Lue keskustelun säännöt.
Tein positiivisen raskaustestin, en tiedä mitä teen. Auttakaa!
10.12.2012 |
En luonnollisesti voi kertoa tästä kenellekään, sillä lähipiirini tuskin mahdollista aborttia hyväksyisi.
Olen ilmeisesti raskaana, hyvin alkuvaiheessa vasta. Muuten vauva olisikin ihan tervetullut mutta ei vielä, ymmärrättekö? Olen väliaikaisesti ihan kauheasssa työpaikassa, josta haluaisin eteenpäin mutta kuka nyt raskaana olevaa naista palkkaisi? Ja kuka palkkaisi naisen, jolla on pieni lapsi ja joka ei voi tehdä pitkiä työpäiviä, työmatkoja tms.
Minua siis huolettaa se, että olen sitten tulevaisuudessa jumissa tuossa samassa kauheassa työssä ikuisesti, en koskaan pääse pois.
En myöskään tiedä miten äitiyslomat tms. menee (en asu Suomessa), eikä minulla olisi rahaa yksityisiin päiväkoteihin jne....
Mitä tekisitte?
Kommentit (61)
Hei!
Tulin itse raskaaksi ollessani väliaikaisessa työpaikassa (määräaikainen siis, ei jatkoa luvassa). En ehtinyt edes surra työttömyyttä, kun sain uuden vakituisen työpaikan vielä isosti raskaana ollessani. Aloitin uudessa paikassa virallisesti jo äitiysloman aloitettuani (sain jopa palkkaa ekalta kuukaudelta, vaikken ollut töissä päivääkään) ja äitiysloman (ja hoitovapaan) jälkeen menin sitten ihan oikeastikin töihin. Älä siis sure työjuttuja, ne kyllä ratkeavat tavalla tai toisella. Onnea odotukseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka hyvää varmasti tarkoitat:) Ihan oikeasti, mä olen hakenut varmaan yli sataa oikeaa työpaikkaa. Luuletko, että mun mahdollisuudet paranee raskaana ollessa?
Hei!
Tulin itse raskaaksi ollessani väliaikaisessa työpaikassa (määräaikainen siis, ei jatkoa luvassa). En ehtinyt edes surra työttömyyttä, kun sain uuden vakituisen työpaikan vielä isosti raskaana ollessani. Aloitin uudessa paikassa virallisesti jo äitiysloman aloitettuani (sain jopa palkkaa ekalta kuukaudelta, vaikken ollut töissä päivääkään) ja äitiysloman (ja hoitovapaan) jälkeen menin sitten ihan oikeastikin töihin. Älä siis sure työjuttuja, ne kyllä ratkeavat tavalla tai toisella. Onnea odotukseen!
kyllä asiat järjestyvät sitten tavalla tai toisella.
Työelämässä mikään ei ole muutenkaan varmaa.
aion olla pois vuoden ja sitten keikkailen.
lapsen uhraaminen on hullua kun kerta olet raskaana. Huolehtisit ehkäisystäsi paremmin jos et ole valmis.
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä asiat järjestyvät sitten tavalla tai toisella.
Työelämässä mikään ei ole muutenkaan varmaa.
Että lapsen pitäisi mennä viimeistään 6 viikon iässä päivähoitoon, joka olisi kunnallinen laitos (ne on täällä ihan karseita laitoksia) koska yksityiseen hoitoon ei meidän palkkatuloilla ole rahaa.
ap
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
ja antaa muuten todella töykeitä vastauksia niille, jotka eivät anna hänelle sellaista vastausta jota hän hakee.
Hei ap, anna meille vuorosanat, niin me kerrotaan se viesti sulle, minkä sä haluat kuulla.
Mutta päästään kaikki helpommalla, jos luet kaikki omat kommenttisi tässä ketjussa. Huomaat itsekin, että sä et halua muuta kuin sen abortin ja jonkun ihme konstin, että sun ei tarttis tuntea itseäsi huonoksi ihmiseksi sen takia.
Mutta sitä me ei sulle annetta.
sä tiedät kyllä, miten ehkäistään. JOs olet noin saatanan palikka ettet siitä huolimatta jaksaviitsivälitä ehkäistä etkä jälkiehkäistä, niin kanna seuraukset.
Ole onnellinen siitä, että saat abortin. JOissakin maissa et saisi edes sitä. Mutta siitä ilosta tunne nyt edes vähän häpeää, koska on syytäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
Mies elättää, joo okei mutta hänen palkkansa (joka on oikeasti ihan hyvä) ei riitä tässä kaupungissa perheen elättämiseen.
Onko tosiaan mielestäsi paras ratkaisu lähteä yksin Suomeen lapsen kanssa yh:ksi? Helppo varmaan sanoa, mutta ajattelepa omalle kohdallesi?
Ja edelleen, olen hakenut suunnatonta määrää eri duuneja, mutta en ole vielä saanut. Olen juuri saamassa vähän jalkaa oven väliin toiselle alalle, mutta siellä mun pitäisi aloittaa pohjalta ja tehdä sitä 13 tunnin työpäivää päästäkseni eteenpäin.
Mulla ei ole mitään uraa, ihan oikeasti. Olen ihan kauheassa työpaikassa vain ja ainoastaan rahan takia (katsos, kun meidän tavallisten ihmisten on pakko maksaa elämisemme, meitä ei elätä miehet tai yhteiskunta). En edes kaipaa mitään uratykkielämää, mutta haluan työn jossa jaksan käydä ja jonka koen edes jossain määrin mielenkiintoiseksi. Jos nyt teen lapsen, olen jumissa siinä kauheassa paikassa.
AP
Jos ei sitten saa korvauksia Kelalta. Ja kaikkiin maksupaikkoihin tiedot antaa työvoimatoimisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen samaa mieltä kuin tuo allaoleva kirjoittaja. Tulin itse raskaaksi, vaikka lapset jo koululaisia ja uutta ei oltu suunniteltu. Olin saanut työpaikan 10 vuoden kotonaolon jälkeen. Ja tämä vielä ulkomailla, jossa tutkintoni vastaavuus ei ollut aivan selvää. Silti en sekuntiakaan epäröinut työn ylläriraskauden kanssa. Oli aivan selvää, että uusi ihmisalku on suurempi asia kuin mikään muu. Sain keskenmenon ja vieläkin suretta. Tuo työpaikan menetys on toisarvoinen juttu, vaikka unelmatyö olikin.
aion olla pois vuoden ja sitten keikkailen.
lapsen uhraaminen on hullua kun kerta olet raskaana. Huolehtisit ehkäisystäsi paremmin jos et ole valmis.
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
ja antaa muuten todella töykeitä vastauksia niille, jotka eivät anna hänelle sellaista vastausta jota hän hakee.
Hei ap, anna meille vuorosanat, niin me kerrotaan se viesti sulle, minkä sä haluat kuulla.
Mutta päästään kaikki helpommalla, jos luet kaikki omat kommenttisi tässä ketjussa. Huomaat itsekin, että sä et halua muuta kuin sen abortin ja jonkun ihme konstin, että sun ei tarttis tuntea itseäsi huonoksi ihmiseksi sen takia.
Mutta sitä me ei sulle annetta.sä tiedät kyllä, miten ehkäistään. JOs olet noin saatanan palikka ettet siitä huolimatta jaksaviitsivälitä ehkäistä etkä jälkiehkäistä, niin kanna seuraukset.
Ole onnellinen siitä, että saat abortin. JOissakin maissa et saisi edes sitä. Mutta siitä ilosta tunne nyt edes vähän häpeää, koska on syytäkin.
Mun mielestä on vain todella outoa tulla kommentoimaan jotain, että "minä sain vakkariduunin ollessani raskaana", no kuule tosi hienoa mutta me kaikki ei olla samassa tilanteessa. Mun alalla on älyttömän kova kilpailu, ja ehkä mulla on käynyt huono tuuri tai olen vaan liian huono siihen kisaan, mutta duunia ei mulle ole suotu.
Tottakai kanssani saa olla eri mieltä, en sitä tarkoita. Mutta tiedät varmasti itsekin, että nuo "lapsi tuo leivän tullessaan" -kommentit ovat täysin naurettavia.
Ja kyllä, olen ehkäissyt.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä taidat odottaa vain sellaisia vastauksia, jotka "miellyttää" sua. Mä ymmärrän hyvin ne vastaukset, joissa pyydetään lasta tai kerrotaan keskenmenosta... Lapsi on kuitenkin asia joka tuo sisällön elämään. Niin moni kärsii lapsettomuudesta tmsja he olusivat valmuita vaikka työttömyyteen jos vain saisivat lapsen... Koskaan ei ole ns oikeaa aikaa lapselle. Ensin työ, vakituinen työ, parempi palkka, parempi paikka asua, avioliitto jne... Loppujen lopuksi se lapsi tulee aina oikeaan aikaan ja on lahja...
Ja kuten joku sanoi, aikuisena vaasti kuinka ne lapset saa alkunsa :)
Harkitse nyt vielä tarkasti milöä loppujen lopuksi on merkitystä...
olen samaa mieltä kuin tuo allaoleva kirjoittaja. Tulin itse raskaaksi, vaikka lapset jo koululaisia ja uutta ei oltu suunniteltu. Olin saanut työpaikan 10 vuoden kotonaolon jälkeen. Ja tämä vielä ulkomailla, jossa tutkintoni vastaavuus ei ollut aivan selvää. Silti en sekuntiakaan epäröinut työn ylläriraskauden kanssa. Oli aivan selvää, että uusi ihmisalku on suurempi asia kuin mikään muu. Sain keskenmenon ja vieläkin suretta. Tuo työpaikan menetys on toisarvoinen juttu, vaikka unelmatyö olikin.
aion olla pois vuoden ja sitten keikkailen.
lapsen uhraaminen on hullua kun kerta olet raskaana. Huolehtisit ehkäisystäsi paremmin jos et ole valmis.
Musta tuntuu, että moni on nyt unohtanut tilanteeni varsin määrittävät tekijät:
- EN asu Suomessa, en saa rahaa Kelasta tai liitosta tai mistä lie
- asuinmaassani on 6 viikon äitiysloma, jonka jälkeen mun olisi oltava valmis laittamaan lapsi kunnalliseen päivähoitoon pitkiksi päiviksi
- mun mies ei ole täällä millään expat-sopparilla, jolloin työnantaja maksaisi
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sekä miehesi että sinä olette ulkomailla töissä, luulisi että edes toisella olisi hyvä palkka jotta ylipäätään olette ulkomaille lähteneet.
Miten tilanteesi olisi yhtään parempi myöhemmin? Aiotko tosiaan laittaa pariviikkoisen vauvan hoitoon myöhemmin? En usko että maassasi kaikki äidit tekevät niin ja ne jotka ovat hetken kotona tuskin menettävät asemiaan ihan lopullisesti työelämässä.
Jos miehesi palkka ei riitä teidän elättämiseen siellä, muuttakaa Suomeen.
Tuskin oikeasti pystyisit menemään mukavassakaan työssä takaisin 6 viikon äitiysloman jälkeen ja jättämään lasta hoitoon koko päiväksi. Eli parempi menettää huono kuin hyvä työpaikka.
Jos sekä miehesi että sinä olette ulkomailla töissä, luulisi että edes toisella olisi hyvä palkka jotta ylipäätään olette ulkomaille lähteneet.
Miten tilanteesi olisi yhtään parempi myöhemmin? Aiotko tosiaan laittaa pariviikkoisen vauvan hoitoon myöhemmin? En usko että maassasi kaikki äidit tekevät niin ja ne jotka ovat hetken kotona tuskin menettävät asemiaan ihan lopullisesti työelämässä.
Jos miehesi palkka ei riitä teidän elättämiseen siellä, muuttakaa Suomeen.
Syitä siihen, miksi asumme siellä missä asumme en ala erittelemään, ne eivät kuulu mitenkään tähän. Tilanne on nyt tämä ja tässä on nyt elettävä.
AP
siis, ettet asu Suomessa - en minäkään
ei meilläkään ole äitiyslomaa, eikä mieheni ole millään expat-sopimuksella
MUTTA silti: kadulle tuskin joutuisit ja jos kilpailu alallasi ei ole tärkeintä elämässäsi niin varmaan kestäisit toisenlaiset työkuviot. En tekisi sijassasi aborttia vaikka mikä olisi...
t. se keskenmenon saanut, myös ulkomailla asuva
on todella vaikea, ja sitä ei varmaan voi edes täysin ymmärtää Suomesta käsin. Mä en yleensä dramatisoi, mutta jos olisin joutunut viemään 6-viikkoisen (tai 6 kuukautisenkin) vauvan hoitoon, saati "huonoon" hoitoon, niin olisin varmaan kuollut, oikeasti. Mulle teki tiukkaa jo mennä töihin kun lapsi 1v ja mies jäi kotiin.
Jos kuitenkin periaatteessa haluat lapsen, niin ainoa järkevä vaihtoehto näyttää olevan, että mies elättää perhettä kunnes lapsi on sen ikäinen, että hänet voi laittaa hoitoon. Olisiko teidän mahdollista pienentää elinkustannuksianne väliaikaisesti? Muuttaa halvempaan asuntoon, myydä auto?
Toisaalta uskon, että abortista voi selvitä ihan hyvin, varsinkin jos ei ole aiempia lapsia. (Etukäteenhän sitä ei tiedä, miten kokee asian.) Eli jäljelle jää moraaliset seikat - jos ei koe aborttia moraalisesti ehdottomasti vääräksi, niin kai siihenkin voi olla järkevää tuossa tilanteessa turvautua.
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
Mies elättää, joo okei mutta hänen palkkansa (joka on oikeasti ihan hyvä) ei riitä tässä kaupungissa perheen elättämiseen.
Onko tosiaan mielestäsi paras ratkaisu lähteä yksin Suomeen lapsen kanssa yh:ksi? Helppo varmaan sanoa, mutta ajattelepa omalle kohdallesi?
Ja edelleen, olen hakenut suunnatonta määrää eri duuneja, mutta en ole vielä saanut. Olen juuri saamassa vähän jalkaa oven väliin toiselle alalle, mutta siellä mun pitäisi aloittaa pohjalta ja tehdä sitä 13 tunnin työpäivää päästäkseni eteenpäin.
Mulla ei ole mitään uraa, ihan oikeasti. Olen ihan kauheassa työpaikassa vain ja ainoastaan rahan takia (katsos, kun meidän tavallisten ihmisten on pakko maksaa elämisemme, meitä ei elätä miehet tai yhteiskunta). En edes kaipaa mitään uratykkielämää, mutta haluan työn jossa jaksan käydä ja jonka koen edes jossain määrin mielenkiintoiseksi. Jos nyt teen lapsen, olen jumissa siinä kauheassa paikassa.
AP
Jos asuinmaassasi töihin on palattava 6 viikon äitiysloman jälkeen, niin sitäkö varten haluat sen unelmien työn ennen lasta? Raaskisitko sitten laittaa lapsen ihan pienenä kunnalliseen hoitoon? Esimerkiksi keisarinleikkauksesta toipuminenkin voi viedä pidempään kuin kuusi viikkoa, mikäli tulee komplikaatioita. Moni ei myöskään pysty istumaan 6 viikkoa synnytyksestä saati harkitakaan työn tekemistä.
Ihmettelen kyllä, missä asutte, koska jopa Jenkeissä on pidempi äitiysloma. Sielläkin moni nainen irtisanoutuu töistä mieluummin kuin laittaa parikuisen vauvan hoitoon.
Minimiäitiyspäivärahalla? Lapsen isä on sitä paitsi täällä töissä, eikä ajatus YH-elämästäkään houkuttele. Ja mun alalla 3 vuotta pois työelämästä on itsemurha (eri asia, jos mulla olisi tosiaan jo nyt se hyvä vakivirka tms. mutta kun ei ole).
AP