Jos EI SAISI rahaa lapsiin liittyen, olisitko punkenut emättimestäsi noin monta lasta?

no mistäs sitten, korvastako?

olisi ollut pakko käyttää vaihtoehtoisia reittejä päästäkseni halvemmalla - nenän kautta syntyneet lapset ovat pienempiä eivätkä syö niin paljon.

ole punkenut emättimestäni yhtään mutta joo, kyllä vähintään nämä kaksi biologista olisin halunut joka tapauksessa. Nyt perheessä kolme lasta, ja taloudelliseyt tekijät ei ole se ratkaiseva syy miksi lapsiluku jää tähän, vaan enemmän oma jaksaminen yms. Mutta ilman tukia kotonaoloaika jäisi kyllä väkisin lyhyemmäksi.

(Opiskelin vielä silloin kun esikoisemme sain, ja rahaa ei ollut liikaa.)

Sittemmin olen jäänyt kotiin lapsen kanssa, ja enää emme saa mitään muuta kuin lapsilisän, joka sekin menee lapsen säästötilille.

ja jos mitään lapsiin liittyvää maksettavaa rahaa ei saisi, olisin korkeintaan yhden voinut tehdä, mutta sitä ennenkin olisi pitänyt säästää rahaa melkoinen määrä, jotta edes äitiysvapaalla olisin voinut olla.



Äitiyspäiväraha olis mulle se suurempi houkutin kuin satanen kuukaudessa yhdestä lapsesta...

taholta suorastaan houkuteltiin vanhempia lastenhankintaan ja tuolloin kotihoidontuki oli todella suuri. Itselläni oli aika hyvä palkka parikymppiseksi, kotihoidontuki oli tätäkin suurempi, muistaakseni parempi, kuin mieheni palkka. Parikymppisten äidit varmaan muistavat?

Sitten kun valtava määrä äitejä saatiin jäämään kotiin, tulikin lama, jonka mukana menivät myös työpaikat.

Jotain vastuuta laittaisin myös silloisille päättäjille köyhyyden jatkumisen kierteestä ja siitä, että lapsia tuli saatua enemmän, kuin ilman tukia olisi pystynyt elättämään.

Ei se ihan noin mennyt. En nyt lähde tarkistamaan vanhoja tiliotteita 1990-luvun alkupuolelta, mutta ei kotihoidontuki todellakaan ollut palkkaa suurempi. En väitä, että valehtelisit, sillä niinä vuosina oli ilmeisesti kuntalisiä joissakin kunnissa, joissa lasten päivähoidon järjestäminen oli ylipääsemättömän vaikeaa.

Äitiyspäiväraha oli kyllä silloin jotain 80% palkasta, paljonko lienee nykyisin.

Silloin pidettiin ihan suotavana, että isätkin osallistuivat lastenhoitoon. Myös miehet saattoivat jäädä hoitovapaalle.

Nyt on yksi lapsi, haaveissa toinen. Jos ei olisi mitään tukia, jättäisin suosiolla toisen haaveeksi.

T: sh

taholta suorastaan houkuteltiin vanhempia lastenhankintaan ja tuolloin kotihoidontuki oli todella suuri. Itselläni oli aika hyvä palkka parikymppiseksi, kotihoidontuki oli tätäkin suurempi, muistaakseni parempi, kuin mieheni palkka. Parikymppisten äidit varmaan muistavat? Sitten kun valtava määrä äitejä saatiin jäämään kotiin, tulikin lama, jonka mukana menivät myös työpaikat. Jotain vastuuta laittaisin myös silloisille päättäjille köyhyyden jatkumisen kierteestä ja siitä, että lapsia tuli saatua enemmän, kuin ilman tukia olisi pystynyt elättämään.

Ei se ihan noin mennyt. En nyt lähde tarkistamaan vanhoja tiliotteita 1990-luvun alkupuolelta, mutta ei kotihoidontuki todellakaan ollut palkkaa suurempi. En väitä, että valehtelisit, sillä niinä vuosina oli ilmeisesti kuntalisiä joissakin kunnissa, joissa lasten päivähoidon järjestäminen oli ylipääsemättömän vaikeaa. Äitiyspäiväraha oli kyllä silloin jotain 80% palkasta, paljonko lienee nykyisin. Silloin pidettiin ihan suotavana, että isätkin osallistuivat lastenhoitoon. Myös miehet saattoivat jäädä hoitovapaalle.

muodossakin tosin, en muista enää. Mutta sen muistan, että markoissa lisineen päivineen oli yli 4000 mk ainakin, ja vastavalmistuneen palkkaan verrattuna oli todella ruhtinaallinen.

Korkeimmillaan oli vielä tuotakin parempi, pari vuotta aiemmin, muistan tämän naapuristani (kirjanpitäjä), joka sai kotihoidontukena enemmän (verot huomioiden), kuin palkkansa ansiotyöstä.

Eikä sitä todellakaan nuorena, kuten joku jo sanoikin, mieti, mistä ne rahat tulevat ja kuinka sietämätöntä on kansantalouden kannalta. Monet jäivät hoitamaan lapsiaan, ei nyt tuen takia, mutta mahdollisuudesta ilman, että elintaso romahtaisi tyystin.

Olisin. Mulla oli työpaikka kun tulin raskaaksi eli olisin voinut lapsen elättää itsekin. Silti hienoa että on vanhempainvapaa, kotihoidontuki sekä lapsilisä lapsipreheille, parantaa lapsen elämänlaatua.

kaksi lasta mitä nytkin on. En minäkään miettinyt mitään tukia lapsia hankkiessa. Olemme miehen kanssa eri vuoroissa muutenkin aina töissä joten lasten hoitokaan ei olisi ollut ongelma.

sen puutuminen olisi vaikuttanut lasten määrään. HIenoa että saa edes sen satasen ja maksaahan sillä perheen 3-4 pvän ruuat. Mutta ihan samalla tavalla olisin joutunut heti äitiyslomalta töihin oli lapsilisää tai ei, tiukilla ollaan oltu aina

mutta äitiyspäivärahan puuttuminen olisi takuulla vaikuttanut ainakin jollain tavalla.





t: Neljän äiti

On vastuutonta perustaa perhettä pelkkien tukien varaan. Tuet, kun eivät riitä mihinkään ja kulut kasvavat jatkolla.

tärkein suomalaisen järjestelmän piirre on hoitovapaa-aika, eli että samaan työhön saa palata vielä 3v jälkeen. Kauhistuttaa esim. jenkkien järjestelmä (sen perusteella mitä siitä tietää, voin olla väärässä), jossa on käytännössä pakko laittaa lapset vauvoina hoitoon, ellei ole todella hyvätuloista miesta.

Luulen, että haluaisin saman verran lapsia ilman tukiakin, mutta haluaisin olla heidän kanssa kotona 2 vuotta per lapsi. Eli jos pystyisin järjestämään asiat niin, että tuo onnistuisi, niin kyllä. Luulen, että esim. asuisimme halvemmin.

Vaikea kysymys, koska erilaisessa sosiaalijärjestelmässä olisi varmaan asennoitunut koko tulevaisuuteensa jotenkin eri tavalla (esim. ehkä antanut enemmän painoarvoa ammatinvalinnassa palkkaukselle, säästänyt jne.).

mutta äitiyspäivärahan puuttuminen olisi takuulla vaikuttanut ainakin jollain tavalla.

t: Neljän äiti

Mutta ilman äitiys- ja vanhempainrahaa olisin kyllä miettinyt jätänkö lapsiluvun yhteen...



samoin jos päivähoidon ja koulutuksen joutuisi maksamaan omasta taskusta niin pitäisi varmaan tsekata tarkkaan toisen kanssa.



Toisaalta sen luulisi jo näkyvän verokevennyksinä...

ei olisi ollut mikään ongelma, koska olen porvarisperheestä.

Porvarit eivät jätä jälkeläisiään tyhjän päälle, vaikka muille uskottelevatkin eetosta "että itse pitää jokaisen pärjätä". Uskoo ken haluaa. Porvari pärjää sukunsa historian avulla aina sukupolvelta toiselle...

Lapsilisä on ainoa mitä on saatu, eikä sen puutuminen olisi vaikuttanut lasten määrään. HIenoa että saa edes sen satasen ja maksaahan sillä perheen 3-4 pvän ruuat. Mutta ihan samalla tavalla olisin joutunut heti äitiyslomalta töihin oli lapsilisää tai ei, tiukilla ollaan oltu aina

olethan ilmeisesti siis saanut äitiys- ja vanhempainrahaa. se on usein ihan merkittävä summa.

Mitä nykyään saan lapsilisä, ei voi oikeasti olla houkutin lisääntymiseen.

Muiden luulemat suuret tuet ei ole ollenkaan niin valtaisia...

Lapsilisä on kiva juttu, samoin kotihoidontuki, mutta kyllähän sen elämisensä muullakin kustantaisi. Mulla tosin onkin tällainen hirveä yhden lapsen lauma.

Kaksoset kun tulee parina oli tukia tai ei.

Enempää ei oo lapsia tullutkaan.Ei olisi kuule varaa.Hyvä kun saan nää kaksi ihanaa lasta tuonne maailmalle joskus opiskelmaan,enää ei ole montaa vuotta.Niin se aika kuluu!