Lue keskustelun säännöt.
Kurja "pommi" exältä.
31.12.2012 |
Exäni, joka muutenkin tekee paljon kiusaa ja koittaa vaikeuttaa elämääni, pudotti nyt pommin. Ollaan sovittu lapsemme huoltajuudesta niin, että lapsi on isällään joka toinen viikonloppu. Muuten mulla.
No nyt kuulemma ei enää viikonloput sovi, kun on niin paljon töitä, voi nähdä lasta "satunnaisesti" asiasta sen enempää sopimatta arkisin joskus.
Mulla ei ole siis lainkaan omaa elämää enää jatkossa. Olin sopinut joogakurssit + pari reissua keväälle, jotka oli sovittu just noille exän viikonlopuille, mutta nyt taitaa mennä kaikki vituiksi. Mulla ei asu edes sukulaisia tms lähellä jotka voisivat silloin tällöit lasta vahtia.
Miten te muut äidit jotka olette vastaavanlaisissa tilanteissa selviätte? Olin haaveillut löytäväni vielä uuden miehen itselleni, olen kolmekymppinen, nätti ja hauska nainen, mutta kaipa se täytyy unohtaa kun missäs sellaisen miehen tapaisi kun omaa vapaa aikaa ei käytännössä enää ole.
Että hyvää uutta vuotta mulle vaan.
Kommentit (94)
Omassa lapsuudessani oli samanlaista: vanhemmillani oli aina kiire harrastuksiinsa ja muihin menoihinsa. Jos olisin ap, menisin kyllä selkäleikkaukseen enkä johonkin hörhöjuttuihin, joissa kukaan ei valvo, ovatko ne lopulta hyväksi selälle.
että haluaa aina kiirehtiä harrastukseensa? Eikö hän mainitse että kerran kuukaudessakin riittäisi hetki omaa aikaa? Jos äiti on lapsen kanssa 29 päivää 30, onko se liikaa vaadittu että sen yhden päivän voisi omistaa omalle hyvinvoinnille.
Tsiisus naiset, olette kohtuuttomia jo riittävästi kärsinyttä ap:tä kohtaan. Mitä te hyödytte lyödyn lyömisestä lisää?? nämä vastaukset todistaa vaan sen että nainen on naiselle susi, tukea tältä paska palstalta on turha hakea.
ap, tsemppiä. en osaa muuten auttaa kuin että onko ihan mahdotonta saada lasta vaikka samaan aikaan jonnekin harrastukseen kun olet itse esim. joogassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltaisesta liitosta lähteminen on aina tarpeellinen ja ainoa järkevä teko. Lapsesi kannalta saattaa olla parempikin, ettei vietä isänsä kanssa pitkiä aikoja, vaan ennemmin lyhyempiä iltoja tai aikoja, joita myös ilmeisesti lyhytjänteisen miehen mieli jaksaa kantaa.
Etsi lapselle oma leiri tai retki tms. joogaviikonlopulle tai koita sopia yökyläilystä esim. tarhakaverin kanssa. Syystäkin voit olla rehellinen. Yksinhuoltajana kaipaat tukiverkostoa, jota koitat nyt aktiivisesti rakentaa. Vastapalveluksena tarjoat ottamaan lapset teille toisena viikonloppuna.
Syyttelijöitä löytyy aina. Muista että elämässä on paljolti kyse myös tuurista ja hyväonnisten on aina helpompi korottaa itsensä jalustalle. Väärästä puolisovalinnasta ei tarvitse kärsiä ikuisesti. Kaikki me teemme virheitä, elämämme määrittelee se miten asioihin reagoimme.
Onnea uuteen loppuelämään.
jossa lapsiparkki. Niin mäkin tein eikä tarvitse enää olla muista riippuvainen kun haluaa liikkumaan.
etä saa nähdä miten huvittaa. Mikään laki ei sano että on pakko ottaa lapsi vastaan.
Mä luulen että jos iloissasi suostut tähän, ex ymmärtää että voi satuttaa sua enemmän kun ottaa useammin lapsen.
Kokeile tätä, et mitään menetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sopimuslain alaisen asian. Ei sopimusta voi muuttaa tuosta vain oman mielen mukaan, ei kumpikaan osapuoli.
Eli nyt yhteys lastenvalvojaan, jonka kanssa käyt asian läpi. Sinun (oikeastaan lapsen) ei tarvitse suostua mihinkään satunnaisiin tapaamisiin vain siksi, että mies niin tahtoo. Esitä, että sinulle sopii tapaaminen MYÖS keskiviikkoisin (eli olet valmis siihen, että mies tapaa lasta viikolla), mutta viikolopuista lapsen ei tarvitse luopua.
Ihan oikeasti: ei miehillä ole oikeutta ilmoittaa, että en pidä sopimusta. Minulla on ollut pari miesvuokralaista, jotka ovat katsoneet, että vuokrasopimus ei sido heitä ja ovat aidosti yllättyneet, kun käräjäoikeus on purkanut vuokrasopimuksen.
Etävanhemman ei ole pakko tavata tapaamissopimuksen mukaan. Toisaalta lähivanhemman ei ole pakko antaa lasta tapaamiseen muulloin kuin tapaamissopimukseen kirjattuna aikoina.
(Tietysti kannattaa joustaa ja antaa lapsen tavata toista vanhempaansa silloin arkena, siis lapsen itsensä vuoksi.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli soppari uusiksi. Jos mies tekee enemmän töitä ja osallistuu vähemmän, niin roimasti vain elareita lisää, se on ihan mahdollista. Sitten voit niillä rahoilla palkata lastenhoitajan silloin tällöin kotiisi ja lähteä itse harrasuksiin tai mitä nyt haluatkin.
Varaat ajan sopimuksen uusimista varten ja tämän sitten vain kylmän rauhallisesti miehelle ilmoitat.
hoitajan palkkaamiseksi, kun etä tapaa vähemmän. Lastenvalvoja nauraa sut pihalle.
Toki jos eksän tulot kasvaa merkittävästi, hän pystyy osallistumaan elatukseen enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehellä ja siksi ei muka voi enää ottaa lasta. Silloinhan luulisi tulojenkin lisääntyvän...
Tosiasia on, että vaikka olisi mitä sovittu, niin isää ei voi millään pakottaa tapaamaan lastaan.
Jos sukulaisia ei ole niin voi yrittää juuri jonkun mainitsemaa salia jossa olisi lastenhoito järjestetty. kaupungilta voi kysyä sos. toimen kautta ennaltaehkäisevänä apuna hoitajaa silloin tällöin illaksi kotiin. On olemassa erilaisia tukiperheitä jne.
Mieheen voi koettaa tutustua vaikka netissä.Netistä voi myös koettaa löytää jonkun saman ongelman kanssa painivan äidin jonka kanssa voisi vuorotella silloin tällöin lastenhoidossa.
Vaikka ne lapset olisikin elämän tärkein asia niin harva niiden kanssa jaksaa vuodesta toiseen 24/7 arkea.
Kommentit tyyliin "mitäs teit lapsia moisen miehen kanssa" tai "ei olisi pitänyt erota", itse ainakin lasken vastaajien tyhmyydeksi. Ehkä jonkun elämä menee oikeasti niin kuin on haaveillut ja suunnitellut ja kaikki on sitä mitä luuli sen olevan. Epäilen kyllä moista. Enemmänkin itse aina ajattelen, että omaa pahaa oloaan kommentoivat moista. Ei kait kukaan voi oikeasti olla noin tyhmä, ei edes täällä palstalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sopimusta pitää muuttaa siitäkin sovitaan lastenvalvojalla.
Jos sopimuksesta ei pidetä kiinni ei lasta tavata ollenkaan.
Asia loppuun käsitelty.
Ap, eikö sinun pitänyt olla lapsesi HUOLTAJA.
mutta MIKSI mikään taho ei luo tukiverkostoja niitä kaipaaville...?!
Ensimmäisenä mieleen tulee esim. neuvolat, perhekahvilat, diakonissa ym. jotka lapsiperheiden kanssa tekemisissä ovat.
Tälläkin palstalla moni valittaa kuinka tukiverkkoja ei ole, sellaisen luominen tyhjästä voikin olla aika haastavaa.
Miksei tarjota mahdollisuuksia siihen, esim. kerran viikossa (tai edes kuussa!) voisi perhekahvilassa, seurakunnan tiloissa, neuvolan organisoimana jossakin olla ns. "tukiverkostoitumis ilta". Paikalla ihmisiä jotka tarvitsevat tukiverkkoja ( ja miksei niitäkin jotka ovat valmiita sellaisia antamaan vaikka itselle ei tarvetta ole).
Noissa tilauisuuksissa olisi ihmisten helpompi lähestyä toisiaan, kun kaikki tietävät mikä on homman nimi. Esim. kaksi tukiverkotonta yh:ta voisi yhdistää voimansa, eli sopia lastenhoidosta keskenään. Toinen vahtii toisen lasta/lapsia sen aikaa kun toinen käy vaikka jumpassa, sitten sama toisinpäin. Tai yhden yön yli, millainen tarve kenelläkin on.
Toimintaan voisi tulla mukaan myös esim. yksinäisiä vanhuksia, joista monelle olisi iso ilo kun saisi vahtia satunnaisesti lapsia. On paljon esim. leskeksi jääneitä ihmisiä, jotka ovat ihan ihan hyvässä kunnossa (liikkuvat hyvin, ei muistisairauksia tmv.) joiden ainoa vaiva on yksinäisyys.
Pitäisi vain olla paikka missä ihmiset voivat kohdata, ketään tuskin kiinnostaa netista alkaa lapsenvahtia etsimään, olisi hyvä kun olisi paikka jossa tutustua ns. puolueettomalla maaperällä toisiin. Jos olisi tuollainen tukiverkottomien ilta, niin tapailua voisi jatkaa sitten ns. "omalla ajalla", nähdä tavallisisssa perhekahviloissa, sopia treffit leikkikentälle jne. ja sitten pikkuhiljaa lapsen voisi antaa turvalliseen hoitoon.
sellaisella salilla, jossa on lapsiparkki.