen. Kovasti yritti kiertää ja kaartaa, mutta pidin pääni. Sanoin, että hän on vapaa menemään, muttei voi olettaa minun hoitavan lastaan yksin. Joten se olin minä, joka muutti ensin hetkellisesti pois kodistamme. Mies asui siellä lapsen kanssa, kunnes löysi oman kodin. Tämän jälkeen lapsi on ollut viikko-viikko systeemillä molemmilla. Muuhun en suostunut, mies pitkin hampain suostui. Nyt menee ihan hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia on kiva tehdä, mutta kukaan ei haluaisi hoitaa niitä ja viettää aikaa niiden kanssa

Olin samassa tilanteessa pari vuotta sitten. Sanoin miehelle, että ok, mutta sinä otat lapsen. Kovasti yritti kiertää ja kaartaa, mutta pidin pääni. Sanoin, että hän on vapaa menemään, muttei voi olettaa minun hoitavan lastaan yksin. Joten se olin minä, joka muutti ensin hetkellisesti pois kodistamme. Mies asui siellä lapsen kanssa, kunnes löysi oman kodin. Tämän jälkeen lapsi on ollut viikko-viikko systeemillä molemmilla. Muuhun en suostunut, mies pitkin hampain suostui. Nyt menee ihan hyvin.


Lapset vaatii koko ajan eikä niiltä saa mitään takaisin, koska ovat vielä niin amebatasolla älyllisesti ja henkisesti.

Vierailija
4/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska miehet on niin rentoja! Se on rentoutta! Osaa ottaa asiat niinettei tarvitse vaivautua..



Huoh.. En mä oikeesti kans tajua.

Vierailija
5/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silloin kun toisen menojalka vipattaa ei oikein ole mitään tehtävissä. Parempi antaa mennä. Jos itsellä ei ole halua pysyä suhteessa, perheessä ei sitä voi pakottaakaan.



Ap, kuulostaa siltä että sinäkin olet valmis luopumaan miehestäsi miehenä, mutta et lasten isänä ja nimenomaan siitä avusta, joka miehestä on lastenhoitoon.



Yritä sopia asiat niin, että ne ovat sinulle mahdollisimman hyvät. Elarit siis lähinnä niin, että ne voidaan tarkistaa paremmiksi kun miehen tuötilanne muuttuu. En paljon laskisi sen varaan, että miehestä on iloa ladten hoidossa.



Onko miehellä sukulaisia, jotka voisivat sinua auttaa antamalla aikaansa?



Älä katkeroidu. Älä kerro lapsille minkälainen ääliö isä on. Älä kerro lapsille, että isä lähti kun ei kestänytkään vauva-arkea. Ja sun pitäisi itse lopettaa äitiyden suorittaminen. Kyllä sä voit joskus antaa lasten katsoa videoita vähän pitempään, laittaa ruuaksi pelkkää makaroonia, lukea iltasaduksi vain lyhyen runon, antaa lapsen leikkiä ihan omiaan. Voin olla väärässä, mutta kirjoituksestasi tuli kuva että olet äitinä hyvin tunnollinen ja teet kaiken tiptop. Halaus sinulle.

Vierailija
6/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoisen syntymän jälkeen, miten helkutissa sä menit tekemään toisenkin lapsen?


Helkutti niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

vanhempi ylipäätään haluaa olla niin paljon erossa lapsistaan. Jos minä joskus eroan, haluan ehdottomasti jäädä lähivanhemmaksi ja pitää lapsen itselläni niin paljon kuin mahdollista. En voisi kuvitellakaan tapaavani lastani vain kahdesti kuukaudessa. Ap:n mieheltä (ja monelta muultakin) tällainen kiintymys näköjään puuttuu, ja sitä en voi ymmärtää.

Vierailija
8/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä on biologinen tarve levittää siemeniään ja lisääntyä. Se ei sisällytä yksiavioisuutta ja uskollisuutta ja välttämättä halua pitää jälkeläisistään huolta.

Mies voi tehdä lapsia monelle naiselle, mutta jostain syystä on sitten yksi nainen, kenen luokse mies sitten jää ja perustaa perheen ja pitää näistä lapsista huolen. Jokin biologinen tekijä tässäkin on taustalla, miksi mies kokee, että juuri näistä geeniyhdistelmistä pidetään huoli ja juuri tämä nainen on se, kenen kanssa eletään.

On pikemminkin aika uusi ilmiö, että mies tekee vain yhden sarjan lapsia ja ei tee niitä sitten liiton ulkopuolelle.

Sitä kannattaisi myös miettiä, miksi nainen haluaa tulla siitetyksi suositun alfauroksen toimesta. Eli juuri sen, jonka tietää menevän ja pettävän ja olevan kymmenien naisten suosikki. Ehkä juuri siksi, että tietää tästä geeniperimästä syntyvän voimakkaan lapsen, joka säilyy hengissä.

Miksi nainen ei tee lapsia mielellään hiljaisen hissukan kanssa, joka ei saa muita ja joka pysyisi kotona uskollisena hoitamassa lapsia. Ei, eniten ns. lehtolapsia on juuri niillä tyypeillä, jotka kaataa naisia kuin kauraa ja panee ja lähtee.

ett' paha saisi palkkansa ja että pahoista/epäreiluista teoista joutuisi maksamaan jotenkin ja että sillä joka kärsii, sillä kiitos odottaa jossakin.

Nämä asiat tapahtuvat saduissa, saduissa joihin me aikuiset hädän hetkellä haluamme uskoa.

Mutta maailma on epäreilu, tasan ei käy onni. Hyvät ihmiset kärsii eivätkä koskaan saa kiitosta vaikka kuinka tekisi toisten eteen ja mitä.

Pahat porskuttaa eteenpäin levittäen tuhojaan ympäriinsä. Joskus niitä kaduttaa, useimmiten ei. Joskus hyville ihmisille käy hyvin, joskus taas ei

Mitä nopeammin tajuaa että näin tämä menee, sen helpompaa siinä mielessä että katkeruudesta voi päästää irti , samoin kuin ajatuksesta että kyllä se toinen vielä katuu. Koska jollei tätä katumista koskaan tule jota odotat niin se lisää katkeruutta.

Miehet ovat kautta aikojen "levitelleet siementään" pitkin poikin ja jättänyt jälkikasvunsa taakseen, toiset katuen, useimmat ei kadu. Tätä ei voi ymmärtää mutta jokin näissä miehissä on pielessä alun alkaen. Normaali ihminen, nainen tai mies, luulisi olevansa niin kiintynyt omiin lapsiinsa ettei voi heitä hylätä.

Jostain syystä, mikä lie tunne-elämän häiriä, kiintymyssuhteen kehittymättömyys tai joku esää miehiä. Onhan tosiasia että miehet muutenkin pystyvät tekemään lapsilleen tai lapsille asioita joita nainen ei pysty. Onhan toki naisiakin mutta pääsääntöisesti pedofiilit on miehiä, miehet pahoinpitelevät lapsia, miehet jättävät lapsensa eikä kaipaa niitä. Miehet ei panosta parisuhteen, miehet pettävät.

Ja edelleen, naisia on myös mutta jostain syystä tämä kaikki on helpompaa miehelle.

Jotain vikaa on, missä ja milloin se vika tulee sen miehen päähän ja voiko sen estää? itse olen poikalapsen äiti ja haluan kasvattaa vastuuntutoisen ja empatiakyvykkään miehen. Miten se tehdään vai onko mitään mitä voin tehdä? Tuleeko siitäkin perheensä hylkäävä kusipää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinustako todella on vain "tasa-arvohuumaa" se ajattelu, että miehen tulisi (ja hän voisi jopa haluta) huolehtia jälkikasvustaan? Suurin osa elänkunnastakin sitä tekee tavalla tai toisella. Saatat olla aika yksin tuon ajattelusi kanssa, että mies on vain lasten siittäjä, ei muuta.

Jotenkin ihmettelen, että tässä tasa-arvon ja sukupuolineutraalin ajan huumassa naiset ovat unohtaneet sen, että miehen osuus on vain siittää lapset.

Naisen kannattaa aina hommata ammatti, että pystyy lapset elättämään yksinkin ja lapsia tehdä vain sen verran, että pystyy ne yksinkin hoitamaan.

Onko tosiaan vielä niin naiveja naisia, jotka rakentaa elämän toisen varaan?

Valitettavasti tämä on auringonvarmaa. Kukaan mies ei lähde kotoa vauvaperheestä jos ei ole jo uutta syliä katsottuna. Mitäs miehesi perhe sanoo hänen tyyleistään ja kipinöistään?

on aika sama, oli miehellä toinen tai ei, pointti onkin se, että ei hän voi vain hylätä lapsiaan. Onhan hänellä oltava joku vastuu?? Minusta voi toki erota, jos haluaa, mutta eihän lapsista voi erota. Hän on tehnyt sen valinnan, että teki lapsia kanssani. Ei lapset ole kuin lemmikkieläimiä.

Miehen vanhemmat eivät ole enää elossa ja veljensä asuu sinkkumiehenä pk-seudulla. Veli ei halua sekaantua millään tavalla tähän kuvioon, ei suostu kommentoimaan mitenkään. Varaan samaa paskasakkia molemmat.

Ap

Ap

Vierailija
10/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ihmiset ovat tyhmiä, kun hankkivat lapsia. Se nyt kerta kaikkiaan ei ole mikään pakko!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen vain ei erottu, mutta kyllä silloin miehet teki lapsia avioliiton ulkopuolelle aivan samoin kuin nykyään. Kylän isäntämiehellä ja kylän papilla, saattoi olla useitakin tunnustamattomia lapsia kylällä.

Joten ei se siementen levittäminen mikään uusi ilmiö ole. Lisäksi on aika uutta, että miehet hoitavat lapsiaan.

Sinustako todella on vain "tasa-arvohuumaa" se ajattelu, että miehen tulisi (ja hän voisi jopa haluta) huolehtia jälkikasvustaan? Suurin osa elänkunnastakin sitä tekee tavalla tai toisella. Saatat olla aika yksin tuon ajattelusi kanssa, että mies on vain lasten siittäjä, ei muuta.

Jotenkin ihmettelen, että tässä tasa-arvon ja sukupuolineutraalin ajan huumassa naiset ovat unohtaneet sen, että miehen osuus on vain siittää lapset.

Naisen kannattaa aina hommata ammatti, että pystyy lapset elättämään yksinkin ja lapsia tehdä vain sen verran, että pystyy ne yksinkin hoitamaan.

Onko tosiaan vielä niin naiveja naisia, jotka rakentaa elämän toisen varaan?

Valitettavasti tämä on auringonvarmaa. Kukaan mies ei lähde kotoa vauvaperheestä jos ei ole jo uutta syliä katsottuna. Mitäs miehesi perhe sanoo hänen tyyleistään ja kipinöistään?

on aika sama, oli miehellä toinen tai ei, pointti onkin se, että ei hän voi vain hylätä lapsiaan. Onhan hänellä oltava joku vastuu?? Minusta voi toki erota, jos haluaa, mutta eihän lapsista voi erota. Hän on tehnyt sen valinnan, että teki lapsia kanssani. Ei lapset ole kuin lemmikkieläimiä.

Miehen vanhemmat eivät ole enää elossa ja veljensä asuu sinkkumiehenä pk-seudulla. Veli ei halua sekaantua millään tavalla tähän kuvioon, ei suostu kommentoimaan mitenkään. Varaan samaa paskasakkia molemmat.

Ap

Ap

Vierailija
12/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti näin on.

Ota yhteys lastenvalvojaan tai vaikka paikallisen seurakunnan diakonissaan, että voit keskustella jonkun kanssa asiasta. Missä ovat appivanhemmat? voisivatko he edes puhua pojalleen järkeä?


Kai hän nyt osaa itsensä ja lapsensa hoitaa ilman apuakin. Hän osaa varmasti myös elättää itsensä ja lapsensa. Mihinkään muuhunhan ei toisia tarvita.

Tollanen valittaminen on naurettavaa. Lopettaisi valittamisen ja jatkaisia elämää

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Silloin kun toisen menojalka vipattaa ei oikein ole mitään tehtävissä. Parempi antaa mennä. Jos itsellä ei ole halua pysyä suhteessa, perheessä ei sitä voi pakottaakaan.

Ap, kuulostaa siltä että sinäkin olet valmis luopumaan miehestäsi miehenä, mutta et lasten isänä ja nimenomaan siitä avusta, joka miehestä on lastenhoitoon.

Yritä sopia asiat niin, että ne ovat sinulle mahdollisimman hyvät. Elarit siis lähinnä niin, että ne voidaan tarkistaa paremmiksi kun miehen tuötilanne muuttuu. En paljon laskisi sen varaan, että miehestä on iloa ladten hoidossa.

Onko miehellä sukulaisia, jotka voisivat sinua auttaa antamalla aikaansa?

Älä katkeroidu. Älä kerro lapsille minkälainen ääliö isä on. Älä kerro lapsille, että isä lähti kun ei kestänytkään vauva-arkea. Ja sun pitäisi itse lopettaa äitiyden suorittaminen. Kyllä sä voit joskus antaa lasten katsoa videoita vähän pitempään, laittaa ruuaksi pelkkää makaroonia, lukea iltasaduksi vain lyhyen runon, antaa lapsen leikkiä ihan omiaan. Voin olla väärässä, mutta kirjoituksestasi tuli kuva että olet äitinä hyvin tunnollinen ja teet kaiken tiptop. Halaus sinulle.


Mikä ihmeen vanhempi on vanhempi joka "auttaa" omien lastensa hoidossa? Minäkin olisin mielelläni vanhempi joka silloin tällöin vähän "auttelee". Miksi en saa?

Vierailija
14/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä on biologinen tarve levittää siemeniään ja lisääntyä. Se ei sisällytä yksiavioisuutta ja uskollisuutta ja välttämättä halua pitää jälkeläisistään huolta.

Mies voi tehdä lapsia monelle naiselle, mutta jostain syystä on sitten yksi nainen, kenen luokse mies sitten jää ja perustaa perheen ja pitää näistä lapsista huolen. Jokin biologinen tekijä tässäkin on taustalla, miksi mies kokee, että juuri näistä geeniyhdistelmistä pidetään huoli ja juuri tämä nainen on se, kenen kanssa eletään.

On pikemminkin aika uusi ilmiö, että mies tekee vain yhden sarjan lapsia ja ei tee niitä sitten liiton ulkopuolelle.

Sitä kannattaisi myös miettiä, miksi nainen haluaa tulla siitetyksi suositun alfauroksen toimesta. Eli juuri sen, jonka tietää menevän ja pettävän ja olevan kymmenien naisten suosikki. Ehkä juuri siksi, että tietää tästä geeniperimästä syntyvän voimakkaan lapsen, joka säilyy hengissä.

Miksi nainen ei tee lapsia mielellään hiljaisen hissukan kanssa, joka ei saa muita ja joka pysyisi kotona uskollisena hoitamassa lapsia. Ei, eniten ns. lehtolapsia on juuri niillä tyypeillä, jotka kaataa naisia kuin kauraa ja panee ja lähtee.

ett' paha saisi palkkansa ja että pahoista/epäreiluista teoista joutuisi maksamaan jotenkin ja että sillä joka kärsii, sillä kiitos odottaa jossakin.

Nämä asiat tapahtuvat saduissa, saduissa joihin me aikuiset hädän hetkellä haluamme uskoa.

Mutta maailma on epäreilu, tasan ei käy onni. Hyvät ihmiset kärsii eivätkä koskaan saa kiitosta vaikka kuinka tekisi toisten eteen ja mitä.

Pahat porskuttaa eteenpäin levittäen tuhojaan ympäriinsä. Joskus niitä kaduttaa, useimmiten ei. Joskus hyville ihmisille käy hyvin, joskus taas ei

Mitä nopeammin tajuaa että näin tämä menee, sen helpompaa siinä mielessä että katkeruudesta voi päästää irti , samoin kuin ajatuksesta että kyllä se toinen vielä katuu. Koska jollei tätä katumista koskaan tule jota odotat niin se lisää katkeruutta.

Miehet ovat kautta aikojen "levitelleet siementään" pitkin poikin ja jättänyt jälkikasvunsa taakseen, toiset katuen, useimmat ei kadu. Tätä ei voi ymmärtää mutta jokin näissä miehissä on pielessä alun alkaen. Normaali ihminen, nainen tai mies, luulisi olevansa niin kiintynyt omiin lapsiinsa ettei voi heitä hylätä.

Jostain syystä, mikä lie tunne-elämän häiriä, kiintymyssuhteen kehittymättömyys tai joku esää miehiä. Onhan tosiasia että miehet muutenkin pystyvät tekemään lapsilleen tai lapsille asioita joita nainen ei pysty. Onhan toki naisiakin mutta pääsääntöisesti pedofiilit on miehiä, miehet pahoinpitelevät lapsia, miehet jättävät lapsensa eikä kaipaa niitä. Miehet ei panosta parisuhteen, miehet pettävät.

Ja edelleen, naisia on myös mutta jostain syystä tämä kaikki on helpompaa miehelle.

Jotain vikaa on, missä ja milloin se vika tulee sen miehen päähän ja voiko sen estää? itse olen poikalapsen äiti ja haluan kasvattaa vastuuntutoisen ja empatiakyvykkään miehen. Miten se tehdään vai onko mitään mitä voin tehdä? Tuleeko siitäkin perheensä hylkäävä kusipää?


Aion markkinoida lapsettomuutta vaihtoehtona tyttärelleni. Ei todellakaan kannata niitä hankkia, kun miehet ovat paskoja ja kyvyttömiä muodostamaan pysyviä kiintymyssuhteita tai huolehtimaan osaltaan jälkeläisistään. Jos tulee raskaaksi saa toki itse valita, mutta liputan aina ja ikuisesti abortin puolesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä voisin tilanteessasi kuvitella hakevani yksinhuoltajuutta. Tuollasella vätyksellä et tee mitään!

Pienten lasten perusturvallisuus järkkyy pitkistä poissaoloista. Viikko-viikko systeemi on aivan järkyttävä, aikuisille kehitetty. Ei ainakaan sovi pienelle lapselle.

Eikä vauvaa voi antaa edes yön yli.

Mitään vinkkejä sen kummemmin arkeen en osaa antaa. Olen iloinen kirjoituksestasi, ihanaa että tunnut järkevältä ja huolehdit lapsista. Se on nyt tärkeintä. Päivä kerrallaan.

Niin masentavaa, mutta parin vuoden jälkeen arkesi on aivan erilaista, paljon helpompaa.

Muuta ihmeessä tukiverkkojen äärelle. Noin pieniin ei muutto kummemmin vaikuta, äiti on tärkein.

Oma mieheni haluaa erota ja meillä on kaksi lasta. Hän tulee hoitamaan asiansa ja lapset, mutta onhan se käsittämättömän hullu ajatus, että minä päivästä ja illasta toiseen olen täystouhssa lasten kanssa ja mies katsoo kolmen kilometrin päässä uudessa kodissaan televisiota :(

Mutta toisaalta, en vaihtaisi!!

Kaikkea hyvää sinulle Ap, elämä nyt tunnu oikeudenmukaiselta, mutta asioilla on tapana järjestyä. Ennenmin tai myöhemmin.

Vierailija
16/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ihmiset ovat tyhmiä, kun hankkivat lapsia. Se nyt kerta kaikkiaan ei ole mikään pakko!!


Miehet sen sijaan vapaamatkustavat, eihän se heidän persettään juuri kaiva oli niitä kakaroita tai ei.

Vierailija
17/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen lapsia saanut. Koen, että olen saanut lapsia. En ole lähtenyt ajatuksesta, että minun täytyy saada itselleni mies. Ajattelin aina, että haluan lapsia ja hoidan elämäni niin, että pystyn itse elättämään ja hoitamaan lapseni, jos niitä saan.

Lapset eivät ole olleet taakka minulle, vaan yksi tavoite elämässä. Siksi en ole ikinä suhtautunut miehiin naivisti, että tässä olis ihku elämäni mies ja leikitään, että rakastuttaisiin ja sit leikitään, että tehtäis lapsi meidän rakkauden tähdeksi ja sit leikitään, ett me oltais onnellinen perhe.

Elämää on helpompi elää kun on realisti. Lasten isä on pysynyt kuvioissa mukana, mutta en ole ikinä lillunut ajatuksessa, että nyt kun sanottiin papin aamen, eletään onnellisena elämä loppuun asti ja mies pitää minusta ja lapsista huolen. Olen lapsia tehnyt ajatuksena, että teen niitä vasta sitten kun olen niin sinut itseni kanssa, että pystyn heidät viemään eteen päin yksinkin ja maailmani ei romahtaisi, jos mies lähtee.

Lapset ovat sen arvoisia. Ne ovat parasta elämässäni

Miehellä on biologinen tarve levittää siemeniään ja lisääntyä. Se ei sisällytä yksiavioisuutta ja uskollisuutta ja välttämättä halua pitää jälkeläisistään huolta.

Mies voi tehdä lapsia monelle naiselle, mutta jostain syystä on sitten yksi nainen, kenen luokse mies sitten jää ja perustaa perheen ja pitää näistä lapsista huolen. Jokin biologinen tekijä tässäkin on taustalla, miksi mies kokee, että juuri näistä geeniyhdistelmistä pidetään huoli ja juuri tämä nainen on se, kenen kanssa eletään.

On pikemminkin aika uusi ilmiö, että mies tekee vain yhden sarjan lapsia ja ei tee niitä sitten liiton ulkopuolelle.

Sitä kannattaisi myös miettiä, miksi nainen haluaa tulla siitetyksi suositun alfauroksen toimesta. Eli juuri sen, jonka tietää menevän ja pettävän ja olevan kymmenien naisten suosikki. Ehkä juuri siksi, että tietää tästä geeniperimästä syntyvän voimakkaan lapsen, joka säilyy hengissä.

Miksi nainen ei tee lapsia mielellään hiljaisen hissukan kanssa, joka ei saa muita ja joka pysyisi kotona uskollisena hoitamassa lapsia. Ei, eniten ns. lehtolapsia on juuri niillä tyypeillä, jotka kaataa naisia kuin kauraa ja panee ja lähtee.

ett' paha saisi palkkansa ja että pahoista/epäreiluista teoista joutuisi maksamaan jotenkin ja että sillä joka kärsii, sillä kiitos odottaa jossakin.

Nämä asiat tapahtuvat saduissa, saduissa joihin me aikuiset hädän hetkellä haluamme uskoa.

Mutta maailma on epäreilu, tasan ei käy onni. Hyvät ihmiset kärsii eivätkä koskaan saa kiitosta vaikka kuinka tekisi toisten eteen ja mitä.

Pahat porskuttaa eteenpäin levittäen tuhojaan ympäriinsä. Joskus niitä kaduttaa, useimmiten ei. Joskus hyville ihmisille käy hyvin, joskus taas ei

Mitä nopeammin tajuaa että näin tämä menee, sen helpompaa siinä mielessä että katkeruudesta voi päästää irti , samoin kuin ajatuksesta että kyllä se toinen vielä katuu. Koska jollei tätä katumista koskaan tule jota odotat niin se lisää katkeruutta.

Miehet ovat kautta aikojen "levitelleet siementään" pitkin poikin ja jättänyt jälkikasvunsa taakseen, toiset katuen, useimmat ei kadu. Tätä ei voi ymmärtää mutta jokin näissä miehissä on pielessä alun alkaen. Normaali ihminen, nainen tai mies, luulisi olevansa niin kiintynyt omiin lapsiinsa ettei voi heitä hylätä.

Jostain syystä, mikä lie tunne-elämän häiriä, kiintymyssuhteen kehittymättömyys tai joku esää miehiä. Onhan tosiasia että miehet muutenkin pystyvät tekemään lapsilleen tai lapsille asioita joita nainen ei pysty. Onhan toki naisiakin mutta pääsääntöisesti pedofiilit on miehiä, miehet pahoinpitelevät lapsia, miehet jättävät lapsensa eikä kaipaa niitä. Miehet ei panosta parisuhteen, miehet pettävät.

Ja edelleen, naisia on myös mutta jostain syystä tämä kaikki on helpompaa miehelle.

Jotain vikaa on, missä ja milloin se vika tulee sen miehen päähän ja voiko sen estää? itse olen poikalapsen äiti ja haluan kasvattaa vastuuntutoisen ja empatiakyvykkään miehen. Miten se tehdään vai onko mitään mitä voin tehdä? Tuleeko siitäkin perheensä hylkäävä kusipää?


Aion markkinoida lapsettomuutta vaihtoehtona tyttärelleni. Ei todellakaan kannata niitä hankkia, kun miehet ovat paskoja ja kyvyttömiä muodostamaan pysyviä kiintymyssuhteita tai huolehtimaan osaltaan jälkeläisistään. Jos tulee raskaaksi saa toki itse valita, mutta liputan aina ja ikuisesti abortin puolesta.

Vierailija
18/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

se saattaa etäännyttää miestä entisestään lapsistaan.



Meillä ei ollut tilanne ihan niin paha erotessa, mutta meilläkin mies oletti mun automaattisesti ottavan kaiken vastuun lapsista. Hän halusi vain sen joka toisen viikonlopun.



Olin kärsivällinen, mutta pikkuhiljaa kannustin häntä ottamaan lisävuoroja ja vastuuta. Vuoden päästä hänkin tajusi, että on ihan kaikkien etu (myös hänen), ettei lasten äiti pala loppuuun.

Vierailija
19/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen lapsia saanut. Koen, että olen saanut lapsia. En ole lähtenyt ajatuksesta, että minun täytyy saada itselleni mies. Ajattelin aina, että haluan lapsia ja hoidan elämäni niin, että pystyn itse elättämään ja hoitamaan lapseni, jos niitä saan.

Lapset eivät ole olleet taakka minulle, vaan yksi tavoite elämässä. Siksi en ole ikinä suhtautunut miehiin naivisti, että tässä olis ihku elämäni mies ja leikitään, että rakastuttaisiin ja sit leikitään, että tehtäis lapsi meidän rakkauden tähdeksi ja sit leikitään, ett me oltais onnellinen perhe.

Elämää on helpompi elää kun on realisti. Lasten isä on pysynyt kuvioissa mukana, mutta en ole ikinä lillunut ajatuksessa, että nyt kun sanottiin papin aamen, eletään onnellisena elämä loppuun asti ja mies pitää minusta ja lapsista huolen. Olen lapsia tehnyt ajatuksena, että teen niitä vasta sitten kun olen niin sinut itseni kanssa, että pystyn heidät viemään eteen päin yksinkin ja maailmani ei romahtaisi, jos mies lähtee.

Lapset ovat sen arvoisia. Ne ovat parasta elämässäni

Miehellä on biologinen tarve levittää siemeniään ja lisääntyä. Se ei sisällytä yksiavioisuutta ja uskollisuutta ja välttämättä halua pitää jälkeläisistään huolta.

Mies voi tehdä lapsia monelle naiselle, mutta jostain syystä on sitten yksi nainen, kenen luokse mies sitten jää ja perustaa perheen ja pitää näistä lapsista huolen. Jokin biologinen tekijä tässäkin on taustalla, miksi mies kokee, että juuri näistä geeniyhdistelmistä pidetään huoli ja juuri tämä nainen on se, kenen kanssa eletään.

On pikemminkin aika uusi ilmiö, että mies tekee vain yhden sarjan lapsia ja ei tee niitä sitten liiton ulkopuolelle.

Sitä kannattaisi myös miettiä, miksi nainen haluaa tulla siitetyksi suositun alfauroksen toimesta. Eli juuri sen, jonka tietää menevän ja pettävän ja olevan kymmenien naisten suosikki. Ehkä juuri siksi, että tietää tästä geeniperimästä syntyvän voimakkaan lapsen, joka säilyy hengissä.

Miksi nainen ei tee lapsia mielellään hiljaisen hissukan kanssa, joka ei saa muita ja joka pysyisi kotona uskollisena hoitamassa lapsia. Ei, eniten ns. lehtolapsia on juuri niillä tyypeillä, jotka kaataa naisia kuin kauraa ja panee ja lähtee.

ett' paha saisi palkkansa ja että pahoista/epäreiluista teoista joutuisi maksamaan jotenkin ja että sillä joka kärsii, sillä kiitos odottaa jossakin.

Nämä asiat tapahtuvat saduissa, saduissa joihin me aikuiset hädän hetkellä haluamme uskoa.

Mutta maailma on epäreilu, tasan ei käy onni. Hyvät ihmiset kärsii eivätkä koskaan saa kiitosta vaikka kuinka tekisi toisten eteen ja mitä.

Pahat porskuttaa eteenpäin levittäen tuhojaan ympäriinsä. Joskus niitä kaduttaa, useimmiten ei. Joskus hyville ihmisille käy hyvin, joskus taas ei

Mitä nopeammin tajuaa että näin tämä menee, sen helpompaa siinä mielessä että katkeruudesta voi päästää irti , samoin kuin ajatuksesta että kyllä se toinen vielä katuu. Koska jollei tätä katumista koskaan tule jota odotat niin se lisää katkeruutta.

Miehet ovat kautta aikojen "levitelleet siementään" pitkin poikin ja jättänyt jälkikasvunsa taakseen, toiset katuen, useimmat ei kadu. Tätä ei voi ymmärtää mutta jokin näissä miehissä on pielessä alun alkaen. Normaali ihminen, nainen tai mies, luulisi olevansa niin kiintynyt omiin lapsiinsa ettei voi heitä hylätä.

Jostain syystä, mikä lie tunne-elämän häiriä, kiintymyssuhteen kehittymättömyys tai joku esää miehiä. Onhan tosiasia että miehet muutenkin pystyvät tekemään lapsilleen tai lapsille asioita joita nainen ei pysty. Onhan toki naisiakin mutta pääsääntöisesti pedofiilit on miehiä, miehet pahoinpitelevät lapsia, miehet jättävät lapsensa eikä kaipaa niitä. Miehet ei panosta parisuhteen, miehet pettävät.

Ja edelleen, naisia on myös mutta jostain syystä tämä kaikki on helpompaa miehelle.

Jotain vikaa on, missä ja milloin se vika tulee sen miehen päähän ja voiko sen estää? itse olen poikalapsen äiti ja haluan kasvattaa vastuuntutoisen ja empatiakyvykkään miehen. Miten se tehdään vai onko mitään mitä voin tehdä? Tuleeko siitäkin perheensä hylkäävä kusipää?


Aion markkinoida lapsettomuutta vaihtoehtona tyttärelleni. Ei todellakaan kannata niitä hankkia, kun miehet ovat paskoja ja kyvyttömiä muodostamaan pysyviä kiintymyssuhteita tai huolehtimaan osaltaan jälkeläisistään. Jos tulee raskaaksi saa toki itse valita, mutta liputan aina ja ikuisesti abortin puolesta.


niistä joutuu vastuuseen yksin ilman kumppania ja niiden takia täytyy uhrata kaikki itselle tärkeä. Äidiksi tuleminen ei koskaan ole ollut ykköstavoite elämässäni. En osaa ajatella sitä minään saavutuksena.

Vierailija
20/179 |
13.01.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja itse olen paininut samojen ajatusten kanssa. En kertakaikkiaan ymmärrä miksi vanhemmuus poistuu mieheltä eron myötä? Tai paperilla tietenkin miehellä on edelleen samat oikeudet (yhteishuoltajuus) mutta ei velvollisuuksia. Tapaa lapsia jos huvittaa (nyt oli 5 viikon tauko). Lapset 3v ja 10kk. On se jotenkin niin epäreilua. Etenkin lapsille, mutta toki myös minulle. Minulla ei ole vaihtoehtoja, minä tietenkin huolehdin lapsista yötä päivää. Miksi vain miehelle annetaan tuo vaihtoehto häipyä? Mun mielestä pitäis olla vähintäänkin joku minimitapaamispakko ja jos ei sitä noudata niin sakko seuraa.



Tottakai nautin lasten seurasta mutta on se epäreilua että minä huolehdin ihan kaikesta ja toinen on vapaa kuin taivaan lintu vaikka on yhdessä lapset haluttu ja hankittu.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi kahdeksan