Olin hieman pettynyt joulupuukeräyksestä saamaamme lahjaan :(
Nuorimmainen sai ihan kivan ja varmasti mieleisen lahjan. Mutta teini sai itsekudotut villasukat ja kaulahuivin, sukat liian pienet.
Kaulahuiveja on jo riittämiin, niitä kun ei tarvitse joka vuosi ostaa isompaa kokoa.
Eipä varmaankaan saisi valittaa ilmaisista lahjoista, mutta en voi harmitukselle mitään ja pakko avautua.
Kommentit (192)
Lahjakortista ei myöskään aattona ole iloa.
että nuo lahjat avataan heti kun saadaan, eikä jätetä avattavaksi missään seremoniaassa aattoiltana.
Niin että lahjakortilla ehtiti aatoksi ostaa jotain iloa.
Mitä, jos sen lahjakortin käyttääkin sitten nuoren tai lapsen äiti tai isä? On niitäkin perheitä, joissa vanhemmat kohtelee lapsiaan todella kurjasti.
Tätä minäkin mietin.
Toinen juttu on se, että jos tietää mistä hakee ja milloin yms. niin voi saada todella laadukkaita tuotteita halvalla.
Mitä jollain 20 euron lahjakortilla saa jostain Henkkamaukasta tai vastaavasta? Pari halpisrättiä.
27 tuuman housut ei menis viereenkään. No, emme tarvi almulahjoja. Mutta harmittais mulla kyllä jos meille joku kutois liian pienet sukat tai antais liian pienet farkut. Menis vain hukkaan lahjanantajan vaiva.
Tuo myös häiritsee teissä lahjanantajissa. Ollaan heti nokka pystyssä hokemassa, että ei sitten, en anna enää ikinä lahjoja, vaikka vein kassillisen villasukkia tänään joulupuukeräykseen. Olkaa sitten köyhät ilman. En ihan oikeasti ymmärrä noita farkkujakaan. Harmittaisi sitä teiniä varmaan jos sais liian pienet housut. Jos on saanut outletista parikkakympillä merkkifarkut niin harmi kun ne menee hukkaan.
Almujen anto on hankalaa. Jos haluaa antaa niitä sen takia, että saa kiitosta ja nöyrää ihailua, on syy väärä. Almu pitäisi antaa siten, että se ilahduttaa saajaa. Ei niin, että sille kelpaa mikä tahansa ja kyllä sen kannattais olla nöyrä ja kiitollinen, vaikka lahje ei mahdukaan jalkaan.
On 90 % todennäköistä, etteivät käy lahjan saajalle. Ihan sama, olkootkin miten merkkituote tahansa...
Itse olen tilannut farkkuja netistä ilman mitään ongelmia. Jos malli vain vastaa kokoa, ovat istuneet ihan mukavasti. Tietysti on farkkumalleja, joissa edes koko 29 ei mahdu normaalisti 26-kokoiselle, mutta en minä nyt sellaisista puhunutkaan.
Toisin sanoen en tajua, miksi farkut olisivat sen hankalammat kuin muutkaan vaatteet, kunhan kokonsa tietää.
Mutta joo, opin läksyni, ei enää farkkuja vähäosaisille teineille vaan lahjakortteja kauneushoitoloihin :D
Farkkujen tuumakon? Sittenhän asiassa ei ole mitään ongelmaa ja teet jonkun superiloiseksi!
Ymmärsin ettei noista vastaanottajista ole noin tarkkoja tietoja ja 16-vuotiaissa on todella erikokoisia, laihoista pulskiin (ai niin, mutta eihän läski nyt lahjoja tarvii muutenkaan), pitkäjalkaisista persjalkaisiin... 27 kuulostaa itsestäni tosi pieneltä koolta.
"farkut 27 tuumaa". Olisi aika erikoista, jos siellä olisi sellainen toive joltain. Farkut pannaan jollekin lahjaksi, joka on teini. Ja todennäköisesti joku teini aukaisee innoissaan paketin ja katsoo, että joko hukkuu farkkuihin tai ne ei mene jalkaan. Joten pahan mielen vain saa lahjasta.
Minä muistan vieläkin kun sain omilta vanhemmiltani kauan kaipaamani luistimet. Mutta olivat numeroa liian pienet, kun olivat olleet alessa. Kun äidille sanoin siitä, äiti vain tiuskaisi, että ole onnellinen kun edes jotain saat.
Äiti huusi jälkeen päin , että miksi en luistele. Kun ne luistimet ei mahtuneet jalkaan. Vieläkin muistan 30 vuoden päästä sen pahan mielen.
Tätäkö te haluatte köyhän kakaralle?
Sillä farkkurahalla ja paljon halvemmalla olisit päässyt jos olisit ostanut vaikka hiusharjan ja muotoiluvaahdon. Ei ne köyhät tartte ipadeja ja rahaa. Harja ja muotovaahto olisi saanut monen köyhän teinitytön onnelliseksi. Ei se niiden lasten ja nuorten syy ole, että heidän vanhemmat ryyppää tai he asuvat nuorisokodissa. Osa näistä lahjoista menee lastenkoteihin. Mahtaa huostaanotettu lapsi ilahtua liian pienistä villasukista tai vääränkokoisista farkuista. Muutenkin paha mieli kun vanhemmat ei ota jouluksi kotiin ja sitten vielä lahjaksi tulee jotain sopimatonta.
Kiitos kaikille teille, jotka edes yritätte ajetella, millä sitä nuorta voisi ilahduttaa. Muistakaa, ettei se ole lasten syy, että vanhemmat pilaa heidän elämän.
On 90 % todennäköistä, etteivät käy lahjan saajalle. Ihan sama, olkootkin miten merkkituote tahansa...
Itse olen tilannut farkkuja netistä ilman mitään ongelmia. Jos malli vain vastaa kokoa, ovat istuneet ihan mukavasti. Tietysti on farkkumalleja, joissa edes koko 29 ei mahdu normaalisti 26-kokoiselle, mutta en minä nyt sellaisista puhunutkaan.
Toisin sanoen en tajua, miksi farkut olisivat sen hankalammat kuin muutkaan vaatteet, kunhan kokonsa tietää.
Mutta joo, opin läksyni, ei enää farkkuja vähäosaisille teineille vaan lahjakortteja kauneushoitoloihin :D
Farkkujen tuumakon? Sittenhän asiassa ei ole mitään ongelmaa ja teet jonkun superiloiseksi!
Ymmärsin ettei noista vastaanottajista ole noin tarkkoja tietoja ja 16-vuotiaissa on todella erikokoisia, laihoista pulskiin (ai niin, mutta eihän läski nyt lahjoja tarvii muutenkaan), pitkäjalkaisista persjalkaisiin... 27 kuulostaa itsestäni tosi pieneltä koolta.
Siis sehän pointtini olikin: luulin, että nuo lahjat kuitenkin jaetaan koon mukaan (kirjoitin koon siihen pakettikorttiin selvästi), ja harmittaa, jos 27-kokoiset farkut menevätkin huomattavasti isommalle tai pienemmälle. Eihän niistä sitten mitään hyötyä olekaan.
En tarkoittanut tietenkään, että minkäkokoiset farkut tahansa sopivat minkäkokoiselle ihmiselle tahansa!
Edelleenkin, en tosiaan ollut tietoinen että ne vaatelahjat annetaan ihan summittain eikä katsota yhtään lahjan saajan kokoa. Jos olisin tämän tiennyt, en olisi mitään farkkuja tietenkään antanut. LUULIN että se riittää, kun kirjoitin selvästi pakettikorttiin että sisällä on farkut, tuumakoko 27, lahje 32. Edelleen: minulla ei ollut ennen tätä päivää aavistustakaan, ettei kukaan noita lappuja lue, vaan että ne annetaan kenelle tahansa saman ikäluokan ihmiselle, koosta riippumatta. Toivon todella, että sinne laitettaisiin nettisivuille tms. ohjeeksi, että älkää hyvät ihmiset ostako mitään vaatteita! Koska eihän tuossa ole mitään järkeä, että vaatteet menevät vääränkokoisille aiheuttamaan mielipahaa.
Pyydän ihan oikeasti syvästi anteeksi, että pilasin jonkun teinin joulun antamalla ne farkut. Mutta onneksi ne ovat sen verran kallista merkkiä, että kyseinen teini saa niistä helposti ainakin 20 euroa käteistä, jos ne eivät sovi. Eli tuskin aiheuttavat pahaa mieltä enää 30 vuoden päästä.
"farkut 27 tuumaa". Olisi aika erikoista, jos siellä olisi sellainen toive joltain. Farkut pannaan jollekin lahjaksi, joka on teini. Ja todennäköisesti joku teini aukaisee innoissaan paketin ja katsoo, että joko hukkuu farkkuihin tai ne ei mene jalkaan. Joten pahan mielen vain saa lahjasta.
Minä muistan vieläkin kun sain omilta vanhemmiltani kauan kaipaamani luistimet. Mutta olivat numeroa liian pienet, kun olivat olleet alessa. Kun äidille sanoin siitä, äiti vain tiuskaisi, että ole onnellinen kun edes jotain saat.
Äiti huusi jälkeen päin , että miksi en luistele. Kun ne luistimet ei mahtuneet jalkaan. Vieläkin muistan 30 vuoden päästä sen pahan mielen.
Tätäkö te haluatte köyhän kakaralle?
Sillä farkkurahalla ja paljon halvemmalla olisit päässyt jos olisit ostanut vaikka hiusharjan ja muotoiluvaahdon. Ei ne köyhät tartte ipadeja ja rahaa. Harja ja muotovaahto olisi saanut monen köyhän teinitytön onnelliseksi. Ei se niiden lasten ja nuorten syy ole, että heidän vanhemmat ryyppää tai he asuvat nuorisokodissa. Osa näistä lahjoista menee lastenkoteihin. Mahtaa huostaanotettu lapsi ilahtua liian pienistä villasukista tai vääränkokoisista farkuista. Muutenkin paha mieli kun vanhemmat ei ota jouluksi kotiin ja sitten vielä lahjaksi tulee jotain sopimatonta.
Kiitos kaikille teille, jotka edes yritätte ajetella, millä sitä nuorta voisi ilahduttaa. Muistakaa, ettei se ole lasten syy, että vanhemmat pilaa heidän elämän.
On 90 % todennäköistä, etteivät käy lahjan saajalle. Ihan sama, olkootkin miten merkkituote tahansa...
Itse olen tilannut farkkuja netistä ilman mitään ongelmia. Jos malli vain vastaa kokoa, ovat istuneet ihan mukavasti. Tietysti on farkkumalleja, joissa edes koko 29 ei mahdu normaalisti 26-kokoiselle, mutta en minä nyt sellaisista puhunutkaan.
Toisin sanoen en tajua, miksi farkut olisivat sen hankalammat kuin muutkaan vaatteet, kunhan kokonsa tietää.
Mutta joo, opin läksyni, ei enää farkkuja vähäosaisille teineille vaan lahjakortteja kauneushoitoloihin :D
Farkkujen tuumakon? Sittenhän asiassa ei ole mitään ongelmaa ja teet jonkun superiloiseksi!
Ymmärsin ettei noista vastaanottajista ole noin tarkkoja tietoja ja 16-vuotiaissa on todella erikokoisia, laihoista pulskiin (ai niin, mutta eihän läski nyt lahjoja tarvii muutenkaan), pitkäjalkaisista persjalkaisiin... 27 kuulostaa itsestäni tosi pieneltä koolta.
Siis sehän pointtini olikin: luulin, että nuo lahjat kuitenkin jaetaan koon mukaan (kirjoitin koon siihen pakettikorttiin selvästi), ja harmittaa, jos 27-kokoiset farkut menevätkin huomattavasti isommalle tai pienemmälle. Eihän niistä sitten mitään hyötyä olekaan.
En tarkoittanut tietenkään, että minkäkokoiset farkut tahansa sopivat minkäkokoiselle ihmiselle tahansa!
On teinille pettymys saada ainoaksi lahjaksi liian pienet villasukat.
Osoittaa aika tavalla lahjanantajan pienuutta, jos siitä lahjasta pitää olla kiitollinen, vaikka tosiasiassa sitä ei voi käyttää. Ei huonosta tarvitse olla kiitollinen eikä tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku tuntematon on päättänyt auttaa. Jokainen on vastuussa omista päätöksistään eikä toisen reagointi pitäisi olla itkun ja valituksen aihe. Jos haluat auttaa, teet sen huolimatta siitä, valittaako joku epäsopivista lahjoista vai ei. En ikimaailmassa odottaisi kiitollisuutta, jos olisin lahjoittanut väärää kokoa. En odottaisi kiitollisuutta oikeastakaan koosta. Tarkoitushan on ilahduttaa. Jos lahja on vääränlainen, joku on mokannut eikä se ole sen lahjansaajan vika. Mihin tahansa roskaan ei tarvitse kiitollisena tyytyä, vaikka vanhemmat olisivatkin köyhiä. Ihan varmasti saa olla pettynyt. Kuka tahansa muukin lapsi olisi vääränkokoisista villasukista.
Ja tosiaan sinä, joka lahjoitat villasukkia: ainoana lahjana lapselle ne ovat varmasti pettymys. Joku aikuinen voisi niistä ilahtua mutta ei varmasti lapsi. Joskus voisi miettiä ihan oikeasti sitä kohdettakin ja tehtailla niitä villasukkia tutuille ja vaikkapa neuvolaan. Sieltä voisi sitten neuvolantädit antaa halutessaan sopivan kokoisia joulun alla käyville lapsille. Ainoana joululahjana tarvittaisiin melkoista itsehillintää lapselta olla niistä kiitollinen.
villasukat on hyvä lahja, vaikka pienetkin. Teini voi myydä ne tai purkaa langoiksi ja kutoa pannulapun,
On teinille pettymys saada ainoaksi lahjaksi liian pienet villasukat.
Osoittaa aika tavalla lahjanantajan pienuutta, jos siitä lahjasta pitää olla kiitollinen, vaikka tosiasiassa sitä ei voi käyttää. Ei huonosta tarvitse olla kiitollinen eikä tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku tuntematon on päättänyt auttaa. Jokainen on vastuussa omista päätöksistään eikä toisen reagointi pitäisi olla itkun ja valituksen aihe. Jos haluat auttaa, teet sen huolimatta siitä, valittaako joku epäsopivista lahjoista vai ei. En ikimaailmassa odottaisi kiitollisuutta, jos olisin lahjoittanut väärää kokoa. En odottaisi kiitollisuutta oikeastakaan koosta. Tarkoitushan on ilahduttaa. Jos lahja on vääränlainen, joku on mokannut eikä se ole sen lahjansaajan vika. Mihin tahansa roskaan ei tarvitse kiitollisena tyytyä, vaikka vanhemmat olisivatkin köyhiä. Ihan varmasti saa olla pettynyt. Kuka tahansa muukin lapsi olisi vääränkokoisista villasukista.
Ja tosiaan sinä, joka lahjoitat villasukkia: ainoana lahjana lapselle ne ovat varmasti pettymys. Joku aikuinen voisi niistä ilahtua mutta ei varmasti lapsi. Joskus voisi miettiä ihan oikeasti sitä kohdettakin ja tehtailla niitä villasukkia tutuille ja vaikkapa neuvolaan. Sieltä voisi sitten neuvolantädit antaa halutessaan sopivan kokoisia joulun alla käyville lapsille. Ainoana joululahjana tarvittaisiin melkoista itsehillintää lapselta olla niistä kiitollinen.
50 paria käyttämättömiä villasukkia. Niitä on tullut mummeilta ja sukulaisilta ja tutuilta yms.
Kukaan ei käytä villasukkia, koska kukaan meillä ei ole ostanut numeroa liian isoja kenkiä. Ja sisällä on sen verran lämmintä, ettei ole tarvetta pitää.
Ihan oikeasti, kuka niitä lukemattomia villasukkia pitää, joita kudotaan sukulaisille kassitolkulla.
Toki kiitän hymyillen (sitä paitsi ne sukat on tosiaankin usein liian pieniä. teinipojilla 45 numeron jalka ja kutojat kutovat sinnikkäästi niille 38 numeron sukkia) ja panen vaatekomeroon. Pitäis joku päivä raahata ne roskiin kun sais aikaiseksi.
Suomalaisilla on joku villasukkamania. Se on joku jäänne kait ajalta kun ei ollut muita sukkia. Kuvitellaan, että jokainen käyttää viisi paria villasukkia talvessa.
oikeasti noita käyttämättömiä villasukkia on kirpputorit täynnä, kun kukaan ei niitä lahjasukkia käytä.
On teinille pettymys saada ainoaksi lahjaksi liian pienet villasukat.
Osoittaa aika tavalla lahjanantajan pienuutta, jos siitä lahjasta pitää olla kiitollinen, vaikka tosiasiassa sitä ei voi käyttää. Ei huonosta tarvitse olla kiitollinen eikä tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku tuntematon on päättänyt auttaa. Jokainen on vastuussa omista päätöksistään eikä toisen reagointi pitäisi olla itkun ja valituksen aihe. Jos haluat auttaa, teet sen huolimatta siitä, valittaako joku epäsopivista lahjoista vai ei. En ikimaailmassa odottaisi kiitollisuutta, jos olisin lahjoittanut väärää kokoa. En odottaisi kiitollisuutta oikeastakaan koosta. Tarkoitushan on ilahduttaa. Jos lahja on vääränlainen, joku on mokannut eikä se ole sen lahjansaajan vika. Mihin tahansa roskaan ei tarvitse kiitollisena tyytyä, vaikka vanhemmat olisivatkin köyhiä. Ihan varmasti saa olla pettynyt. Kuka tahansa muukin lapsi olisi vääränkokoisista villasukista.
Ja tosiaan sinä, joka lahjoitat villasukkia: ainoana lahjana lapselle ne ovat varmasti pettymys. Joku aikuinen voisi niistä ilahtua mutta ei varmasti lapsi. Joskus voisi miettiä ihan oikeasti sitä kohdettakin ja tehtailla niitä villasukkia tutuille ja vaikkapa neuvolaan. Sieltä voisi sitten neuvolantädit antaa halutessaan sopivan kokoisia joulun alla käyville lapsille. Ainoana joululahjana tarvittaisiin melkoista itsehillintää lapselta olla niistä kiitollinen.
tuntuu pahalta heittää niitä roskiin. Mutta kun ei niitä oikeasti kukaan käytä ja kun meillä ei ole ketään 38 numeroista.
50 paria käyttämättömiä villasukkia. Niitä on tullut mummeilta ja sukulaisilta ja tutuilta yms.
Kukaan ei käytä villasukkia, koska kukaan meillä ei ole ostanut numeroa liian isoja kenkiä. Ja sisällä on sen verran lämmintä, ettei ole tarvetta pitää.
Ihan oikeasti, kuka niitä lukemattomia villasukkia pitää, joita kudotaan sukulaisille kassitolkulla.
Toki kiitän hymyillen (sitä paitsi ne sukat on tosiaankin usein liian pieniä. teinipojilla 45 numeron jalka ja kutojat kutovat sinnikkäästi niille 38 numeron sukkia) ja panen vaatekomeroon. Pitäis joku päivä raahata ne roskiin kun sais aikaiseksi.
Suomalaisilla on joku villasukkamania. Se on joku jäänne kait ajalta kun ei ollut muita sukkia. Kuvitellaan, että jokainen käyttää viisi paria villasukkia talvessa.
oikeasti noita käyttämättömiä villasukkia on kirpputorit täynnä, kun kukaan ei niitä lahjasukkia käytä.
On teinille pettymys saada ainoaksi lahjaksi liian pienet villasukat.
Osoittaa aika tavalla lahjanantajan pienuutta, jos siitä lahjasta pitää olla kiitollinen, vaikka tosiasiassa sitä ei voi käyttää. Ei huonosta tarvitse olla kiitollinen eikä tarvitse olla kiitollinen siitä, että joku tuntematon on päättänyt auttaa. Jokainen on vastuussa omista päätöksistään eikä toisen reagointi pitäisi olla itkun ja valituksen aihe. Jos haluat auttaa, teet sen huolimatta siitä, valittaako joku epäsopivista lahjoista vai ei. En ikimaailmassa odottaisi kiitollisuutta, jos olisin lahjoittanut väärää kokoa. En odottaisi kiitollisuutta oikeastakaan koosta. Tarkoitushan on ilahduttaa. Jos lahja on vääränlainen, joku on mokannut eikä se ole sen lahjansaajan vika. Mihin tahansa roskaan ei tarvitse kiitollisena tyytyä, vaikka vanhemmat olisivatkin köyhiä. Ihan varmasti saa olla pettynyt. Kuka tahansa muukin lapsi olisi vääränkokoisista villasukista.
Ja tosiaan sinä, joka lahjoitat villasukkia: ainoana lahjana lapselle ne ovat varmasti pettymys. Joku aikuinen voisi niistä ilahtua mutta ei varmasti lapsi. Joskus voisi miettiä ihan oikeasti sitä kohdettakin ja tehtailla niitä villasukkia tutuille ja vaikkapa neuvolaan. Sieltä voisi sitten neuvolantädit antaa halutessaan sopivan kokoisia joulun alla käyville lapsille. Ainoana joululahjana tarvittaisiin melkoista itsehillintää lapselta olla niistä kiitollinen.
Mitä, jos sen lahjakortin käyttääkin sitten nuoren tai lapsen äiti tai isä? On niitäkin perheitä, joissa vanhemmat kohtelee lapsiaan todella kurjasti.
Lahjakortista ei myöskään aattona ole iloa.
olen yrittänyt miettiä, mikä olisi kiva lahja etenkin teinille. Josta voisi iloita jo aattona. Ja joka sopisi mahdollisimman monelle. Joku sellainen, josta olisi OIKEASTI iloa, ei mitään saippuaa tms.
Vaatteet on hankalia. Mitä, jos sen vaaleanpunaisen puseron saakin goottityttö? Tai meikit saa joku luomuneito, joka ei meikkaa koskaan? Tai allerginen?
Kirjoja voi lainata kirjastosta köyhäkin ilmaiseksi. Se menee jotenkin haaskuun. Onko köyhällä perheellä dvd-soitin tai pleikkari, jolla katsoa videoita tai pelata?
Jos ostan lautapelin - mitä, jos lapsella ei ole sisaruksia eikä oikein kavereitakaan. Ja äiti ja isä ryyppää koko joulun eikä pelaa hänen kanssaan. Mitä sillä pelillä sitten tekee?
Joten MIKÄ olisi hyvä lahja keräykseen? Kerran vein Stigan kelkan. Ja kerran jääkiekkopelin. Ajattelin, että isompikin poika voi niistä ilahtua. Mutta mitä muuta voisi viedä? Mistä köyhän perheen lapsi oikeasti ilahtuisi?