"Väite maamme koululaitoksen ylivertaisuudesta on täyttä roskaa" - Mitä mieltä?

on moneen muuhun hyvinvointiyhteiskuntaankin verrattuna hyvä, mutta kehitettävääkin on paljon. Esim. kiusaaminen on iso rakenteellinen ongelma, vaikkei se ihan suoranaisesti oppimiseen liitykään. Lisäksi maailma muuttuu hurjaa vauhtia, ja koululaitoksen pitäisi pystyä muuttumaan siinä mukana.

Lisäksi maailma muuttuu hurjaa vauhtia, ja koululaitoksen pitäisi pystyä muuttumaan siinä mukana.

Pakkoruotsi ei kuulu enää 2000-luvun kouluun. 1800-luvulla se oli OK, mutta maailma muuttuu.

Tiedän nimittäin jotain mm. aasialaisesta koulukulttuurista ja siellä ei ole puoliksikaan niin keskustelevaa ja osallistuvaa meininkiä mitä täällä meillä Suomessa! Kirjoittavat muistiin koko tunnin opettajan sanoja + tekstiä taululla, ei tunneta erilaisia oppijoita (esim. tyyppi A oppii kuuntelemalla, B kirjoittamalla, C tekemällä..) eikä todellakaan ole mitään tasa-arvoisuutta oppilaan ja opettajan välillä kuten Suomessa!

Tiedän nimittäin jotain mm. aasialaisesta koulukulttuurista ja siellä ei ole puoliksikaan niin keskustelevaa ja osallistuvaa meininkiä mitä täällä meillä Suomessa! Kirjoittavat muistiin koko tunnin opettajan sanoja + tekstiä taululla, ei tunneta erilaisia oppijoita (esim. tyyppi A oppii kuuntelemalla, B kirjoittamalla, C tekemällä..) eikä todellakaan ole mitään tasa-arvoisuutta oppilaan ja opettajan välillä kuten Suomessa!

opettajan ja oppilaan valilla? Opettaja opettaa ja oppilas oppii. Tekisi hyvaa jos Suomenkin kouluissa olisi viela edes vahan auktoriteettia opettajilla.

että opettajat ovat korkeatasoisia, koska koulutus on hyvä.

Kuri on huono, opettajia ei kunnioiteta, se on tosi surkea asia ja aiheuttaa luokassa levottomuutta.

Olen myös käsittänyt, että eri tasokursseja ei paljo aole tarjolla, se on puute. Kaikki ei kuitenkaan opi yhtä nopeasti ja ovat eri asioissa lahjakkaita. Oppilaat kuitenkin oppivat käyttämään oppimaansa tietoa käytännössä ja soveltamaan sitä.

Testejä tehdään osaamisen kartoittamiseksi ja vastaukset annetaan esseinä.



Verrattuna USA:han, opettajien koulutus ei ole niin korkeatasoista, he kuitenkin joutuvat joka vuosi kursseille ja uusimaan pätevyytensä, sitä ei kai Suomessa tapahdu?

Opettajia kunnioitetaan ja kuri on kova.

Testejä on aivan naurettavan usein ja monet niistä vain sen takia, että kouluja verrataan toisiinsa ja sen mukaan kuka pärjää paremmin, saavat sitten rahaa ja opettajat palkkaa.

Testeissä vastaillaan raksi ruutuun systeemillä ainakin vielä 7 lk, vain muutamalla lauseella sitten lisäselvennyksiä, ei esseitä esim. maantiedossa.

Asioita käsitellään erittäin monipuolisesti, mutta monella luokka-asteella tulee vastaan samat aiheet, ylemmällä asiat vaan sitten monimutkaistuvat. Onko samaa Suomessa, en tiedä?

Kielten opiskelu alkaa yleensä vasta lukiossa. Harvoin keskikoulussa esim 7 lk. ranska, espanja, latina.



Lukioon tosiaan menee melkein kaikki kynnelle kykenevät. On melko huono jos sitä et suorita. Jop a ajokortti on sidonnainen lukioon.

Koulupv. on kaikilla yhtä pitkä. K luokka (ennen 1.lk.) on ihan saman pituinen kuin lukiolaisen päivä. Koulubussi vie ja tuo. Jos menee ip. kerhoon, jonka vanhemmat maksaa, sinne on bussikuljetus suoraan koululta, ne on järjestetty päiväkotien yhteydessä. Sinne menee lapset yleensä jopa 10v asti, jos kotona ei ole vanhempia kun koulu loppuu.

Asunnot ostetaan koulujen tason mukaan. Paremmalla koulualueella asunnot maksaa paljon enemmän.

Jos asut jollakin alueella, et saa viedä lasta toiselle koulualueelle.

Yliopistot on hyvätasoisia ja jos olet asunut siinä osavaltiossa yleensä 6-12 kk. ennen kuin haet opiskelemaan, saat halvemman lukukausimaksun, kuin jos tulet osavaltion ulkopuolelta.

The end

..on yleinen ongelma se, että päteviä opettajia ei saada pysymään koulussa. Katsoin dokkarin tämmöisen koulun arjesta ja kyllä oli touhu kaukana siitä "opettajaa kunnioittavasta" käytöksestä, josta jenkit jaksavat aina muistutella. Suomessa lapset niskottelevat, kyllä- vaan eivät syrjäydy samalla volyymilla eivätkä kehtaa sentään käytävillä notkua oppituntien aikana. Mustien nuorten käytös ja yleinen levottomuus oli kamalaa seurattavaa. Sekin oli hirveää, miten opettaja toisensa jälkeen jätti heidät.

Puhutaan lähes koko Euroopan kokoisesta maasta, eli kaikkea mahtuu siihen alueeseen mukaan. Puolet Euroopan väkiluvusta, eli aika paljon porukkaa.



Nyt vertaan siihen samaan sosiaaliluokkaan, johon Suomessa itse kuuluin ja johon kuulun USA:ssa.

En voi Suomessakaan verrata niitä huonoimpia parempiosaisiin, niissäkin kun on noinkin pienessä maassa isojakin eroja. Ainakin muinoin oli omalla asuinpaikkakunnalla selkeät koulut, joissa oli kaikkein parhaat ka. ja sitten ne joista ei monikaan päässyt jatkamaan kovin korkealle.

Kaliforniassa on asukkaita n. 37 milj. Suomessa n. 5 milj.

Koulun jalkeen on kielikerhoja, urheiluharjoituksia, kuoroa ja orkesteria ja paljon muuta.

Nuo harrastukset otetaan huomioon yliopistoon pyrkiessa, pelkat hyvat arvosanat eivat riita.

Suomessa ainakin minun koulussani kaytiin koulua ja mentiin kotiin, ei ollut mitaan "koulun henkea".

syyt Suomen menestykseen:

- hyvin homogeeninen yhteiskunta, jossa kaikki saavat suunnilleen tasaisen ja kohtuullisen laajan perusopetuksen. Lähes kaikki osaavat lukea ja laskea ainakin perusasiat. Lähes kaikki läpäisevät peruskoulun. Siirtolaisia niin vähän, että eivät laske yleistasoa. Mitään akateemisesti huipputasoisia opiskelijoita tai yksiköitä meillä ei sitten toki olekaan ja lahjakkaiden oppilaiden mahdollisuudet lytätään siihen samaan massaan.

- pieni maa (väestömäärältään, kieleltään), jolla ei maailmassa minkäänlaista nokan koputusta juuri mihinkään: on pakko olla selvillä muusta maailmasta. (Vrt. esim. USA, jossa keskitytään koulutuksessa lähes pelkästään oman maan asioihin tai käsitellään muuta maailmaa vain siinä mielessä, mitä hyötyä tai uhkaa niistä on USA:lle)

- suurin syy joidenkin mielestä on se, että Suomessa ei dubata ohjelmia - sujuva lukutaito kehittyy väkisinkin tekstityksiä lukiessa!

juuri kuulin ohimennen uutisista, että suomalainen koululaitos oli ollut ykkönen, oliko se pisa-tutkimus?! Pohjois-Korea oli muistaakseeni toinen..

että kieli kirjoitetaan täysin samalla tavalla kuin se lausutaan. Suomalainen oppii lukutaidon parissa kuukaudessa kun taas esim. englannin tai ranskan kielen opiskeluun menee vuosia. Lisäksi suomen kielessä on niin vähän sanoja verrattuna esim. nyt vaikka englantiin, että sujuva viestintätaito on paljon helpompi oppia. Toisaalta ilmaisun rikkaus on sitten pienempi.



Mutta Pisa yms. mittaakin juuri perustaitoja, ei sitä missä maassa huiput ovat parhaita.

vietetään suuri osa päivästä ja nuorille se on se paikka, josta suureksi osaksi saadaan käsitys siitä, kuka minä olen, missä olen hyvä jne. Kun sitten huomioidaan kiusaaminen, masennus, itsemurhat jne. en todellakaan voi pitää suomalaista koululaitosta kovin hyvänä. Sillä ei ole mitään merkitystä osaako toisen asteen yhtälön, jos käsitys itsestä on täysi luuseri ja peruskoulun jälkeen ei uskalla edes hakeutua ihmisten ilmoille vaan kyyhöttää kotona turvassa.

Suomen koulujärjestelmä valittiin parhaaksi ja Suomi maailman parhaaksi ja vakaimmaksi valtioksi. Varmastikaan nämä ei ole totta eikä niillä varsinkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Luojan kiitos Teuvo Hakkarainen pelastaa meidät kun tulee seuraava jytky.

Tekemällä oppii, ei ulkoaopettelemalla.

Jotkut oppii tekemällä.

Jotkut oppii lukemalla.

Jotkut oppii tutkimalla.

Jotkut oppii tarkkailemalla.

Jotkut oppii kuuntelemalla.

Minulle parhaiten toimii lukeminen ja tarkkaileminen. Ei silti tulisi mieleenkään väittää, että se olisi ainoa oikea tapa oppia asioita. Se on vain minun tapani.

Kun Suomi saa useita samansuuntaisia arvioita ei se ole sattumaa. Jotain Suomessa tehdään oikein.



Sitten voidaan kiistellä maailman tappiin siitä, onko meillä asiat hyvin vai muualla huonosti.



Tämä mantra, että "opetellaan ulkoa" alkaa jo väsyttämään ja naurattamaan.



Kertokaa nyt, missä maailmassa opetus on pelkkää "asoiden oivaltamista" ja "päättelykyvyn omaksumista" tai opitaan elämää varten harrastuskerhoissa ilman perustietoja.



Totuus nyt vain on, että suuri/suurin osa tiedoista omaksutaan opettelemalla ne; mm. vieraat kielet ja äidinkielen kielioppi ja oikeinkirjoitus ovat ulkoa oppimista. Sitten kun perustaidot ovat hallussa, niin voi olla luova vaikka ainekirjoituksessa.

Suomi peittoaa Pisa-tuloksissa poikkeuksetta esim. Saksan, joka on kuitenkin kansantaloudeltaan hyvin monilla mittareilla meitä menestyneempi maa). Saksa on myös meitä paljon velkaisempi, saastuneempi ja moniongelmaisempi maa. Mieluummin olen suomalainen kuin saksalainen.

Olen sitä mieltä, että Suomessa peruskoulu on selkeästi parempi kuin Saksassa ja se johtuu paljolti pelkästään saksalaisesta mentaliteetista, jossa pitää totella, olla kuri ja lapsella on vähän sanan valtaa. Kun vallanhaluinen besserwisser opettaa lasta niin huonoja ne tulokset on.

Muuten Saksasta voi sanoa esim. palkansaajana, että maa on paljon parempi kuin Suomi. Töitä on, työelämä ja -lait ovat erinomaiset ja sosiaalijjärjestelmä on erittäin hyvä, jossa säilytät paljon paremmin elämäsi vapauden itselläsi. Sinua ei sidota jollain tuilla tekemään niin kuin viranomaiset haluavat.

Saastumisesta, Saksa on erittäin puhdas maa asukasmäärään nähden. Moniongelmat; en tiedä mitä tällä tarkoitetaan, ilmeisesti maahanmuuttajien ongelmia... kun besserwissermus ja laiska, rahaa kinuava maahanmuuttaja kohtaavat niin tulos on huono.

Yleisesti; jos ihminen haluaa soppelin ilmaston, hyvät palkat, halvat hinnat, leppoisan elämän tavan ja monta muuta kivaa juttua niin Saksa peittoaa Jykän ja Urpun Suomen 6-0.

Monet huolenaiheet ovat täällä vähäiseen asiantuntemukseen perustuvia. Toki muuallakin osataan, mutta ei suomalainen koulu sentään aivan takapajuinen ole. Kyllä ajattelun taitoja koulussa opitaan. On myös muistettava, että koululla on kulttuuria siirtävä ja säilyttävä tehtävä ja paljon muita tehtäviä.



Terveisin äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

vietetään suuri osa päivästä ja nuorille se on se paikka, josta suureksi osaksi saadaan käsitys siitä, kuka minä olen, missä olen hyvä jne. Kun sitten huomioidaan kiusaaminen, masennus, itsemurhat jne. en todellakaan voi pitää suomalaista koululaitosta kovin hyvänä. Sillä ei ole mitään merkitystä osaako toisen asteen yhtälön, jos käsitys itsestä on täysi luuseri ja peruskoulun jälkeen ei uskalla edes hakeutua ihmisten ilmoille vaan kyyhöttää kotona turvassa.

Nythän ollaan niin kamalan huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja väitän, että aika monen (ei kaikkien!) velttoilijoiden taustalla on koulukiusaamista, joka on ihan oikeasti vienyt itsetunnon. Koululaitos on aika tehokkaasti mahdollistanut kiusaamisen. Käsittääkseni suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat melko masentuneita ja ahdistuneita (lähdettä ei ole juuri nyt käpälissä), ja koululaitoksen merkitystä tähän voisi miettiä sitäkin. Arvostan suomalaisen koulun kykyä opettaa ASIOITA, mutta sosiaalinen puoli on aika hanurista. Laitetaan muutama kymmenen lasta tai hormonikuohuissa vellovaa nuorta keskenään selvitymään ilman aikuisen jämäkkää ohjausta ja oletetaan, että hyvä tulee.

Suomessa puututaan järjestelmällisesti kiusaamiseen. Ei meillä jätetä hormonihuuruisia nuoria keskenään, mistä näin olet päätellyt? Kyllä kouluissa on koko ajan opettajat pitämässä järjestystä yllä.

Suomessa on myös todella tehokas järjestelmä, jolla pyritään puuttumaan nuorten huonoon vointiin (opettajat, erityisopettajat, kouluterveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit, oppilashuoltoryhmät jne.). Tutkittua on myös se niin suureen ääneen kohuttu kouluvihamielisyys. Koulussa viihtyvät oikein hyvin ne nuoret, jotka jaksavat opiskella ja ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä ja joilla on hyvät kotiolot. Kouluväsymystä ja -inhoa sen sijaan on näillä vetelyksillä, jotka eivät saa kotoa kunnon tukea koulunkäyntiin, jotka mieluummin lintsaavat ja viettävät päivät pitkät kaljoitellen kaupungilla, ajelevat mopoautoilla koulussaolon sijasta ja kieltäytyvät tulemasta kouluun edes huostaanoton uhalla. Kyse ei ole siitä, että koulu olisi saanut heidät tällaisiksi, vaan siitä, että heidän vanhempansa ovat kadottaneet kasvatusotteensa täydellisesti. Kiusaamiseen vaan on NIIN helppo aina vedota ja vierittää syy koulun niskoille, vaikka oppilas ei osaisi nimetä yhtään kiusaajaa eikä kertoa yhtään tilannetta, jossa olisi kokenut tulleensa kiusatuksi. Joka kerta käy niin, että jos tällainen luuseri vaihtaa toiseen kouluun ja saa aloittaa puhtaalta pöydältä, hän ei todellakaan käy siellä uudessakaan koulussa.

Kotioloilla on toki merkitystä paljonkin ja esim. vanhempien asenne koulunkäyntiä kohtaan on merkittävä tekijä. Todella motivoitunut lapsipuoleni on nyt yläkoulussa ja on harmitellut sitä, että opiskelurauha on vähän sitä sun tätä. Ei läheskään kaikilla opettajilla ole kykyä pitää järjestystä yllä. Lapseni on alakoulussa ja hänen koulussaan kiusaamisiin puututaan kyllä huomattavasti tehokkaammin kuin omina kouluaikoinani, mutta taso on aika vaihtelevaa koulusta toiseen. Olin itse aikanaan motivoitunut opiskelija ja kotonakin kannustettiin, mutta kyllä vuosikausia jatkunut kiusaaminen löi leimansa itsetuntooni, turha sitä on kierrellä. Ja se kiusaaminen tapahtui nimenomaan koulussa. Kiusatuksi tuli nimenomaan paljon helpommin, jos oli "hikipinko".