Tein positiivisen raskaustestin, en tiedä mitä teen. Auttakaa!
En luonnollisesti voi kertoa tästä kenellekään, sillä lähipiirini tuskin mahdollista aborttia hyväksyisi.
Olen ilmeisesti raskaana, hyvin alkuvaiheessa vasta. Muuten vauva olisikin ihan tervetullut mutta ei vielä, ymmärrättekö? Olen väliaikaisesti ihan kauheasssa työpaikassa, josta haluaisin eteenpäin mutta kuka nyt raskaana olevaa naista palkkaisi? Ja kuka palkkaisi naisen, jolla on pieni lapsi ja joka ei voi tehdä pitkiä työpäiviä, työmatkoja tms.
Minua siis huolettaa se, että olen sitten tulevaisuudessa jumissa tuossa samassa kauheassa työssä ikuisesti, en koskaan pääse pois.
En myöskään tiedä miten äitiyslomat tms. menee (en asu Suomessa), eikä minulla olisi rahaa yksityisiin päiväkoteihin jne....
Mitä tekisitte?
Kommentit (61)
Sinuna ottaisin selvää sen maan käytännöistä (missä siis nyt asut) ja selvität minkälaiset mahdollisuudet siellä olisi elää lapsen kanssa. Mitä mies ajattelee asiasta? Voisiko mies olla valmis muuttamaan Suomeen jos hänen tuloillaan ette pärjää (täällä kelan etuudet, päivähoito yms)?
Näkisin aika fiksuna vetona sen, että hakisit töitä Suomesta (myös muita kuin oman alan!).
Sitä jäin vähän ihmettelemään, että myöhemmässä viestissä ilmoitat ettet halua Suomeen lapsen takia (mies ei halua seurata perässä?), mutta aiemman viestin mukaan olet kuitenkin jo hakenut täältä töitä. Siis töiden takia muuttaisit, mutta lapsen takia et?
Toki jos selkeästi koet, että ura on lasta tärkeämpi ja taloudellinen tilanne täysin mahdoton lapselle niin ehkä abortti tosiaan on parempi ratkaisu. Kyllä sulla siihenkin on oikeus, itse vain en voisi kuvitella siihen pystyväni jos lapsi kerran on jossain vaiheessa toiveissa.
Siis olen hakenut Suomesta töitä, mutta niinkuin varmasti hyvin tiedät, työtilanne on siellä aika kehno. En kuitenkaan haluaisi muuttaa Suomeen kahdestaan lapsen kanssa kituuttamaan jollain minimiäitiysrahalla.
AP
itse tekisin abortin, koska lapsen/lapsia ehtii kyllä tehdä myöhemminkin. On nautinnollista ottaa nuopruudesta kaikki irti sen sijaan, että tarkoituksella jäisi lapsen "orjaksi". Pienten kanssa voi viettää niin paljon laadukkaampaa aikaa, kun he ovat toivottuja ja heistä voi myös pitää taloudellisesti huolta. Mponi vahinkolapsen pitänyt katuu päätöstään, kun ilmenee, että elämä olisi toison valittaessa voinut olla paljon parempaa sekä hänelle että lapselle.
Useimmat äidit tuntuvat tuomitsevan sinut jo siitä, että harkitset aborttia. Älä kuitenkaan anna periksi painostukselle! Kyse on sinun kehostasi ja sinun valinnoistasi. Mieti, mitä todella haluat tehdä elämälläsi juuri nyt. Sikiö ei vielä ole lapsi vaan solujoukko, joten mielestäni ei ole aiheellista vedota mihinkään kiihkoabortinvastustajien suosimiin argumentteihin.
Sinun on tehtävä päätös itse, niin vaikealta kuin se tuntuukin. Lapselle on kuitenkin sinun tapauksessasi aikaa myös myöhemmin.
Sä taidat odottaa vain sellaisia vastauksia, jotka "miellyttää" sua. Mä ymmärrän hyvin ne vastaukset, joissa pyydetään lasta tai kerrotaan keskenmenosta... Lapsi on kuitenkin asia joka tuo sisällön elämään. Niin moni kärsii lapsettomuudesta tmsja he olusivat valmuita vaikka työttömyyteen jos vain saisivat lapsen... Koskaan ei ole ns oikeaa aikaa lapselle. Ensin työ, vakituinen työ, parempi palkka, parempi paikka asua, avioliitto jne... Loppujen lopuksi se lapsi tulee aina oikeaan aikaan ja on lahja...
Ja kuten joku sanoi, aikuisena vaasti kuinka ne lapset saa alkunsa :)
Harkitse nyt vielä tarkasti milöä loppujen lopuksi on merkitystä...
Luettelo niistä seikoista, joiden vuoksi sinun mielestäsi lasta ei saa abortoida, ei mielestäni kuulu tähän ketjuun. Kyllä asiat pitää voida nähdä muustakin kuin yhdestä näkökulmasta. "Lapsi tuo sisällön elämään" on erityisen typerä kommentti - monille ihmisille se on joku ihan muu kuin lapsi, enkä myöskään näe tuota minkäänlaiseksi syyksi hankkia lapsi heti eikä myöhemmin.
Hyvänen aika, miten lapsellisia aikuisia ihmisiä tällä palstalla on! Kuten joku aiemmista kirjoittajista sanoi, kyse on aloittajan omasta päätöksestä.
Voimia sinulle, aloittaja, vaikeaan päätökseen!
Luettelo niistä seikoista, joiden vuoksi sinun mielestäsi lasta ei saa abortoida, ei mielestäni kuulu tähän ketjuun.
Se on kyllä monesti huomattu, ettei vauva-palstalta saa mitään tukea omiin päätöksiin. Lapsia on hankittava vaikka väkisin ja abortti ei muka ole vaihtoehto.
Hirveää aivopesua! Toivottavasti aloittaja ei nyt ole alkanut noita vastauksia lukiessaan pitää lapsen pitämistä parempana vaihtoehtona.
T: Yhden abortin tehnyt kahden lapsen onnellinen äiti, joka malttoi odottaa oikeaa aikaa.
Sä taidat odottaa vain sellaisia vastauksia, jotka "miellyttää" sua. Mä ymmärrän hyvin ne vastaukset, joissa pyydetään lasta tai kerrotaan keskenmenosta... Lapsi on kuitenkin asia joka tuo sisällön elämään. Niin moni kärsii lapsettomuudesta tmsja he olusivat valmuita vaikka työttömyyteen jos vain saisivat lapsen... Koskaan ei ole ns oikeaa aikaa lapselle. Ensin työ, vakituinen työ, parempi palkka, parempi paikka asua, avioliitto jne... Loppujen lopuksi se lapsi tulee aina oikeaan aikaan ja on lahja...
Ja kuten joku sanoi, aikuisena vaasti kuinka ne lapset saa alkunsa :)
Harkitse nyt vielä tarkasti milöä loppujen lopuksi on merkitystä...Luettelo niistä seikoista, joiden vuoksi sinun mielestäsi lasta ei saa abortoida, ei mielestäni kuulu tähän ketjuun. Kyllä asiat pitää voida nähdä muustakin kuin yhdestä näkökulmasta. "Lapsi tuo sisällön elämään" on erityisen typerä kommentti - monille ihmisille se on joku ihan muu kuin lapsi, enkä myöskään näe tuota minkäänlaiseksi syyksi hankkia lapsi heti eikä myöhemmin.
Hyvänen aika, miten lapsellisia aikuisia ihmisiä tällä palstalla on! Kuten joku aiemmista kirjoittajista sanoi, kyse on aloittajan omasta päätöksestä.
Voimia sinulle, aloittaja, vaikeaan päätökseen!
Tuskin he kuitenkaan mun lapseni elättämiseen osallistuisivat:)
AP
Jos siis olet hakenut satoja paikkoja ja parempaa työtä ei ole löytynyt niin miten jatko ? Oletko varma että esim. 10 vuoden kuluessa kaikki järjestyy niin että voitte hommata lapsen (jos sitten enää saatte) ?
Onko kyseisen maan hoitopaikat tosiaan pahempi juttu lapselle mitä abortti ?
Minä tulin raskaaksi vahingossa ja mietein aborttia. Mies halusi pitää lapsen ja sai suostuteltua minutkin siihen. Meillä oli jo ennestään sairas lapsi joka työllisti todella paljon meitä vanhempia ja oli selvää että todennäköisesti tämä kuopuskin tulisi olemaan sairas ja vaativa.
No ajanmyötä sairaudet ovat helpottaneet ja vauvavaiheestakin selvittiin kun mies piti paljon vapaita silloin. Olen iloinen että pidimme "vahingon" vaikka alkuun tilanne tuntui aivan toivottomalta. Asiat järjestyivät kuitenkin ja vaikka kuopuksen vauvavuosi oli todella rankka en kadu.
Ajattele ap myös niin että jatkossa voi työnantaja ajatella että sinulla on jo perhe joten sinut on turvallisempaa palkata kuin parisuhteessa elävä lapseton nuori nainen...
Teit niin tai näin niin sinun tulee kyetä elämään valintasi kanssa loppuelämäsi.
Onko taloudellinen tilanteesi kohenemassa ikinä? Entä miehesi?
Jos ei, niin ehkä ei kannata hankkia ikinä yhtäkään lasta.
Onko taloudellinen tilanteesi kohenemassa ikinä? Entä miehesi?
Jos ei, niin ehkä ei kannata hankkia ikinä yhtäkään lasta.
Meillä on ihan hyvä taloudellinen tilanne, MUTTA lasta meidän tuloilla ei tässä maassa, eikä tässä kaupungissa ole varaa elättää, sillä lapsi pitäisi laittaa yksityiseen hoitoon, joka maksaa helposti 1300 euroa kuussa (selvitin asiaa). Äitiyslomaa saa tosiaan pitää vaikka lopun ikää, mutta palkkaan suhteutettua tukea saa vain 6 viikkoa.
Tilanne olisi eri, jos mulla olisi hyvät tulevaisuuden speksit työssäni tai varmuus Suomesta saatavasta työstä olisi olemassa (lapsi voisi sitten mennä kouluun Suomessa).
8 vuoden päästä elämässäsi on ihan eri vaihe, etkä nyt voi tietää siitä mitään.
olennaisinta on, tunnetko todella haluavasi lapsen nyt? Aloituksen perusteella ei vaikuta siltä, joten kannatan itsekin aborttia.
Voimia!
Rehellisesti kyllä te sen lapsen voisitte pitää, asiat järjestyisivät, tiedät sen itsekin. Teillä on katto pään päällä ja miehellä töitä. Aina voi vaihtaa jopa maata ja työpaikkaa jos tarve vaatii.
Mutta sä ET halua lasta, et ainakaan nyt, voi olla ettet koskaan. Myönnä se rehellisesti, äläkä koko ajan selittele kuinka sitä ja tätä ja jos jos. Tee abortti ja sillä siisti, sitähän sä haluat. Sulla on siihen oikeus eikä sitä tarvi selitellä. Sulle raha ja maallinen mammona on lasta tärkeämpää. Eikä siinä mitään, mutta ole nyt rehellinen äläkä vikise ja selittele kuin kakara. Sinä et halua ja sillä siisti.
ellet ole yksityisyrittäjä, niin hätää työn puolesta ei ole.
Pari vuotta sitten muutin mieheni kanssa esikoistani odottaessani Belgiaan. Järjestelimme asiat KELA:n kanssa kuitenkin niin, etten koskaan "virallisesti" siirtänyt kirjojani ulkomaan osoitteeseen. Virallinen osoitteeni oli Suomessa, ja kävin vain pitkillä "turistilomilla" mieheni luona.
Näin pidin suomalaisen äitiysloman pääasiassa ulkomailla ja sain suomalaiset tuet lapsilisää lukuunottamatta. Suomessa ollessani asuin vanhemmillani, ja sitten lensin taas vauvan kanssa mieheni luokse.
Vauva ei ollut suunniteltu. Ei ollut kuopuskaan, joka syntyi taas uuden ulkomaankomennuksen aikana. Oikeaa aikaa lapsen saamiselle kuitenkaan ei ole. Jälkeenpäin katsottuna, kaikki meni kuitenkin oikein hyvin.
Pari vuotta sitten muutin mieheni kanssa esikoistani odottaessani Belgiaan. Järjestelimme asiat KELA:n kanssa kuitenkin niin, etten koskaan "virallisesti" siirtänyt kirjojani ulkomaan osoitteeseen. Virallinen osoitteeni oli Suomessa, ja kävin vain pitkillä "turistilomilla" mieheni luona.
Näin pidin suomalaisen äitiysloman pääasiassa ulkomailla ja sain suomalaiset tuet lapsilisää lukuunottamatta. Suomessa ollessani asuin vanhemmillani, ja sitten lensin taas vauvan kanssa mieheni luokse.
Vauva ei ollut suunniteltu. Ei ollut kuopuskaan, joka syntyi taas uuden ulkomaankomennuksen aikana. Oikeaa aikaa lapsen saamiselle kuitenkaan ei ole. Jälkeenpäin katsottuna, kaikki meni kuitenkin oikein hyvin.
ja ehka viela Lontoossa, saatan olla väärässä?
Noh, ensinnäkin ota selvää maan sosiaaliturvasta, lapsilisistä jne. Nämä ovat varmasti joka länsimaassa, eri toten Euroopassa tarjolla kaikille.
Juttele terveydenhoitajalle, etsi vauvan saaneita muita naisia - kyllä hekin selviytyy jotenkin!
toisekseen, luulen, että JOS muutat Suomeen, tulet saamaan äitiysrahan nykyisten tulojesi mukaan, mutta Suomen äitiysrahan pituuden verran ( onko se nyt 9kk vai miten..?)
jso edelleen tuntuu että ei onnnistu, tee abortti ja etsi uusi tyo, tai muuta elämääsi siihen suuntaa että seuraavan kerran tämmostä ongelmaa ei tule.
Onhan sulla ollut verotettavaa tuloa??
Ja etenkin jos EU-maassa, ei mtn vaikeutta.
kuulostaa että oot jo päättänyt tappaa lapsesi, ja edetä ennemmin urallasi. miehesi voisi elättää teidät, tai tosiaan eläisit minimihoitotuella suomessa yhna, niinkuin minä elän ja monet muutkin. tai kouluttaudut toiselle alalle, pyydät parempia työtehtäviä, haet töitä kunnes saat jne jne. et vaan halua löytää ratkaisua jolla lapsesi saisi elää. mikset?
Mies elättää, joo okei mutta hänen palkkansa (joka on oikeasti ihan hyvä) ei riitä tässä kaupungissa perheen elättämiseen.
Mulla ei ole mitään uraa, ihan oikeasti. Olen ihan kauheassa työpaikassa vain ja ainoastaan rahan takia (katsos, kun meidän tavallisten ihmisten on pakko maksaa elämisemme, meitä ei elätä miehet tai yhteiskunta). En edes kaipaa mitään uratykkielämää, mutta haluan työn jossa jaksan käydä ja jonka koen edes jossain määrin mielenkiintoiseksi. Jos nyt teen lapsen, olen jumissa siinä kauheassa paikassa.
AP
miten lapsen isän vanhemmat heistä ei ole hoito apua? serkut? naapurit? sukulaiset? palkkaa lapselle oma hoitaja aupair vaikka suomesta!! kyllä vaihtoehtoja on jos vähän oikeasti haluat päätäsi vaivata niillä ap!
Mutta vastataan nyt näihin vielä. Miten sä luulet, että mulla olisi varaa au pairiin, jos mulla ei ole varaa hoitopaikkaan? Siis meidän asunto on sellainen kahden aikuisen koti, ei mikään superlinna:D Me asutaan yhdessä maailman kalleimmista kaupungeista.
Ja miehen suku asuu Suomessa, tuskin niistä on sen enempää apua kuin munkaan.
Todella ikävä sinulle, mutta eivät nämä asiat kohtaa yksi yhteen. Oikeasti nykyinen työelämä on todella haastava. Kun sanotaan sitä pohtivalle, että kyllä sä pärjäät. Niin mitä se 'pärjääminen' pitää sisällään? epätyydyttävissä pätkätöissä seuraavat 15 vuotta? Oikeasti, maailma on muuttunut eikä moniakaan asioita voi pitää enää itsestään selvyyksinä. Näitä asioita pitää pohtia monelta kantilta ja joskus lapsi tuo mukanaan aivan liikaa uhrauksia -jokaisen pitää itse tietää pystyykö näiden 'uhrauksien' kanssa elämään. Sitä ei kukaan ulkopuolinen voi tietää tai määrätä.
Niinkuin jo aloitusviestissäni sanoin, en asu Suomessa (tämä siis sille, joka käski soittaa Kelaan). Täällä on "palkallinen" äitiysloma 6 viikkoa, ja kuka hullu nyt sen ikäisen lapsen hoitoon laittaa? Tosiasia on kuitenkin se, että mun olisi pakko palata töihin rahan takia. Siis siihen inhoamaani duunipaikkaan, jossa käyn tosiaan vain palkan vuoksi (joka ei siis ole edes iso). Olen hakenut koko ajan parempia paikkoja, omalta alaltani ja läheltä liippaavia, myös Suomesta mutta vielä ei ole (ne) tärpänneet...
ap
voisitko muuttaa Suomeen? Vaikka sitten joutuisit olemaan tukien varassa jonkin aikaa? Menee niitä tukia paljon hyödyttömämpiinkin kohteisiin (elämäntapaloisijat, juopot ym) Töitä varmasti saat myöhemmin kun sinulla on kunnon koulutuskin. Eli sanot itsesi irti, muutat Suomeen, otat kohtuuhintaisen asunnon, synnytät lapsen ja olet hänen kanssaan kotona sen ajan kuin tarvii. Ehdit kyllä takaisin työelämään ja töitäkin saattaa tulevaisuudessa olla paremmin tarjolla.
Koska raskaus on noin alkuvaiheessa ja jos et ole turhan nirso töiden suhteen (eli voisit tehdä jotakin mihin olet ylikoulutettu) niin mahdollisesti jokin määräaikainen sijaisuus tähän väliin...? Millä alalla olet?
Mielestäni päätöstä pienen elämän jatkumisesta ei olisi suotavaa tehdä pelkin taloudellisin perustein. Siinä on kysymys suuremmasta. Työpaikat tulee ja menee mutta jokainen raskaus, jokainen pieni alku on ainutkertainen ihme ja voi elää vaikkapa satavuotiaaksi onnellisenkin elämän.
Ymmärrän toki tilanteesi vaikeuden. Se on aika haasteellinen.
Voimia ja viisautta päätöksen tekoon Sinulle ja halauksia täältä Suomesta :)
Itsekin olen taipuvainen ajattelemaan, että kyllä ne asiat järjestyvät mutta jotenkin näin nuorena maisterisnaisena nämä nykyajan työmarkkinat tuntuvat niin uskomattoman vaikeilta, etten millään uskaltaisi ottaa riskiä.... Puuh.
Sinuna ottaisin selvää sen maan käytännöistä (missä siis nyt asut) ja selvität minkälaiset mahdollisuudet siellä olisi elää lapsen kanssa. Mitä mies ajattelee asiasta? Voisiko mies olla valmis muuttamaan Suomeen jos hänen tuloillaan ette pärjää (täällä kelan etuudet, päivähoito yms)?
Näkisin aika fiksuna vetona sen, että hakisit töitä Suomesta (myös muita kuin oman alan!).
Sitä jäin vähän ihmettelemään, että myöhemmässä viestissä ilmoitat ettet halua Suomeen lapsen takia (mies ei halua seurata perässä?), mutta aiemman viestin mukaan olet kuitenkin jo hakenut täältä töitä. Siis töiden takia muuttaisit, mutta lapsen takia et?
Toki jos selkeästi koet, että ura on lasta tärkeämpi ja taloudellinen tilanne täysin mahdoton lapselle niin ehkä abortti tosiaan on parempi ratkaisu. Kyllä sulla siihenkin on oikeus, itse vain en voisi kuvitella siihen pystyväni jos lapsi kerran on jossain vaiheessa toiveissa.