Vierailija

Ja vain köyhissä perheissä lahjoja on kasapäin?



Mä en usko!! Se on nyt vaan muotia sanoa kaikille että meillä ei olla materialisteja, meillä lapset arvostaa muita asioita.



Kivahan se on ostaa lapsille se muutama paketti jotka sisältää läppärin, tabletin ja iphonen. On myös mukavaa että nämä voi antaa lapsilleen jossain palmujen äärellä. Mukavaa myös on antaa lapsille aineettomia lahoja kuten matkusteluja, kielikursseja tms ja sitten halveksua toisten barbielinnaa.



Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lahjoihin. Ja jos yhden paketin hinta pyörii siinä 10e ympärillä niin onko väärin että saa 10 pakettia kuin se että saisi yhden? Ja jos joku sanoo että sillä satasellakin saisi yhden ison lahjan niin MITÄ SILLÄ SAA? Ei ainkaan läppäreitä, tabletteja tai muuta sellaisia.



Ja sitäpäiatsi, jos jouluna köyhäkin haluaa antaa lapselleen kerrankin vähän enemmän niin heti tuomitaan sekin. Lapsi ei yhdestä päivästä vuodessa opi kerskakuluttajaksi.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (197)

Ja viettoa pitää arvostella, kun me arvon veronmaksajat sen kustantavat.

Pitää muistaa joka hetki köyhyys ja lasten pitää myös tietää se. Eihän muuten nuo rikkaat pääse pätemään.

että niissä muutamassa paketissa olisi juuri kalliita lahjoja?



Meillä lahjat ovat lähinnä kirjoja, levyjä, pari peliä ja tyttärelle hänen toivomansa Monster High -nukke.



t. hyvätuloisen perheen äiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minä saan koko perheeltä yhden lahjan, olen toivonut kirjaa.

Mies saa myös koko perheeltä yhden lahjan. Sitä emme ole vielä ostaneet, mutta oletettavasti kirja hänellekin.



t. hyvätuloisen perheen äiti

Näissä täytyisi kanssa aina muistaa mistä ne lelut sitten tulee. Jos me ostettaisiin lapsille vain jouluna yksi lelu, niin 5 v olis kymmenen lelua, joista varmaan 2 ihan vauvalelua. Meille ei siis leluja muut osta kuin vanhemmat.



esim. kirjoja, lautapelejä ja vastaavia. Me vanhemmat ostamme lapsille tyypillisesti yhden lahjan / lapsi, lisäksi kukin lapsi saa noin 5-6 pakettia kummeilta ja sukulaisilta. Sukulaisten paketit ovat samaa tasoa, mutta osin niissä on myös esim. vaatteita, pyyheliinoja, astioita tai lakanoita.



IPadeja, IPhoneja tai läppäreitä lapsemme eivät saa missään vaiheessa vuotta, vaan vasta siinä vaiheessa, kun pystyvät itse maksamaan ne kodin ulkopuolelta hankituista työansioista. (Tosin läpparistä olemme luvanneet maksaa lukiolaiselle puolet siinä vaiheessa, kun hän on itse tienannut siihen toiset puolet.)

Tyttö saa kunnostamani Lundby nukkekodin, prinsessa-asun ja puuhakirjan, poika saa luistimet, lämpökerraston ja kirjan. Isovanhemmilta tulee myös molemmille kaksi lahjaa ja kummeilta kirja tai lautapeli. Synttärilahjoiksi saavat ensi keväänä sitten polkupyörät, eli hieman kalliimmat lahjat.

Ja silloin on helppo kasvattaa lapsistakin sellaisia, jotka osaavat arvostaa ihan kaikenlaisia pieniäkin juttuja eivätkä jatkuvasti vertaa itseään kavereihinsa ja tunne alemmuutta. Minä olen syntynyt ns. hopealusikka suussa ja vaikka nykyinen rahatilanteeni ei ole kovin hyvä, kyllä se tietty asenne on periytynyt aikuisiällekin ja samoin omille lapsilleni: onni tulee ihan muusta kuin rahasta. Raha-asioista ei tarvitse puhua lapsille (siis siinä mielessä että surkuttelisi ääneen eurojen riittämistä tai jonkun jutun kalleutta), hintavertailua ei tarvitse tehdä äänekkäästi eikä murehtia sitä, mitä joku muu saattaa sanoa milloin mistäkin.

Meidät voi varmaan nykyään lukea paremmin toimeentuleviksi. Ostetaan 1-2 kunnon lahjaa ja 1-2 pienempää lahjaa, joista toinen on usein esim. suklaata. Kahden lapsen lahjoihin menee yleensä noin 250 euroa eli vähän yli 100 e per lapsi.



En halveksi kenenkään antamia lahjoja, mutta siitä en pidä, että ostetaan lahjoja vain siksi, että on joulu ja paketteja pitää olla paljon. En voi ymmärtää millään, että jotkut antavat 50 pakettia lapsilleen, vaikka mukana oliskin jotkut villasukat ja luistimet. Vähäisemmälläkin määrällä taatusti pärjää. Lähinnä ajattelen niin, että joku raja on luonnonvarojenkin hukkaamisella. Itse ostan mieluummin pari laadukasta ja/tai mieleistä kuin 50 pikkujuttua.

3 v. saa seuraavat lahjat:

- HelloKitty saunatakki (25 eur)

- Tiri-vauva (18 eur)

- Titinalle huulirasva n. 3 eur

- Risto Räppääjä DVD 15 eur



1 v. saa seuraavat lahjat:

- plyysipuku 13 eur

- megablokseja 15 eur

- Nalle Puh DVD n. 10 eur

- Fisher Price leikkikännykkä 18 eur



Mies saa multa seuraavat lahjat:

- tummaa suklaata

- pari dödöä

- lahjakortti Naantalin kylpylään (2 vrk koko perheelle)



Minä saan luultavimmin Remeksen uusimman kirjan, n. 22 eur



Meidän mielestä on todella hyvät, ikäsopivat ja vieläpä lasten toivomat lahjat (1 v. tosin ei osaa vielä toivoa mitään)...Mitään ei varsinaisesti tarvita eikä haluta täyttää taloa tavaralla. Tärkeää kuitenkin on se, että jokainen saa jotain mieluisaa...



Ja todella, arvostamme joulun aikaan yhdessäoloa - ja tänä jouluna myös lunta.



(Bruttotulomme n. 12 000 eur/kk)

Hyvätuloisten ei tarvitse hukuttaa itseään ja lapsiaan lahjoihin, koska niillä ei ole niin väliä.

Rikas ostaa vain sen, mitä haluaa. Köyhä ostaa kaiken, johon on varaa.

Ja vaikka kone olisi 5 vuotta vanha, sillä surffaa ja kirjoittaa kouluaineet ihan ok.



Vaikka meillä olisi varaa ostaa lapsille tonnin läppärit, ei kuitenkaan niin tehdä, koska kaiken ei tarvitse olla parasta mahdollista vain siksi, että rahaa on. Läppärit otin työpaikan roskakasasta. Lupaan lahjoittaa nuo edelleen, jos jossain vaiheessa jäävät meillä ylimääräiseksi ja koneet tietysti vielä ovat käyttökelpoiset.

Rikkaat ihmiset ostaa sen, mitä tarvitsevat. Monia asioita saa tammikuussa alesta, eli jouluna ostetaan vain se joku yksi tai kaksi tavaraa, joita lapsi on toivonut.



Köyhät ihmiset elävät sillä tavalla puutteessa, että heillä on kova tarve materialismiin. Jouluna huumaan on helppo lähteä mukaan, vaikka ei olisi varaakaan. Ja toisaalta roinamäärällä kompensoidaan sitä rahapulaa ja omaa ahdistusta, sitä, ettei lapsella ole "kaikkea, mitä muilla".



Olen itse köyhästä perheestä, ja meillä on aina ollut hirveä lahjavuori. Mieheni on rahasukua, heillä annetaan kirjoja, villasukkia yms, ja sitten jollekin saattaa olla etelänmatka, auto tai jotain muuta isoa, jolle on muutenkin ollut tarvetta.



Me ollaan perheenä ehkä jossain välimaastossa.

Kun ne kivat paketit tulevat jo sukulaisilta ja kummeilta. Ja joku tolkku lahjonnassakin pitää olla.

Muun vuoden sitten annamme niitä matkailuelämyksiä ja muuta rahaa vaativaa.

juuri joululahjoissa. Kuitenkin ollaan talvilomalla lähdössä kaukomaille ja keväällä kaupunkilomalle ja kesällä etelään. Sitten ollaan niin ekoja kun ei anneta paljon lahjoja lapsille.



Helppoa olla hyvätuloinen kun voi ostaa silloin kun haluaa mitä vain. Ja nyt varakkaammat huutaa täällä että ei me mitään osteta, kerran vuodessan saadaan koko perhe villasukat, lapsille puuhakirjat.



Mihin te ne rahat sitten oikein laitatte? Olen oikeasti kiinnostunut että jokainenko teistä elää minimalistisesti? Koskaan ei lapsille osteta mitään tai itselle?



onko teidän lapsilla leluja? Ne ihan oikeasti kuuluu lapselle, ei niitä voi jättää antamatta. Lapsen työ on leikki ja jollei ole työvälineuitä niin millä teidän lapset leikkii?? Mistä ne lelut tulee jos vuodessa saa jouluna 2 kirjaa ja syntymäpäivänä polkupyörän?



Kertokaa kun en ymmärrä?

lasteni niillä kavereilla jotka asuivat kaupungin vuokra-asunnoissa oli paljon hienommat pelit ja kännykät ja melkein aina karkkia. Siitä sitten marmatettiin kotona ettämiksi niillä on kaikkea. Mutta me ollaan aina oltu aika hyvätuloisia ja koska lapset onsaanut kummeilta ja tädeiltä lahjat niin ollaan oltu varsin maltillisia. Nykyään kun ovat jo teinejä, saavat lahjakortteja vaateliikkeisiin. Meiltä jotkut yhdet isommat (tyyliin joku soitin) ja esim.sukat. Ovat tyytyväisiä Muistan kun esikoinen oli 3-v ostimme vain tilanteeseen sopivan satukirjan koska tiesimme että saa useita paketteja sukulaisilta. Ja arvostavat lahjoja: myös niitä villasukkia ja lapasia.

että koko ajan pitää ostaa jotain tavaraa, joka on hetken ajan kivaa ja sitten unohdetaan.



Se että matkustamme talvilomalla kaukomaille on tietenkin epäekologista muttei mielestäni liity mitenkään tähän tyhmän krääsän välttämiseen. Olisi kiva jos voisimme tosiaan vielä käydä keväällä kaupunkilomalla, mutta ikävä kyllä meillä ei ole niin paljon lomaa.



Emme elä minimalistisesti, ehkä siksi ei ole tarpeen jouluna ostaa kymmeniä paketteja. Kun joulu ei ole se ainoa päivä jolloin lapset voivat saada tarvitsemiaan asioita. Jos kouluun tarvitaan luistimet, ne ostetaan silloin kun ne tarvitaan eikä odoteta joulua, tai jos tarvitaan uutta lukemista niin kyllä sitäkin hommataan ihan siinä kuussa kun huvittaa.



Lainaus:

Mua niin naurattaa tämä parempi tuloisten ekoilu juuri joululahjoissa. Kuitenkin ollaan talvilomalla lähdössä kaukomaille ja keväällä kaupunkilomalle ja kesällä etelään. Sitten ollaan niin ekoja kun ei anneta paljon lahjoja lapsille.



Helppoa olla hyvätuloinen kun voi ostaa silloin kun haluaa mitä vain. Ja nyt varakkaammat huutaa täällä että ei me mitään osteta, kerran vuodessan saadaan koko perhe villasukat, lapsille puuhakirjat.



Mihin te ne rahat sitten oikein laitatte? Olen oikeasti kiinnostunut että jokainenko teistä elää minimalistisesti? Koskaan ei lapsille osteta mitään tai itselle?



onko teidän lapsilla leluja? Ne ihan oikeasti kuuluu lapselle, ei niitä voi jättää antamatta. Lapsen työ on leikki ja jollei ole työvälineuitä niin millä teidän lapset leikkii?? Mistä ne lelut tulee jos vuodessa saa jouluna 2 kirjaa ja syntymäpäivänä polkupyörän?



Kertokaa kun en ymmärrä?


Lainaus:

juuri joululahjoissa. Kuitenkin ollaan talvilomalla lähdössä kaukomaille ja keväällä kaupunkilomalle ja kesällä etelään. Sitten ollaan niin ekoja kun ei anneta paljon lahjoja lapsille.



Helppoa olla hyvätuloinen kun voi ostaa silloin kun haluaa mitä vain. Ja nyt varakkaammat huutaa täällä että ei me mitään osteta, kerran vuodessan saadaan koko perhe villasukat, lapsille puuhakirjat.



Mihin te ne rahat sitten oikein laitatte? Olen oikeasti kiinnostunut että jokainenko teistä elää minimalistisesti? Koskaan ei lapsille osteta mitään tai itselle?



onko teidän lapsilla leluja? Ne ihan oikeasti kuuluu lapselle, ei niitä voi jättää antamatta. Lapsen työ on leikki ja jollei ole työvälineuitä niin millä teidän lapset leikkii?? Mistä ne lelut tulee jos vuodessa saa jouluna 2 kirjaa ja syntymäpäivänä polkupyörän?



Kertokaa kun en ymmärrä?




Varmaan jotkut rikkaiden perheiden muksut saa KAIKKI mitä haluaa ja paljon paljon materiaalia jouluna + paljon paljon kaikkea muuta ympäri vuoden.



Heh, meillä taas annetaan TARPEELLISTA ja opetetaan lapset siihen ettei kaikkea voi saada. Toki leluja on, mutta ei mennä niin turhuuksiin, että pitäisi ostaa kymmeniä erilaisia leluja, joista ehkä leikitään vaan kahdella mieluisalla ja muut jää sitten lelukoppaan pölyttymään... Mitä sinä et oikein ymmärrä? Pitäisikö sinusta hyvätuloisten pröystäillä ja kasvattaa lapsista ihan päättömiä ja sellaisia, jotka eivät arvosta mitään?



Me käydään matkoilla kerran vuodessa perheen kesken, so? Jos on lomaa ja varaa, niin mikä estää? Ja jos nyt Suomessa olet sellainen suht hyvätuloinen, niin ei tässä maassa ole todellakaan varaa pröystäillä mielin määrin... Yhtälailla meilläkin on arkimenoja ja joskus joutuu oikeasti miettimään, että mistä nyt kannattaisi säästää ettei ole pa...



Paras opettaa lapset sellaiseksi, että mitään ei saa ilmaiseksi ja haluamansa eteen pitää tehdä töitä.



- tulot noin 10 000 / kk.

kun hyvätuloiset voi ostaa kaikki mitä tarvitsee heti, köyhä ei voi muuta kuin säästää ja ajatella että sitten joulu olisi sellainen juhla joka olisi yltäkylläinen joka tavalla.



Se ei ole väärin että kerran vuodessa voidaan olla "rikkaita" ja antaa lapsille lahjoa. Ja ei se kaikki mitään krääsää ole.

Mutta kun onni ei ole kiinni tavaroista. Jos tarvitsee pyöräillä, ostetaan polkypyörä. Jos on lomaa, matkustetaan johonkin, missä on kivaa, talvella laskettelemaan, kesällä ehkä kaupunkilomalle.



Kun pääsee yli materialismista, tulee eri tavalla käsitys siitä, mitä tarvitsee. Jos lapsi saa 20 pakettia, niin hän luultavasti leikkii kuitenkin yhdellä tai kahdella lahjalla sen joulun, ja ne jää mieleen. Miksi siitä pitäisi mennä yli? Tavara ei lopu kaupasta ostamalla, eikä koti ole yhtään sen kivempi, vaikka jokainen nurkka pursuaisi roinaa.

Lainaus:


onko teidän lapsilla leluja? Ne ihan oikeasti kuuluu lapselle, ei niitä voi jättää antamatta. Lapsen työ on leikki ja jollei ole työvälineuitä niin millä teidän lapset leikkii?? Mistä ne lelut tulee jos vuodessa saa jouluna 2 kirjaa ja syntymäpäivänä polkupyörän?



Kertokaa kun en ymmärrä?




Meidän lapset ovat jo teini-iässä, joten ei heille enää osteta leluja, vaan tosiaankin tyypillisiä joululahjoja ovat kirjat, lautapelit ja lehtitilaukset lapsen toiveen mukaan.



Kun lapset olivat pienempiä, ostimme heille kyllä leluja joulu- ja syntymäpäivälahjaksi, mutta silloinkin tyypillisesti yhden lasta kohti. Kummeilta ja sukulaisilta tuli sitten muutama lisää merkkipäivää kohti, mutta tällöinkin kukin lapsi sai jouluna yhteensä alle 10 pakettia, joista osa oli kirjoja ja vaatteita. Emme ole myöskään normaalisti ostaneet leluja syntymäpäivien ja joulun ulkopuolella, mutta joskus kylään tulleet ystävät/sukulaiset ovat tuoneet tuliaisena lapsille jonkin pienen lelun. Lisäksi mieheni saattoi ulkomaan työmatkoilta tullessan tuoda kullekin lapselle tuliaisena yhden lelun, mutta tätä tapahtui korkeintaan kerran tai kaksi vuodessa.



Kun vanhin lapsemme täytti vuoden, oli hänellä yhteensä vajaat 10 lelua. Näistä me vanhemmat olimme ostaneet yhden ja yksi oli tullut äitiyspakkauksesta. Loput olivat tulleet lahjoina sukulaisilta ja ystäviltä.



Kaikesta tästä huolimatta lapsillamme on mielestäni ollut aina tarpeeksi leluja leikkimiseen. Lisäksi mielikuvistusta kehittää tehokkaasti, jos aina ei ole juuri oikeanlaista lelua tarjolla kuhunkin leikkiin, vaan joutuu vähän soveltamaan. Muistan, kuinka meillä ollut tilapäinen lastenhoitaja ihasteli, kun kaksi vanhinta lasta hakivat kirjahyllystä vanhat puhelinluettelot, menivät niiden kanssa sohvalle ja rupesivat laulamaan. Puhelinluettelot toimivat heidän laulukirjoinaan.



Tosin täytyy sanoa, että kirjoja meillä on aina ollut runsaasti, sekä omia että kirjastosta lainattuja.



Mihin sitten käytämme kaiken rahamme? No siinä on kieltämättä pieni pulma, kun ei oikein tiedä, mihin kaiken tulevan rahan laittaisi. Emme ole kuitenkaan nähneet kasvatuksellisesti järkevänä ostaa lapsille (tai aikuisillekaan) liikaa roinaa. Matkustaa lapsemme ovat ainakin saaneet paljon. Lisäksi rahaa käytetään myös reilusti kulttuuritapahtumiin (esim. oopperaan, balettiin ja teatteriin) ja ravintolassa syömiseen.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla