"Väite maamme koululaitoksen ylivertaisuudesta on täyttä roskaa" - Mitä mieltä?

kyllä paljon rikkaampi ja kuvannollisempi kuin englannin.

Kumpaa kieltä oikeasti tarkoitit, kun kirjoitit tuon, siis mihin se viittaa, suomenkieli on vissiin mulla hukassa?

"Toisaalta ilmaisun rikkaus on sitten pienempi."

Sanojen lukumäärästä olisi kiva saada faktatietoa. Mistä sinä päättelit, että englannissa on enemmän sanoja?

Lisäksi suomen kielessä on niin vähän sanoja verrattuna esim. nyt vaikka englantiin, että sujuva viestintätaito on paljon helpompi oppia. Toisaalta ilmaisun rikkaus on sitten pienempi.

kummallisesti maailman parhaista persuskoululaisista tulee osaamattomia lukiolaisia ja korkeakoululaisia, jotka keskittyvät vain kolmeen kieleen ja terveystietoon, pyrkivät vuosikaudet jatko-opintoihin ja valmistuvat maailman vanhimpina maistereiksi.

saadaan vielä opintotukea, asutaan opiskelija-asuntoloissa halvalla ja silti ihmiset joutuu ottamaan valtion tukemaa opintolainaa, kun opiskelut venyy vuositolkulla??!

Kun valmistutaan, ei Suomesta löydy töitä, kun ei se koulutus kuitenkaan ole opettanut kuinka perustetaan yrityksiä ja Suomen valtio ei ole erityisen ystävällinen yritystoiminnalle. Verotus takaa sen, ettei kannata. Maantieteellisesti taas sijaitaan niin kaukana muista, että kuljetuskustannukset ovat valtavat.

Siitä vaan kortistoon ja nauttimaan yhteiskunnan tuista.

Kyllä on Suomi hieno maa kaikin puolin.

saksalaista koulukärjestelmää ei voi verrata suomalaiseen. Se kun on täällä liittovaltiokohtainen (mitä etelämmäksi mennään, sen tasokkaampi koulu). Kukaan Baierissa asuva ei voi tosissaan väittää, että lapsi saisi Suomessa tasokkaamman koulutuksen. Jos siis on kyse lahjakkaasta lapsesta ja yleensä oppimismäärästä. Suomalaiset lapset ja nuoret olisivat hädissään, jos joutuisivat tänne kouluun. Oppilaiden karsiminen, kilpaileminen jne. on jokapäiväistä. Ylioppilaaksi valmistuu erittäin yleissivistyneitä nuoria, jotka ovat pidemmällä kuin suomalaiset ikätoverinsa. Mutta eihän määrä korvaa laatua ja siksi pidän suomalaista koulua parempana (inhimillisempänä). Suomessa vaatimattomista olosuhteista tulevat lapset voivat yhtälailla opiskella ylioppilaaksi, koska vanhemmat eivät päätä lapsen koulumuotoa. Tämä on mielestäni todella tärkeää! Suomessa kaikilla on mahdollisuus ja kaikki oppilaat ovat suht hyvin integroitu kouluopetukseen. Silti saksalaiselta (esim. in Bayern) nuorelta vaatitaan aivan varmasti enemmän kuin suomalaiselta, jos hän kirjoittaa ylioppilaaksi. Mikään Pisa-testi ei vakuuta minua muuusta.

Samoja ajatuksia, mutta on helkkarin typerää, että saksalainen opettaja VAATII, mutta ei sitten opeta lapsia kunnolla. Ja kyllä saksalaisessa koulussa vaaditaan lapsilta monenlaista turhaa juttua, jolla ei juuri ole opetuksen kannalta merkitystä, mutta ankaraa pitää olla.

ja minun kokemukseni mukaan Suomen koulut ovat parempia kuin Ruotsin koulut. Suomessa opetellaan asioita, Ruotsissa leikitään.

todellista tilannetta -ja ehkäpä lähes kaikki kouluikäisten vanhemmat tämän sisällään tunnistavatkin...



En osaa vastata yhtä syytä miksi suomi menestyy, mutta en myöskään tiedä tehtiinkö nuo PISA testit vain muutamissa pääkaupuniseudun parhaimmissa kouluissa. Koko maata tuo tulos ei todellakaan voi peilata!

satunnaisesti valikoidut luokat.

saksalaista koulukärjestelmää ei voi verrata suomalaiseen. Se kun on täällä liittovaltiokohtainen (mitä etelämmäksi mennään, sen tasokkaampi koulu). Kukaan Baierissa asuva ei voi tosissaan väittää, että lapsi saisi Suomessa tasokkaamman koulutuksen. Jos siis on kyse lahjakkaasta lapsesta ja yleensä oppimismäärästä. Suomalaiset lapset ja nuoret olisivat hädissään, jos joutuisivat tänne kouluun. Oppilaiden karsiminen, kilpaileminen jne. on jokapäiväistä. Ylioppilaaksi valmistuu erittäin yleissivistyneitä nuoria, jotka ovat pidemmällä kuin suomalaiset ikätoverinsa. Mutta eihän määrä korvaa laatua ja siksi pidän suomalaista koulua parempana (inhimillisempänä). Suomessa vaatimattomista olosuhteista tulevat lapset voivat yhtälailla opiskella ylioppilaaksi, koska vanhemmat eivät päätä lapsen koulumuotoa. Tämä on mielestäni todella tärkeää! Suomessa kaikilla on mahdollisuus ja kaikki oppilaat ovat suht hyvin integroitu kouluopetukseen. Silti saksalaiselta (esim. in Bayern) nuorelta vaatitaan aivan varmasti enemmän kuin suomalaiselta, jos hän kirjoittaa ylioppilaaksi. Mikään Pisa-testi ei vakuuta minua muuusta.

Samoja ajatuksia, mutta on helkkarin typerää, että saksalainen opettaja VAATII, mutta ei sitten opeta lapsia kunnolla. Ja kyllä saksalaisessa koulussa vaaditaan lapsilta monenlaista turhaa juttua, jolla ei juuri ole opetuksen kannalta merkitystä, mutta ankaraa pitää olla.

"ei määrä korvaa laatua" aika outo heitto tuossa asiayhteydessä. Aivan kuin suomessa nyt määrä korvaisi laadun. Salli minun nauraa!

Se, että suomessa joka toinen opiskelee yliopistossa ei merkkaa oppilaiden tasoa vaan yliopiston tason puutetta. Meillä on tarpeisiin nähden liikaa "korkeasti koulutettuja" ja liian vähän ammattitaitoisia ihmisiä tekemään oikeasti töitä.

satunnaisesti valikoidut luokat.

ettei tule paha mieli kun arvostellaan.

ja minun kokemukseni mukaan Suomen koulut ovat parempia kuin Ruotsin koulut. Suomessa opetellaan asioita, Ruotsissa leikitään.

juuri kuulin ohimennen uutisista, että suomalainen koululaitos oli ollut ykkönen, oliko se pisa-tutkimus?! Pohjois-Korea oli muistaakseeni toinen..

Etelä-Korea oli tosieksi paras! Pohjois-Korea on niin suljettu maa, ettei siellä varmaan edes otettaisi kansainvälisen tutkimuksen tekijöitä vastaan.

juuri kuulin ohimennen uutisista, että suomalainen koululaitos oli ollut ykkönen, oliko se pisa-tutkimus?! Pohjois-Korea oli muistaakseeni toinen..

Suomi oli ykkonen vuosina 2000-22006.

2009 Suomi oli matikassa kuudes, lukemisessa kolmas ja tieteissa (sci.) toinen.

Googleta 'pisa results', loytyy vahan parempaa tietoa. Suomessa kai 'unohdetaan' mainita naita uudempia tuloksia.

Pisa ei myoskaan testaa koko koululaitosta, ainoastaan 15 vuotiaitten osaamista.

siis Saksan suuri oppimismäärä (tai laatimukset) ei korvaa laatua (eli hyvää opetusta ja esim. sitä, että kaikilla on mahdollisuus). Eli kyllä minä tässä Suomen puolella olin :)

saksalaista koulukärjestelmää ei voi verrata suomalaiseen. Se kun on täällä liittovaltiokohtainen (mitä etelämmäksi mennään, sen tasokkaampi koulu). Kukaan Baierissa asuva ei voi tosissaan väittää, että lapsi saisi Suomessa tasokkaamman koulutuksen. Jos siis on kyse lahjakkaasta lapsesta ja yleensä oppimismäärästä. Suomalaiset lapset ja nuoret olisivat hädissään, jos joutuisivat tänne kouluun. Oppilaiden karsiminen, kilpaileminen jne. on jokapäiväistä. Ylioppilaaksi valmistuu erittäin yleissivistyneitä nuoria, jotka ovat pidemmällä kuin suomalaiset ikätoverinsa. Mutta eihän määrä korvaa laatua ja siksi pidän suomalaista koulua parempana (inhimillisempänä). Suomessa vaatimattomista olosuhteista tulevat lapset voivat yhtälailla opiskella ylioppilaaksi, koska vanhemmat eivät päätä lapsen koulumuotoa. Tämä on mielestäni todella tärkeää! Suomessa kaikilla on mahdollisuus ja kaikki oppilaat ovat suht hyvin integroitu kouluopetukseen. Silti saksalaiselta (esim. in Bayern) nuorelta vaatitaan aivan varmasti enemmän kuin suomalaiselta, jos hän kirjoittaa ylioppilaaksi. Mikään Pisa-testi ei vakuuta minua muuusta.

Samoja ajatuksia, mutta on helkkarin typerää, että saksalainen opettaja VAATII, mutta ei sitten opeta lapsia kunnolla. Ja kyllä saksalaisessa koulussa vaaditaan lapsilta monenlaista turhaa juttua, jolla ei juuri ole opetuksen kannalta merkitystä, mutta ankaraa pitää olla.

"ei määrä korvaa laatua" aika outo heitto tuossa asiayhteydessä. Aivan kuin suomessa nyt määrä korvaisi laadun. Salli minun nauraa!

Se, että suomessa joka toinen opiskelee yliopistossa ei merkkaa oppilaiden tasoa vaan yliopiston tason puutetta. Meillä on tarpeisiin nähden liikaa "korkeasti koulutettuja" ja liian vähän ammattitaitoisia ihmisiä tekemään oikeasti töitä.

Suomalainen oppii lukutaidon parissa kuukaudessa kun taas esim. englannin tai ranskan kielen opiskeluun menee vuosia. Lisäksi suomen kielessä on niin vähän sanoja verrattuna esim. nyt vaikka englantiin, että sujuva viestintätaito on paljon helpompi oppia. Toisaalta ilmaisun rikkaus on sitten pienempi.

Suomessa tosiaan lapset oppivat viimeistään tokaluokalla lukemaan ja kirjoittamaan, koska meillä on kirjain- ja äännevastaavuus. Englannissa oikeinkirjoituksen opettelu kulkee opetuksessa ekaluokasta viimeiselle luokalle asti.

Sanamäärien vertailu eri kielten välillä on kuitenkin vähän ongelmallista. Englanti ja suomi ovat tyystin erilaisia kieliä. Englannissa sanat eivät taivu, vaan käytetään lukuisia partikkeleita osoittamaan sanojen riippuvuutta toisistaan; suomessa taas sanoja taivutetaan ja johdetaan ja yhdistellään. Jos on rinnakkain englanninkielinen ja suomenkielinen versio samasta kirjasta, ne ovat todellisuudessa ihan yhtä paksut kirjat.

Ota myös huomioon, että suomen kielessä on todella runsaasti synonyymejä johtuen siitä, että kirjakieleen on hyväksytty sekä itämurteiset että länsimurteiset sanat. Huivi ja liina, vihta ja vasta, noutaa ja hakea jne. Sanoja riittää ja ilmaisuja voi tehdä vaikka minkälaisia. Ehkä sinulla vain on liian pieni sanavarasto tai huono mielikuvitus?

Nythän ollaan niin kamalan huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja väitän, että aika monen (ei kaikkien!) velttoilijoiden taustalla on koulukiusaamista, joka on ihan oikeasti vienyt itsetunnon. Koululaitos on aika tehokkaasti mahdollistanut kiusaamisen. Käsittääkseni suomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat melko masentuneita ja ahdistuneita (lähdettä ei ole juuri nyt käpälissä), ja koululaitoksen merkitystä tähän voisi miettiä sitäkin. Arvostan suomalaisen koulun kykyä opettaa ASIOITA, mutta sosiaalinen puoli on aika hanurista. Laitetaan muutama kymmenen lasta tai hormonikuohuissa vellovaa nuorta keskenään selvitymään ilman aikuisen jämäkkää ohjausta ja oletetaan, että hyvä tulee.

Suomessa puututaan järjestelmällisesti kiusaamiseen. Ei meillä jätetä hormonihuuruisia nuoria keskenään, mistä näin olet päätellyt? Kyllä kouluissa on koko ajan opettajat pitämässä järjestystä yllä.

Suomessa on myös todella tehokas järjestelmä, jolla pyritään puuttumaan nuorten huonoon vointiin (opettajat, erityisopettajat, kouluterveydenhoitajat, psykologit, kuraattorit, oppilashuoltoryhmät jne.). Tutkittua on myös se niin suureen ääneen kohuttu kouluvihamielisyys. Koulussa viihtyvät oikein hyvin ne nuoret, jotka jaksavat opiskella ja ovat kiinnostuneita koulunkäynnistä ja joilla on hyvät kotiolot. Kouluväsymystä ja -inhoa sen sijaan on näillä vetelyksillä, jotka eivät saa kotoa kunnon tukea koulunkäyntiin, jotka mieluummin lintsaavat ja viettävät päivät pitkät kaljoitellen kaupungilla, ajelevat mopoautoilla koulussaolon sijasta ja kieltäytyvät tulemasta kouluun edes huostaanoton uhalla. Kyse ei ole siitä, että koulu olisi saanut heidät tällaisiksi, vaan siitä, että heidän vanhempansa ovat kadottaneet kasvatusotteensa täydellisesti. Kiusaamiseen vaan on NIIN helppo aina vedota ja vierittää syy koulun niskoille, vaikka oppilas ei osaisi nimetä yhtään kiusaajaa eikä kertoa yhtään tilannetta, jossa olisi kokenut tulleensa kiusatuksi. Joka kerta käy niin, että jos tällainen luuseri vaihtaa toiseen kouluun ja saa aloittaa puhtaalta pöydältä, hän ei todellakaan käy siellä uudessakaan koulussa.

paitsi suomalaisen koulujärjestelmä on oikeasti hyvä huonoimpien opettamisessa. Heihin panostetaan ja Suomen huonoimmat päjäävätkin paljon paremmin kuin muiden maiden huonoimmat. PISA-menestys perustuukin osittain tähän.

saadaan vielä opintotukea, asutaan opiskelija-asuntoloissa halvalla ja silti ihmiset joutuu ottamaan valtion tukemaa opintolainaa, kun opiskelut venyy vuositolkulla??!

Kun valmistutaan, ei Suomesta löydy töitä, kun ei se koulutus kuitenkaan ole opettanut kuinka perustetaan yrityksiä ja Suomen valtio ei ole erityisen ystävällinen yritystoiminnalle. Verotus takaa sen, ettei kannata. Maantieteellisesti taas sijaitaan niin kaukana muista, että kuljetuskustannukset ovat valtavat.

Siitä vaan kortistoon ja nauttimaan yhteiskunnan tuista.

Kyllä on Suomi hieno maa kaikin puolin.

Minä opiskelin opintorahalla ilman lainaa ja hyvin pärjäsin 8 vuotta. Täytyy katsos elää niin, että on menot tulojen mukaan. Opintojen jälkeen pääsin heti töihin enkä ole ollut päivääkään työttömänä - olin valmis muuttamaan työn perässä. Verotus on toki kovaa, mutta koska opiskelin kunnon ammatin, saan kunnon palkkaa ja tulen hyvin toimeen, vaikka olen perheellinen ja asuntovelkainen. Minusta Suomi on hieno maa! Tällaista opiskelumahdollisuutta ja elintasoa en olisi saanut kovin monessa muussa maassa, köyhästä duunariperheestä kun olen lähtöisin.

kummallisesti maailman parhaista persuskoululaisista tulee osaamattomia lukiolaisia ja korkeakoululaisia, jotka valmistuvat maailman vanhimpina maistereiksi.

Suomalainen maisteri ei ole sama asia kuin englantilainen, ranskalainen tai kreikkalainen maisteri. Suomessa kandin tutkinto (vie lukion jälkeen enimmillään 3 vuotta) vastaa useimpien muiden maiden maisterin tutkintoa. Suomessa siis valmistutaan vanhempana, koska täällä opiskellaan laajempi tutkinto kuin muissa maissa. Onko tämä tarpeellista useimmissa ammateissa, on jo toinen asia.

En osaa vastata yhtä syytä miksi suomi menestyy, mutta en myöskään tiedä tehtiinkö nuo PISA testit vain muutamissa pääkaupuniseudun parhaimmissa kouluissa. Koko maata tuo tulos ei todellakaan voi peilata!

Otokseen valitaan eri puolilta Suomea eri kokoluokista kouluja arvonnan perustella. En nyt muista, miten kokoluokat menevät, mutta jotenkin tyyliin alle 100 oppilaan koulut, 100-300 oppilaan koulut, 300-500 oppilaan koulut ja yli 500 oppilaan koulut. Otoksen perusteena on myös se, millaisessa kunnassa koulu sijaitsee, koska pyritään saamaan mukaan sekä maalais- että kaupunkilaiskouluja ja maan eri alueiden kouluja. Lisäksi koulut eivät itse valitse osallistuvia oppilaita, vaan ne on määrätty ulkopuoliselta taholta. Tavallisesti ohjeena on laittaa kaikki koulun 15-vuotiaat aakkosjärjestykseen sukunimen perusteella ja ottaa siitä järjestyksessä joka kolmas tms. Jos oppilas on poissa, hänen tilalleen ei oteta toista oppilasta, joten koulu ei mitenkään pysty sumplimaan osallistujia (sitä valvotaan ulkoa päin). Jos joku kasiluokkalainen on jo ehtinyt täyttää 15, hän on siis otoksessa mukana - toisaalta 16-vuotiaat ysiluokkalaiset eivät enää ole.

kummallisesti maailman parhaista persuskoululaisista tulee osaamattomia lukiolaisia ja korkeakoululaisia, jotka valmistuvat maailman vanhimpina maistereiksi.

Suomalainen maisteri ei ole sama asia kuin englantilainen, ranskalainen tai kreikkalainen maisteri. Suomessa kandin tutkinto (vie lukion jälkeen enimmillään 3 vuotta) vastaa useimpien muiden maiden maisterin tutkintoa. Suomessa siis valmistutaan vanhempana, koska täällä opiskellaan laajempi tutkinto kuin muissa maissa. Onko tämä tarpeellista useimmissa ammateissa, on jo toinen asia.

Suomalainen ja ruotsalainen kand. tutkinto vastaa amerikkalaista nelivuotista bachelor tutkintoa jonka jalkeen opiskellaan maisteriksi.