Onko häpeä olla neitsyt +20-vuotiaana?

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 04:50"]

Tekisin itsemurhan jos olisin Isäsi AP

[/quote]

mauton

Hyvin sulla menee.

Ole rauhassa onnellinen noin!

Ja jos sulla on joku sopiva kumppani, ei sillä edelleenkään ole kiire.

Opetelkaa tuntemaan toisenne ja tajutkaa, että seksiä on (pitäisi olla!) olemassa kymmenillä tavoilla ennen penetraatiota.

Jos kumppania ei ole, voit hyvin pitää soololystiä, se on terveellistä!

:)

Ei ole häpeä. Häpeä on jaella itseään vähän sinne sun tänne. On kunnioitettavaa odottaa oikeaa kumppania.

Ei ole häpeä jakaa itseään sinne ja tännekään.

Jokaisen seksuaaliasiat ovat omia asioita (ja partnerin). Kaikki häpeä on vain heijastus sosiaalisesta painostuksesta joka on ihmisyhteisön raadollisimpia puolia.

Toistan: Seksissä / seksittömyydessä ei ole mitään hävettävää kunhan seuraa muita etiikan ohjeita. Seksipartnerien lukumäärässä ei ole mitään hävettävää, oli luku nolla tai 600.

Riippuu varmaan itsetunnosta häpeääkö mitään. Joku hankkiutuu eroon neitsyydestä, ja saa satunnaisestakin seksistä itsetuntoa, jotta uskaltaa paremmin lähestyä niitä parempiakin miesehdokkaita. Toisaalta jonkun toisen itsetunto voisi kärsiä satunnaisesta seksistä. Kai sen jokainen itse tietää mikä itselle sopii eli ihan turha stressata tai häpeillä.

Ehkä kokemattomuus on kuitenkin miehellä pahempi asia kuin naisella, ainakin omalle kohdalle on sattunut jokunen kokematon mies, jonka kanssa olisin toivonut jonkun aiemmin jo harjoitelleen.

Mä olin neitsyt 32-vuotiaaksi. Mulla oli yks kumppani ennen nykyistä miestäni ja olen ollut onnellisesti naimisissa 12 v.

Mä olin 25-v ekalla kerrallani ja kun tapasin nykyisen puolisoni, olin 28 v. Hän taas oli 24-v. ja olin hänelle se ensimmäinen. Olen säästynyt vahinkoraskauksilta, sukupuolitaudeilta ja monilta särjetyiltä sydämiltä

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 01:31"]

Olen 29, urheilullinen, hoikka, ihan kauniiksikin kehuksi, FM. Niin ja neitsyt. En ole koskaan seurustellut. Ihastunut olen ollut ehkä n. 5 kertaa ja olen suudellut useasti, mutten ole halunnut mennä sen pidemmälle. Koska seksin harrastamisen aloittaminen on vain siirtynyt ja siirtynyt, nykyisin siitä on tullut "mörkö". En kehtaa kenellekään miehellä myöntää, että olen edelleen tässä iässä seksuaalisesti kokematon. Kynnys intiimiin kanssakäymiseen vain kasvaa, koska olen pitkittänyt tätä. En ole omasta mielestäni mitenkään erityisen antisosiaalinen tai muutenkaan outo. Minulla on hyviä ystäviä ja viihdyn ihmisten seurassa. En tiedä miksi olen edelleen neitsyt. Olenko liian nirso? En usko. Seksittömyys ei minua kuitenkaan haittaa, koska en osaa sitä osa-aluetta elämästäni kaivatakaan.

[/quote]

Heips, kiinnostaako katsoa, että osuuko kemiat yhteen? Minulle nimittäin tuollainen elämäntyyli kuulostaa paremmalta kuin sellainen, että on hypätty joka sänkyyn.

Ei ollut häpeä. Sitten kun tapasi sen ihanan miehen niin sitten en kyllä jarrutellut yhtään eikä edes tullu mieleen ujostella kokemattomuuttaani.

Ei tarvi hävetä. Ole ylpeä itsestäsi.

Mua hävettää, tai no haittaa ainakin. Tunnen itteni jotenkin vajavaiseks, lapsen tasolle jääneeltä jne. (mutta ei se varmaan pelkästään neitsyydestä johdu). Olen 22. Tuntuu vähän siltä, että mitä vanhemmaksi on neitsyt, niin sitä suurempi numero ja pelottavampi juttu neitsyyden menettämisestä tulee... Mitä jos en koskaan löydä ns. täydellistä kumppania mutta haluaisin kuitenkin harrastaa seksiä joskus? On varmaan kiva selitellä joskus 5-kymppisenä (jos silloinkaan kellekään kelpaan), että en oo sit muuten koskaan ennen tätä harrastanut, etenkin jos se toinen on vain joku "randomi"... tosin taidanpa olla neitsyt koko loppuelämäni, olen kuitenkin sen verran "estynyt". Vaikeita mulle tuollainen jutut...

Neitsyys on kiinnostavaa juuri niin kauan kun on itse neitsyt. Kun on ollut ekaa kertaa sillai, niin tajuaa ettei sillä ole yhtään mitään merkitystä minkään kannalta. Ota iisisti vaan, ei siinä ole mitään noloa.

Yliopistoissa tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, että siellä opiskelevilla on paljon korkeampi neitsyyden menettämisikä kuin muilla nuorilla. Eli järki päässä säilyttää neitsyyden pidemmälle. Korkeakoulusta valmistuneet ovat keskimäärin yhtä paljon parisuhteessa kuin muutkin, joten ei se asian siirtäminen ole heitä haitannut. Ja 35 vuoden iässä korkeakoulutetut ovat useammin parisuhteessa kuin muut. Näin oli kymmenisen vuotta sitten, tuskin on paljon muuttunut. Me tehtiin tämä kysely Teknisessä Korkeakoulussa paikkakunnalla X.

Kerropa, AP, mikä siinä tarkalleen ottaen on noloa? Olin 20+-vuotiaana neitsyt ja pidin siitä olotilasta. Jotkut häpeilevät sitä, mutta minulle se teki vain asioista jännittävämpiä. Etenkin kun sitä ei minusta olisi arvannut. Melkeinpä olisin vieläkin mielummin neitsyt. Sain kondylooman ensimmäiseltä poikaystävältä eikä ollut sen arvoista.

Seksuaalisuus on aika moniulotteinen asia. Outoa on mm. se että siihen liittyy myös tämä "kuvottavuus", eli itselle vieraita mieltymyksiä pidetään vastenmielisenä, esimerkiksi vaikka vanhojen ihmisten seksi on kuvottavaa, tai ajatus omista vanhemmista harrastamassa seksiä kuvottaa. Miksi puhun tästä? No, oikean ihmisen kanssa seksi ei tietenkään ole ällöttävää, mutta esimerkiksi itselle aikoinaan seksiin kuuluvat eritteet ja niiden määrä ja laatu tuntui täysin vieraalta. Aika paljon sai harjoitella ja ymmärtää että niistäkin voi "iloita".

Ja ajatuksena ehkä se että kannattaa nyt jollain tavalla sitä harjoitella. Leluja ja masturbaatiota kannattaa harjoitella jo senkin takia että tietää miten oma keho toimii. Sitten jos sen oman namupartnerin löytää, ja se kysyy että "Mistä pidät?" Niin voisi olla hyvä että osaa siihen jotain vastata. Naisilla on jostain syystä vallalla ajatus siitä että sen oikean tulee osata lukea ajatuksia tai koskea oikeista paikoista jotenkin automaattisesti oikein. Ja jos ei saa itse orgasmeja niin partnerin kanssa voi olla hankalampaa. Kun kaikki on helposti vaikeampaa intiimiydestä johtuen.

Mutta toisaalta: Ei ole mitenkään häpeällinen asia. Mutta jos omistaa normaalit halut ja toimivan kehon, niin suosittelisin "pitämään moottoria lämpimänä." On paljon mukavammat ajelut sitten kun se oikea löytyy.

Ja kyllä, 99%:lla ihmisistä ensimmäinen kerta on onnetonta sähläystä. Kyllä se siitä!

Seksin suunnaton ylikorostuneisuus nykymaailmassa on kaupallisuuden luomaa joukkohysteriaa ja kollektiivista harhaa: ei juuri mikään ole sitä, miltä päällisin puolin näyttää tai annetaan ymmärtää. Hienoa, että jotkut osaavat ajatella vielä omilla aivoillaan!

Ystäväni on neitsyt vielä nyt 31-vuotiaana, ei ole edes suudellut. Meitä on moneen junaan, eikä siinä ole mitään hävettävää. Hyvä se on odottaa hyvää miestä, eikä loikkia sänkyyn jonkun mukiinmenevän kaksilahkeisen kanssa vaan siksi, että saisi kokemusta tms.

Totta, ei ole hävettävää, ja eräs stereotypia just tuo kokemuksen hankkiminen. Mitä ihmettä silläkin kokemuksella itseisarvona tekee, eikö harmonia oman itsensä kanssa ole se tärkein asia seksuaalisuudessa.

Minusta tuo on ylpeyden aihe - vilpittömästi!

Olet lääketehdaille irvikuva ihmisestä. Etkä yhtään ajattele mitä ovat menettäneet ja voivat menettää jos toimit mallina muille teineille ja nuorille aikuisille. Voivat saada vääränlaisia ajatuksia sukupuolielämästä ja sen aloittamisesta.