Akateemiset tai yo-opiskelijat, mitkä ovat tieteenalaasi liitetyt yleisimmät harhaluulot?

Tähän väliin on pakko kommentoida On muuten paras ketju viikkoihin. Asiallisempi kuin juuri mikään muu ketju ottaen huomioon viestien määrän ja pituuden.

logopedia, josta valmistutaan siis puheterapeuteiksi. Kovasti kaikki ihmettelevät, että miksi yliopistossa pitää opiskella 5 vuotta, jotta voi opettaa lapset sanomaan ärrän ja ässän. Kun se puheterapeutin työ on aika paljon muutakin...

Ei ole näin maallikolle niin selvää.

No, yhteiskuntatieteilijöitä on oikeasti monenkinlaisia. Osassa yliopistojahan psykologit opiskelevat yhteiskuntatieteellisessä ja sosiaalityön lisäksi on sosiaalipolitiikkaa (eri ala kuin sosiaalityö!), taloustiedettä, sosiologiaa, sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa, tilastotiedettä, filosofiaa, sosiaalipsykologiaa, viestintää, poliittista historiaa ja muutakin.



Itselläni on vain noita sosiologiaan liittyviä ennakkoluuloja, joista jo aiemmin kirjoitin. Eli siis sossuun töihin tai sit aikoo politiikkaan, jos sanoo lukevansa sosiologiaa. Ja siis oikeasti valtaosa sosiologeista työllistyy tutkijoiksi, suunnittelutehtäviin, viestintätehtäviin, opetustehtäviin, hallintoon jne. Sossutyöhön ei tosiaan olisi minkäänlaista pätevyyttäkään!

Kääntäminen on kivaa, nopeaa ja helppoa kaikille ranskan kielen yliopisto-opinnot suorittaneille ja sitä voi pyytää tekemään ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, esim. suomalaisen laulun sanat tai väitöskirjan tarkistus (oikea taksa pelkän kieliasun tarkistamisesta on 10 eur/sivu).

10e/sivu ei todellakaan ole oikea taksa väikkärin kieliasun tarkistamisesta. Lähempänä oikeaa on 35 e. Ei ihme että kääntäjiä ei arvosteta kun alaa opiskellut väittää tuollaista.

En minä ainakaan maksa noin paljon pelkästä tarkistamisesta, kun osaan itsekin lähes täydellisesti sekä suomea, että englantia!

En minä ainakaan maksa noin paljon pelkästä tarkistamisesta, kun osaan itsekin lähes täydellisesti sekä suomea, että englantia!

ettei sekä-että-rakenteeseen tule pilkkua?

monet luulevat, että osaan kaikki vuosiluvut, kun olen valmistunut historiasta. Yli 60-vuotiaille miehille on vaikea pala, kun en osaakaan piirtää kaikkia toisen maailmansodan rintamalinjoja, enkä tiedä edes tarkalleen vuosilukuja. Mikään muu ei historiassa ole niin tärkeää kuin nuo em. asiat.

Pääaineeni oli kirkkohistoria ja kohtaan tätä samaa. En todellakaan tiedä kaikkea historiasta, vaan olen keskittynyt antiikkiin, alkukirkkoon, keskiaikaan, uskonpuhdistukseen ja natsi-Saksaan...

Samaan oon törmännyt kuin aiemmatkin historiaa opiskelleet. Oletetaan, että talvisodan kulku on päiväkohtaisesti ulkomuistissa. Ylipäänsä luullaan, että yliopistollinen historianopetus on samaa kuin peruskoulussa ja lukiossa. Opetellaan vain tapahtumia ja vuosilukuja. No niitä ei tosiaan yliopistossa opetella, koska aika köyhää historiantutkimusta olisi vain kerrata tapahtumia. Ainakin kulttuurihistoria on aika lähellä kulttuurintutkimusta ja enemmän tutkitaan "pienten ihmisten" ja yhteisöjen elämän muotoutumista ja sosiaalisia suhteita tai menneisyyden ihmisten ajattelua kuin vuosilukuja... Kaikessa yliopistollisessa historiantutkimuksessa suurmieshistorioiden aika loppui jo joskus viimeistään 1970-luvulla :)

logopedia, josta valmistutaan siis puheterapeuteiksi. Kovasti kaikki ihmettelevät, että miksi yliopistossa pitää opiskella 5 vuotta, jotta voi opettaa lapset sanomaan ärrän ja ässän. Kun se puheterapeutin työ on aika paljon muutakin...

Ei ole näin maallikolle niin selvää.

Itse en ole puheterapeutti, mutta sen verran tiedän, että esimerkiksi aivoperäisten vammojen jälkeinen puheen opettelu on yksi tärkeitä työtehtäviä. Aivoinfarkteja ja tapaturmaisia aivovammoja tapahtuu paljon ja monesti niiden jälkeen joutuu puheenkin opettelemaan uudelleen. Ja onhan sitten esim. kehitysvammoja, joissa puheentuotto vaatii erityistä opetusta ja vaikkapa äänihuuliin tai suuhun vaikuttavien leikkausten jälkeinen puheopetus. Puheterapiaan kuuluu puheentuottoon osallistuvien rakenteiden kuten suun, nielun ja äänihuulien anatomisten rakenteiden ja puheeseen vaikuttavien lääketieteellisten tautitilojen opiskelua.

Sama kuin tuolla aikaisemmalla hammaslääkärillä, eli luulo siitä, että lääkärin palkka on automaattisesti todella hyvä.



Erikoistuvan lääkärin palkka on sairaalassa yleensä n. 3000 euroa/kk. Tähän sitten päälle mahdolliset päivystyskorvaukset, jos työskentelee päivystysalalla. (Ja päivystäminen on yleensä niin rankkaa ja vaativaa, että todellakin päivystäjä on palkkansa ansainnut.)



Toki tuo on HYVÄ palkka, mutta ei missään tapauksessa niin ökyiso kuin ihmiset tuntuvat luulevan...

up

Luullaan, että pääsee helpolla. Okei, luentokurssit saattavat välillä olla kevyempiä, mutta sitten taas gradua kirjoitetaan järkiään vuosi tai pari, ihan jo siitä syystä että alkuperäismateriaalin läpikäymiseen eli tutkimuksen tekemiseen menee helposti puoli vuotta ja 130s tekstin kirjoittamiseen ja hiomiseen sekä uudestaan lähteille palaamiseen toiset.

Luullaan että historianopiskelija pärjää hyvin jossain trivial pursuitissa kun kysytään, milloin 30-vuotinen sota alkoi. Mutta kun siellä yliopistossa opiskellaankin, että MIKSI se sota alkoi ja MILLAISIA vaikutuksia sillä oli pidemmällä tähtäimellä ja KENEN kaikkien intressit olivat missäkin taistelussa... Mutta ei niitä kysytä ikinä pursuitissa, koska vastaukset on satasivuisia.

Joskus kerättiin näitä ainejärjestölehteen. Yksi harhaluulo on se, että suomen kielen opiskelu on kirjallisuuden opiskelua.

Kääntäminen on kivaa, nopeaa ja helppoa kaikille ranskan kielen yliopisto-opinnot suorittaneille ja sitä voi pyytää tekemään ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, esim. suomalaisen laulun sanat tai väitöskirjan tarkistus (oikea taksa pelkän kieliasun tarkistamisesta on 10 eur/sivu).

Monille itsestäänselvyys, että musta tulee pappi tai että olen uskova ihminen.



Kaveri opiskelee uskontotiedettä ja hän kohtaa usein ihan samat harhaluulot

Folkloristiikka & kansatiede: jos kuvittelee, että alojen opiskelijat olisivat jotenkin intomielisesti kansallismielisiä tai muuten näkemyksissään vanhoillisia, menee pahasti pieleen. Tai jos ajattelee, että alan ihmisten kiinnostuksenkohteet rajoittuvat puukauhoihin ja pirtanauhoihin.

opetellaan ulkoa lapsille opetettavia oppisisältöjä

kaikki luokanopettajaopiskelijat ovat lahjakkaita ja hyviä kaikissa peruskoulun aineissa

opettajaopiskelijoilta löytyy vastaus näppärästi mihin tahansa kysymykseen aina kasvatuskysymyksistä Suomen historian vaiheisiin, tai vaihtoehtoisesti luokanopettajat eivät tiedä oikein mistään alasta mitään, koska ala-asteella opetellaan vain lukemaan ja piirretään

Kuvitellaan, että kaikki jotka osaavat jotain kieltä, osaavat kääntää. Kääntämisestä ei tarvitse maksaa, kun "sähän osaat sitä kieltä".



Kuvitellaan, että me opiskellaan sanakirjoja ulkoa.



Mä en oikeasti jaksa edes oikaista käsityksiä. Musta on vaan kummallista, että näitä riittää, vaikka suomalaiset on jatkuvasti tekemisissä käännösten kanssa.

ihmiset luulevat että tiedän kaikki peruspiirteet kaikilta ajoilta, kaikissa maanosissa. Saattavat siis olettaa että tiedän paljon vaikkapa Kiinan dynastioista. Tosiasiassa ihmiset tietävät eniten omista kiinnostuksen kohteistaan, kaikkeen ei aika riitä. Toki iän myötä sitten tietoa karttuu enemmän niistäkin aiheista jotka eivät kiinnosta.

"Eihän kirjastonhoitajat tee mitään, seisoo vaan siellä tiskin takana. Mihin niitä tarvitaan? Kyllä jokainen osais itsekin ne kirjat lainata."



"En mä lue ikinä mitään, miks mä kävisin kirjastossa? Kirjastot vois lakkauttaa."



Olen todellakin saanut kuulla tällaisia kommentteja, kun olen kertonut millä alalla olen. Hieno juttu, että ammattiani arvostetaan!