Vauva vuodelle 2014 :)

Ompa tänne tullu paljon uusia vauvakuumeilijoita sitten viimenäkemän. :) On niin mukavaa lukea näitä teidän viestejä kun moni on todella samassa tilanteessa.



Mun taustoista siis sen verran, että Etelä-Suomessa asustan ja itse olen 24-v ja mies on pian 30-v. Seurusteltu ollaan 2,5 vuotta.



Tällä hetkellä mulla on pieni ahdistus päällä tästä kuumeilusta. Se vaan pahenee ja niinkuin monella muullakin ei ajatukset tahdo olla missään muussa kun vauvassa. Asiaa ei ainakaan helpota yhtään kaveripiirin perheenlisäykset ja ristiäiset missä kokoontuu koko kaveripiiri omien jälkikasvujensa kanssa. Mukavaahan se on niitä pieniä nähdä enkä voisi olla onnellisempi heidän puolestaan, mutta kumpa mullakin olisi jo oma pikkuinen. :)



Samaan aikaan on myös ahdistanut koulutus asiat yms. Valmistun yhteen ammattiin ensi keväänä ja tavallaan haluaisin vielä jatkaa kouluttautumista. Mutta en kuitenkaan haluaisi lykätä vauvan tekoa enää pidemmälle vaan päästä todella aloittamaan sen ensi keväänä. Tosi vaikeaa yhdistää järki ja tunne tässä asiassa. :D



Mielessä on pyörinyt viime aikoina myös tämä e-pillereiden lopettaminen ja mitä se aiheuttaa. Alkaako kuukautiset, ovatko säännölliset ja tärppääkö siltikään. Tarkoituksena siis meillä olisi lopetella pillerit joskus helmi-maaliskuussa ja odotella kierron tasaantumista ennen yrityksen aloittamista (ehkä kerroinkin sen jo tuolla aiemmassa viestissäni..)



Huoh. Niin ihanaa tämä vauvakuume, mutta toisinaan myös kovin ahdistavaa. Mitenkäs teillä muilla tällä hetkellä menee? :)

Tervehdys!

Ihanaa että tällainen pitkän tähtäimen ryhmäkin löytyy! :)

Täällä on myös yksi pariskunta jonka toiveissa olisi vauva vuodelle 2014 :)

Olen 28-vuotias ja avokkini täyttää kohtapuolin 29v. Olemme olleet yhdessä avopuolisoni kanssa reilut 2 vuotta. Kihloihin menimme viime pääsiäisenä ja saman katon alle muutimme kesällä. Olen syönyt viimeiset 4 vuotta e-pillereitä, ensin Mercilon-merkkisiä, jotka vaidettiin reilun 2 vuoden syömisen jälkeen Cerazette-merkkisiin minipillereihin migreenin takia. Cerazetten aikana (viimeiseen 1,5 vuoteen) ei ole tullut ainoitakaan menkkoja, ihanaa :)

Nyt ollaan molemmat puhuttu lapsen hankkimisesta, ja suunnitelmissa olisi jättää pillerit pois vuodenvaihteessa. Pillerit loppuisivat muutenkin heti tammikuun puolivälissä jonka jälkeen resepti pitäisi uusia, mutta mietittiin että sitä ei lähdetä enää uusimaan, vaan katsotaan miten kierto lähtee palautumaan. Täällä palstoilla ja muualla netissä olen saanut lukea monien kirjoituksista että pillerien jälkeen menkkoja on saanut odotella kuukausitolkulla, tai ne ovat niin epäsäännölliset että on todella vaikeaa saada tärppäämään. :(

Pillerien lopetus mietityttää, että jos menkkoja ei sitten alakkaan kuulua, tai vaihtoehtoisesti jos alkaa sitten vuotamaan viikkokausia kuin niagara :D sekään ei olisi kauhean kivaa :/

Myös meillä molempien perhepiireissä on syntynyt lapsia melko tasaiseen tahtiin ja uusimmat vauvat syntyivät syyskuussa sekä nyt marraskuussa joten ihailtavaa riittää taas, ja vauvakuume kasvaa :D

Lastentekoharjoitukset sujuu hyvin, ainakin eilisen perusteella ;D Muistutin, että tykkään kosketuksesta, ja kaipaan sitä. Sain kyllä sitten sellaista kohtelua että! :D



Meilläkin lähipiirissä ihmiset lisääntyy. Ernon sisko sai justiin kaks viikkoa sitten tytön, ja mun paras ystävä jakautuu kolmannen kerran tossa talvella. Oih ja voih!

Keskustelu on kerta kaikkiaan lähtenyt lentoon sitten viime näkemän, hienoa! Tervetuloa uudet leidit ja ekpi kiva että olet taas maisemissa :)



Pilleriasioista sen verran että meillä ne jäivät jo puolitoista kuukautta sitten pois. Minulla on ollut aika voimakkaita mielialavaihteluita pillereiden aikana ja osin siitä syystä (sekä toki tämän lapsiasian kannalta) halusin jättää pillerit jo nyt. Huomasin ajattelevani että en tahdo syödä pillereitä ja sanoa keholleni jatkuvasti että en tahdo lasta. Olematta sen kummemmin taikauskoinen tai mitään muutakaan hömmppää, viestin mielummin keholleni että vauva on tervetullut ja haluttu. Meillä siis käytetään nykyään perinteistä kumimenetelmää :)



Muuten rullaa ihan mukavasti. Viime viestissä tilittämäni ikävät fiilikset ovat hieman laantuneet ja olen nauttinut vauvakuumeesta viime aikoina muun muassa Vauva -lehteä ahmien. Lainasin kirjastosta myös ihanan Vauva tilauksessa, koko paketti 9 kuukauden toimitusajalla (Jane Symons). Hauskalla ja rennolla otteella rustattu opaskirja valottaa nyt siis pimeitä iltojani ja edesauttaa katkeransuloisen vauvakuumeeni kukoistusta.



Onko kukaan muu innostunut vielä vauvakirjallisuudesta? Jos on hyviä kirjavinkkejä kuumeilijoille niin antakaa palaa.

tosi mukava lukea muiden ajatuksia. :) itse yritän nyt saada ajatuksia opiskeluun koska tulossa on kolme tenttiä ja harjoittelu. huoh. ei yhtään kiinnostaisi tällä hetkellä.

Yhtä asiaa oon harmitellut nyt jonkin aikaa :D nimittäin oon löytäny niin ihanat vaunut jotka haluaisin, ja miehellekin jo näyttänyt ja tykkäs kans...ja nyt oon ruvennu miettimään että mitä jos niitä ei myydä enää sitten kun olisi ajankohtaista ostaa sellaset. :D merkki on Tutek turran, luonnonvalkoista nahkaa :)

Eli, koskaan aiemmin en ole vauvafoorumeille kirjoitellut, lukemassa kyllä olen käynyt jo melkein vuoden. Ja, melkeinpä sen vuoden kärsinyt vauvakuumeesta, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Miehen kanssa oltu ja asuttu yhdessä vähän yli vuosi (vasta), ja jo suhteen alussa MIES oli se joka vitsaili vauvan tekemisestä ym. ja tavallaan sai minussa aikaan tämän vauvakuumeen. Silloin sovittiin että keväällä 2012 olisi aloitettu yrittämään, mutta pian miestä alkoikin ahdistaa ja halusi siirtää suunnitelmaa "sitten joskus"-tulevaisuuteen. Nyt, kun olen välillä ahdistunut siitä etten tiedä kauanko joudun odottamaan, ja etten haluaisi olla kovin paljon päälle 30 v. kun yritys alkaa, puhuttiin, että yritys alkaisi alkuvuodesta 2014. Ja vaikka ajankohta on aiemmin kuin pahimmat skenaarioni, kuinka ihmeessä jaksaisin odottaa!?! Yli vuosi! Siksipä onkin niin ihanaa kun täällä on kohtalotovereita! :) Pelottaa myös se, että jos ei tärppääkään niin helposti, voi myöhemmin katua ettei aloittanut projektia aiemmin...

kiva kun muutkin löytävät tänne! Itse olin eilen uusimassa reseptiä nuvaringiin, kerroin samalla että olen kärsinyt ajoittain vihlovasta kivusta ja "krampeista" alavatsalla. Hoitaja käski varata lääkäri ajan sisätutkimusta varten varmuuden vuoksi alkuvuodelle. Helpottavaa päästä tutkimuksiin, koska itsekseen on kamala miettiä mistä moiset kivut voivat johtua. Ja selviää sitten onko kaikki on ennenkuin vauvayritykset aloitetaan. Juteltiin muuten eilen miehen kanssa tuosta ehkäisy asiasta. Sovittiin että voin lopettaa hormonaalisenehkäisyn jo touko-kesä vaihteessa kun aiemmin puhuin täällä heinäkuusta. Ei kyllä puhuttu koska yrittäminen aloitetaan, mutta varmasti odotellaan niitä menkkoja ensin. Gyneltä sain muuten tehtäväksi ruveta merkkaamaan kuukautiseni kalenteriin, ei ollut tyytyväinen kun kerroin että en oo ikinä merkannut niitä ja en muistanut tarkalleen koska ed. menkat alkoi. no, onhan se hyvä aloittaa niin tietää jotain kierrosta ennen raskautumis yritystä :)

oon nyt muutaman kerran kirjoittanut tänne kännykän kautta ja näköjään aina on jäänyt yli puolet teksteistä tulematta näkyviin?? ärsyttävää..Onko muilla ollut samaa ongelmaa?



Ihan itekin innostun teidän puolesta, jotka saivat aikaistettua yrityksen aloittamista. Tulee olo, että kyllä se oma aikakin sitten koittaa. Eli meillä ei ihan järki syistäkään aloiteta aikaisemmin vauvantekoa kuin on suunniteltu, sillä valmistun koulusta vasta 2014 toukokuussa. :) Toivotaan kyllä kovasti että saataisiin heti silloin kesävauva meidän seuraksi. Tuntuu ehkä hullulta olla koulun lopussa ehkä jo viimeisilläänkin raskaana, mutta en pidä ajatusta mahdottomanakaan. Tosiaan ne viimeiset puolivuotta mulla on n.3,5kk suuntaavaaharjoittelua, ja mahdollisesti voisin yrittää sen aikaistamista. Ei ainakaan enää silloin pitäisi olla mitään inhottavia kirjallisia tehtäviä vaivaamassa päätä. ;)



Ekpi: Täälläkin jo kovastikovasti odotellaan kesää!! Kyllä mekin päästään laittamaan nää aluilleen. :)



Eli meillä on mieskin jo enemmän alkanut ajatella vauvajuttuja ja kertoi että tykkää kyllä tosi paljon vauvoista eikä malta itsekään odottaa oikeaa aikaa yrityksen aloittamiselle. Oltiin siis uuden vuoden lomamatkalla ja siellä hän sanoi että " ens vuonna ootkin sitten mahapystyssä täällä!" Ihana ajatus.

Taas on tullut kauhee himo vauvanvaatteisiin..tekis siis mieli mennä shoppailemaan kaikkea ihanaa kaappiin! Oon kuitenkin saanut hillityä tän himon, koska aikaa ei oo ollut oikeestaan mihinkään ylimääräiseen.



Oli puhetta muilla foorumeilla käymisestä. Mä oon kans käynyt nyt vain täällä keskustelussa säännöllisesti. Aina silloin tällöin tulee piipahdettua lueskelemaan muitakin. Kuumistelijan kanssa olen samaa mieltä että tämä on oikea ryhmä ja haluan myös kiittää kaikkia tuesta ja seurasta. :)

Rellu: älä huolehdi siitä jääkö palstalle ketään lähempänä vuotta 2014, itsellä ainakin se tilanne että vaikka vauvalle onkin annettu mahdollisuus tulla, niin en todellakaan usko että tärppäis keskeytetyllä. Ja en tiedä kauanko miehellä menee ennen kuin varsinainen yritys alkaa. Joten menee helposti ensi vuoden puolelle mahdollinen perheenlisäys :) ja varmaan kaikki mieluusti jää tänne vaikka toiset plussailiskin toisia aiemmin, tuntuis oudolta mennä ihan uuteen ryhmään "kesken kaiken", kun täällä tottunu käymään.



Tiedätkö Rellu muuten mitä, me ollaan ihan samankokoisia! Siis samanpituisia ja -painoisia :) Hassua. Itte treenaan suht ahkerasti, käyn salilla, toki yritän ehtiä jatkossa vielä useemmin urheilemaan. Painonpudotuskaan ei olis pahitteeksi, mulla tavoitteena sellainen maltillinen 2-5 kg. Jos vaikka alle 70 kg:n pääsis! Sitten jos joskus on raskaana niin toivottavasti sais edelleen urheiltua, voisi helpottaa selkäkipuja ym. ja synnytyksestä palautuminenkin varmaan nopeutuisi.



Tämä palsta on muodostunu tosi tärkeeks, käyn joka päivä edes pikapikaa kattoo onko kukaan kirjotellu mitään :) Hyvää viikonloppua kaikille!

Heippa, vieläkö joukkoon mahtuu yksi haaveilija? Täällä vasta viikon tosissaan vauvakuumetta harrastanut 25-vuotias tyllerö. Lupaa en ole itselleni aikaisemmin antanut haaveilla, koska suuri askel pelottaa ja kesällä pitäisi hääpukuun mahtua. Häiden jälkeen olisi tarkoitus alkaa yrittää. Mieheni on jopa astetta kiinnostuneempi yrittämään kun minä. Hän on kärsinyt jo melkein kaksi vuotta vauvakuumeesta. En ole suostunut erinäisistä syistä kuten, että saman sukunimen halua itselleni ja lapselle! Kesällä tämä sitten toteutuu. Sukunimi ja Yritys siis! Pelkoja on kyllä monenlaisia, että mitä jos sitä ei saakaan lapsia... Tiedän, ettei pitäisi pelätä ennen kuin on yrittänytkään, mutta mottoni on pelkään pahinta, mutta toivon parasta.



Eniten jännittää mitä tapahtuu e-pillerien lopetuksen jälkeen. Lopettaisin jo heti, että ehtisin olla viitisen kuukautta ilman hormoneja, mutta naamani puhkee aina kukkaan jos näin teen. Eipä huvita häissä pyöriä aknen kanssa. Ehkä kuitenkin lopetan tässä lähipäivinä, en osaa sanoa :/ pitää vielä harkita, sillä toinen on tietysti kuukautisten odottaminen ja mun onnella sijoittuu suoraan hääpäivälle!



Lueskelin jonkun verran muiden juttuja, mutta en toki kaikkia kun onhan noita jo kertynyt :D joku kyseli työpaikan vaihdosta ja raskaudesta. Entinen työkaverini vaihtoi työpaikkaa olleessaan raskaana rv9 eikä tietenkään työhaastattelussa kertonut tästä kun ei ollut edes muille kertonut. No hänellä kävi ikävämmin ja sai paljon niskaan haukkuja kun ilmoitti olevansa raskaana. Työtehtäviä otettiin pois häneltä ja kohdeltiin vähän huonommin :( ikävää kuultavaa oli ja ystäväni oli aika järkyttynyt. Pomona vielä nainen, eikä yhtään toiminut oiken! Pomon ei kuulu suuttua. Toivottavasti löytäisit miellyttävää työtä jossa mukavat pomo :) minulla ongelma hieman toisenlainen. Olen vihdoin löytänyt hyvän työn, joka on määräaikainen. Kuinkakohan minun käy jos ilmoitan olevani raskaana...? Taitaa työ loppua siihen. Firmassa on n. 5 edellä minua odottamassa vakinaistamista, joten joutuisin odottamaan ikuisuuden ennen kuin olisi työpaikan säilymisen suhteen "turvallista" tehdä lapsi. Mitä mieltä olette, otanko vain riskin ja olen työtön äitiysloman aikana !?



Pitäisi kovasti suunnitella, häitä mutta mielessä pyörii vain vauvan sisustus, vaunut, raskausviikot. Kovasti oon tutkimusta yrittänyt tehdä, että olisin valmiimpi :) oletteko löytänyt jotain hyviä kirjoja mitä olette jo kuumeiluissanne lukenut? Oon niin valmistautuja tyyppiä, että teen varmaan excel taulukon supistuksistakin :) suunnittelen aina kaiken etukäteen ja se ei aina ole hyvä asia.



Anteeksi jos toistelen ja kyselen mahdollisesti asioita joista olette jo keskustelleet kun en millään ehtinyt tänään lukea kaikkia viestejänne. Innostuin vain kun löysin ryhmän johon sovin. Niin paljon on jo ryhmiä jotka jo aloittaneet yrityksen :) toivottavasti kelpaan tänne. Nyt kesää odotellessa ja kai se on ne häätkin suunniteltava loppuun eli huomenna suuntaan häämessuille :) hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

Kun puolesta hummingbird oikein paljon tervetuloa.:) Kyllä joukkoomme mahtuu. Mä oon nyt oikein siis haaveillu..nimittäin vauvan huoneesta. Oon selaillut netistä sisustus vinkkejä ja katsellut kuvia. Ihanaa suunnittelua. Tekis mieli jo alkaa sisustella kunnolla. Mutta annan itselleni luvan siihen,että jos tulee vastaan sellaista minkä varmasti haluan,voin ostaa sen. Eikö se ole reilua?:) mun on ehkä pakko käydä joku päivä pataan kappahlista seikan kudottu puuvillainen haalari..se oli kerta kaikkiaan niin ihana. Mitä sanotte naiset,eikai pienissä hankinnoissa ole mitään pahaa näin varhain?:D Ja voinhan sen lahjoittaa jollekin jos sellainen tilanne tulee. On tämä haaveilu ihanaa ja tänään olen sallinut sen itselleni. Ootteko muut tehnyt samanlaisia suunnitelmia? Laskin muuten,että enää 19 viikkoa ehkäisyn lopetukseen.:)

Ihanaa, että sä vauvaunelmia lasket viikkoja :) meillä aika samat ajat millon lopetetaan ehkäsy. Tarkalleen 5 kuukautta ja 2 päivää, sillä sillon meitin häät. Meinaan tulla raskaaksi häämatkalla :D just ovis voisi mahdollisesti ajoittua sinne. Mutta on aika kovat tavoitteet tiedän :D mut olisihan se hienoa vaikka tuskin ekana tärppää. Mun täytyy myöntää, että mussa on materialistin vikaa, vaikka en siitä pidäkään ja olen jo suunnitellut lastenhuoneen valmiiksi! Tiedän myös mitkä vaunut ostan, minkä turvaistuinen ja kaikki nuo pinnasängyt selattu ja tsekattu jo kaupassakin. Jos nyt sentään kaikkea ei päätetty ole, mutta sisustustarrojen linkit jo tallennettu. Kyllä mäkin aion ostaa jos jotain tulee vastaan, mutta yritän sinnitellä mahdollisimman pitkälle. Pettymys on kova jos lapsia ei tulekaan, no koitetaan pitää positiivinen vire :) Mun mies pitää mua ihan hulluna kun näyttelen sille entistä kalliimpia ja typerimpiä kamoja. Onneksi se pitää mun jalat maassa! Eli osta vaan jos se susta tuntuu hyvältä! :) unelmia täytyy olla!



Joku täällä kyseli onko kukaan pääkaupunkiseudulta ja minä olen Espoosta :)

yksi uusi vauvakuumeilija ilmottautuu.. :) Olen 25-vuotias, mies 30, naimisissa ollaan oltu 2,5 vuotta, yhdessä melkeen 7 v. Vauvakuume on ollut molemmilla kova jo useamman vuoden, häiden jälkeen varsinkin iski ihan hillitön kuume, mutta sen jälkeen se on taas hieman laantunut sellaseks koko ajan taustalla olevaksi, välillä tulee pahempia kausia, ja sitten taas asia hieman unohtuu kun on muuta tekemistä.



Yrittämisen aloitusta on viivästyttänyt minun opintoni, opsikelen yliopistossa toisella paikkakunnalla, ja asun viikot kyseisessä paikassa kimppakämpässä, mies taas meidän yhteisessä kodissa n. 200 km päässä. Nyt lasken päiviä syyskuuhun, jolloin olisi tarkotus jättää pillerit pois. Opiskelut ei lopu vielä keväällä 2014, vaan vielä on sitten vuosi jäljellä, mutta tämä etäsuhteilu loppuu silloin, niin sitten olisi vauvakin tervetullut. Ei vaan yksinkertaisesti pysty enää odottamaan kauempaa! :)

Tossa selailin pikaisesti vauvakuume sivustoa ja siellä oli muutama muukin porukka(yksipuolinen kuumeilu ja talvi2013- kevätvauva 2014 jotain tollasia) mihin olis voinu kirjautua mukaan mutta jotenkin tähän jäin jumiin.



Luin tossa alkuillasta tosiaan kaikki nää teidän jutut ja sitten oli pakko pitää taukoa ja laittaa lapset iltapalalle ja nukkumaan. Nyt sitten voin kertoa oman tarinani ihan rauhassa :)



Mä olen siis 34v ja mies hmmm.... 38v ja meillä on poika -05 ja tyttö -07. Ikääkin jo sen verran että alkaa olla viimeiset hetket käsillä jos haluu tehdä vauvan, tai kai sitä voi päälle 40v mutta mua kyl pelottaa jo vähän nytkin, ei muuten mutta että jos saa sitten vammaisen lapsen.



Mulla on vauvakuume ollut jo varmaan viimeiset kaks vuotta, mulla taitaa oikeestaan olla aina vauvakuume mutta nyt se on ollu jo niin korkeella että ihan sattuu. Ikävintä tässä on se että isäntä ei kuumeile ollenkaan.

Hirvee työstäminen tässä että saisin senkin innostumaan. Lapset meillä on aika haasteellisia ja roikkuu paljon mussa ja kiukuttelee isälleen.

Pojalla on oppimis vaikeuksia ja tunteiden käsittely ongelmia ja tytöllä on omat konstailunsa mutta kaikesta huolimatta en ole saanut vielä tarpeeksi lapsista.

Mä haluun vielä kokea raskauden ja synnytyksen ja elää vauvaarjen mun isompien lasten kanssa.



Mä haluisin kuulua johonkin missä voi vaihtaa ajatuksia, olen muutamille kertonut vauva haaveistani mutta toiset ei ymmärrä moista vouhotustani (onhan mulla jo kaks lasta ja niissäkin välillä kädet täynnä) niin tulee vaan paha mieli.



Kirjoittelin paljon tonne vauvat ja taaperot sivustolle vuosina 2005-2009 (eri nimimerkillä) mutta täällä ei taida olla nyt tuttuja kun suurinosa taitaa olla ekasta haaveilevia.



Toivottavasti pääsen porukkaan mukaan vaikka taidan olla aika erilainen haaveilija mutta en luovu ajatuksesta että meillä vois olla vauva vuonna 2014.

Mukavaa, olen Hummingbird sun naapurista - Kirkkonummelta. Täytyy pitää yhteyttä sitten ;)

Mäkin olen päivälleen laskenut pillereiden loppumispäivän, vikan tyhjennysvuodon alkamispäivän ja mahd. ovulaation joka jää aikaväliin päivä ennen häitä-hääyö-morning after. Aina ei kuitenkaan asiat suju ihan suunnitelmien mukaan, mutta se on ensimmäinen tilaisuus tulla raskaaksi.

Yritän pitää jalat maassa ja katsella kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa vauvajuttuja, ottamatta miestä siihen liiaksi mukaan koska vaikka se vauvan varmasti yhtä paljon haluaa, ei ole sellane hösöttäjä kun minä. Se on kyllä "kaikki aikanaan" mies kun minä olen "kaikki tänne heti nyt!".

Kyllä se tietää, et mä päivittäin täällä surffailen ja että pilsut jää ennen häitä. Se riittää sille tällä hetkellä.

Nii ja pyöräytti silmiä ku totesin että olen hankkimassa keinutuolia meille. "Mihin sellastakin tarvii, pyh?"

Uusi haaveilija ilmoittautuu joukkoon!



5 pilleriä vielä ja sitten saa mun puolesta jäädä. Mieskin siunasi ajatuksen ja "tulee jos on tullakseen" ajatuksella mennään. Jänskättää vaan että mitä tuleman pitää kun pillereitä olen kumminkin syönyt sen 15-16 vuotta, ties miten sekaisin tuo lopetus kropan lyö. Ikää minulla on 29 ja miehellä pari vuotta enemmän. Ostimme syksyllä ensiasunnon ja työhuoneesta saisi oivan lastenhuoneen..Ikean sivuilta huonekalujakin olen jo katsellut :)

Hui, paljon uusia kuumeilijoita, tervetuloa!



Melkoinen viikonloppu takana. Oltiin miehen poikien kanssa Hoplopissa lauantaina kolmisen tuntia, ja mukana oli myös ystäväni ja hänen tyttärensä. Kova peuhaaminen ja tulipa itsekin laskettua liukumäkeä :D Tuonne pitää kyllä päästä uudestaan, vaikka ihan sikakallista olikin. Ja eilen oltiin retkellä metsässä, käytiin lintutornilla ja grillattiin nuotiopaikalla makkaraa ja juotiin lämmintä kaakaota. Tykkään näistä jätkistä, ja ihanaa kun isi ei valita jos "joutuu" huhkimaan metikössä. Erämies on erimies!



Täällä on aika moni menossa naimisiin kesällä. Mä odotan naimisiinmenon kanssa vielä, jos enää tarvitsen sitä edes. Olin jo kerran väärän miehen kanssa naimisissa. Tuntui se silloin oikealta, mutta onneksi eroaminen on ihan laillista kun mieli muuttuu. Kenenkään ei tarvitse roikkua huonossa suhteessa sairastuttamassa itseään. Olen ottanut siitä opikseni, ja muuttanut omia toimintatapojani hiukan, jotta on helpompi elää itseni kanssa. :)



Mulla on noin 85+-2 päivää hormonaalista ehkäisyä jäljellä. Enkä todellakaan tiedä miten kuukautisten tulemisen kanssa käy :D Ois todella hienoa jos tärppäis heti, mutta jos nyt edes yhdet luomumenkat odottais, niin laskettu aika ois helpompi laskea. No mutta. Mikään ei sano, etteikö hormonaalinen ehkäisy voisi pettää esimerkiksi jo tässä vaiheessa... Mulla on rinnat olleet ihan älyttömän kipeät, ja erityisesti nännit, joka on mulle aivan uusi asia. Jos tässä nyt jotain muuta tulee vielä, niin rupeen testailemaan, mutta odottelen nyt kuitenkin. Voi olla ihan ohimenevää.



En muuten tiedä, miten ihmeessä vauva mahtuisi meille. Pinnasängyn kokoista tilaa ei kyllä oo missään nurkassa :D Tosin eilen tuli joku ajatus sängyssä unta odotellessa, että makuuhuoneen hyllykön vois siirtää olohuoneeseen, josta vois ottaa kokonaan pois Ernon levyhyllyt ja laittaa ne levyt tuohon isompaan hyllykköön (paitsi että mihin mä tungen sitten kaikki mun tavarat tuosta hyllyköstä, noh, sivuseikka), ja pinnasängyn ja hoitopöydän sais mahdollisesti ahdettua seinän ja meidän sängyn väliin. Vähiin käy neliöt :D

Sydämellisesti tervetuloa kaikille teille uusille kuumeilijoille!! :) Kyllä tänne mahtuu ja kiva vaan jos keskustelu pysyy vilkkaana :)



Viikonloppu tuli ja meni, mulla tais tuntemusten mukaan olla ovis (ja kierronkin mukaan piti olla). Pahinta tässä tjottailussa on kyllä se, että olen erittäin hyvä kehittämään itselleni psykosomaattisesti kaiken maailman oireita, jotka muka olis merkkejä raskaudesta... Oon aivan vainoharhainen :D



Viikonlopun aikana tuli itekin katseltua kotia 'sillä silmällä', että mihin pinnasänky tulis ym. Ja siivosinkin ihan hulluna, melkeen tuli jo sellanen paniikki että eihän tällaseen kotiin voi vauvaa tuoda kun jalkalistoissa on ton verran pölyä, ihmesienellä niitä hankasin menemään! :D hullua, tiedän. Ja pakostikin miettii että jos siitä ja siitä kierrosta tärppäis, niin koska olis laskettu aika. Jonain päivänä varmaan pimahdan lopullisesti.



Mutta oikein mukavaa viikonalkua kaikille!



Niin joo ja naimisiinmenosta ollu täällä puhetta, me ei olla edes kihloissa vaikka ollaan kyllä puhuttu että jonain päivänä niin tulee käymään. Aiemmin ajattelin että haluaisin olla naimisissa ennen kuin lapsia tulee, mutta nykyään se on mulle aika sama, kumpi tulee ensin. Kun joka tapaukses molemmat tietää haluavansa olla aina yhdessä, eikä lapsi ole se syy miksi mennään naimisiin. Mä luulen että mun mies vähän pelkää, että jos me ei saadakaan lapsia, ja sitten mä oon onneton ja ehkä että sitten mä muka haluaisin vaihtaa miehen toiseen. Vaikka oon koittanu sille tolkuttaa että käy niinku käy, ainakin meillä on toisemme.



No, olipa taas omanapailua kerrakseen, anyways, hauskaa viikkoa!

Moikka pitkästä aikaa! On itsellä vähän jääny tää kirjottelu kun on tuntunu siltä ettei oikeen oo mitään sen kummempaa mistä kirjottelis, heh.

Olen kyllä lukenut joka ikisen viestin mitä tänne on kirjoiteltu, eli olen käynyt taustalla lukemassa kyllä! Ei ole siis kokonaan jäänyt taka-alalle ;)



Minunkin puolesta tervetuloa kaikki uudet kuumeilijat, eiköhän meitä tänne mahdu, mukaan vaan! :)



En kauheasti muista mitä itsestäni olen kertonut, enkä nyt tähän hätään jaksa lähteä niitä uudestaan tuolta alkupäästä lukemaan, joten voi olla että tulee kertausta..

Meillä siis tilanne on nyt se että miehellä on kokopäivätyö ja itse olen tällä hetkellä kotona työttömänä. Kesällä tosiaan irtisanouduin entisestä työstä jossa olin ollut 6 vuotta, ja muutin tänne uudelle paikkakunnalle 200 kilometrin päähän kotipaikkakunnastani. Työtä en ole vielä onnistunut täältä löytämään.. :/ Olishan se toki ihanteellista kaiken kannalta että olisi työpaikka siinä vaiheessa kun tulee raskaaksi ja saa lapsen, (ja kyllä ihan ilman näitäkin seikkoja olis toivottavaa!) niin olis äippäloman jälkeen joku paikka minne palata, eikä tarvitsisi tukien varassa elää, mutta meillä nyt mennään ainakin tällä hetkellä vielä näin..

Itseäni epäilyttää todella että onko meillä tässä vaiheessa edes varaa hankkia lasta, kun vain toinen meistä käy töissä ja avomies osti juuri viime keväänä tämän omakotitalon jossa me nyt asustellaan. Yhtenä iltana meillä oli juuri tästä puhetta ja hän kyllä silti vakuutteli että eiköhän meillä siihen lapseen ole varaa tilanteesta huolimatta, itseäni silti se asia vaivaa..

Aiemmin taisin myös mainita että olisimme jättäneet pillerit pois vuodenvaihteessa, mutta sitten mietin että haluan ennen yrittämisen aloitusta käydä gynellä vielä tarkistuttamassa paikat (viime käynnistä on kumminkin se 2 vuotta aikaa, niin olis hyvä muutenkin käydä!) enkä halua että mulla just silloin olis mahdollisesti jotain vuotoja niin ajattelin että lopetan pillerit sitten sen gynellä käynnin jälkeen :D

Täällä on myös ollut jonkin verran puhetta siitä että onko kotona tilaa tulevalle perheenlisäykselle. No, meillä on tällä hetkellä 2 huonetta jotka kumisee tyhjyyttään :D Ne on tällä hetkellä vierashuonekäytössä, mutta ei meillä kyllä viraat yleensä yökylään jää, että aika turhana nuo huoneet tuossa kyllä on, hyvin joutais lastenhuoneiksi ;) Tää on nimittäin aika iso talo meille kahdelle - n.120 neliötä.



Joo, tulihan taas omaa napaa ja avauduttua vähän kaikesta vaikka alussa mietinkin että mitä ihmettä sitä kirjottais :D



Ainiin, ja paikkakunnista joku vissiin kyseli että mistäpäin ollaan, itse olen Kymenlaaksosta.



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! :)

Me ollaan kans pääkaupunkiseudulta, Vantaalta.

Ollaan nyt asuttu vuos tässä meidän uudessa talossa ja olevinaan on iso (n.150 neliöö) mutta oikeestaan makuuhuoneita ei ole kun kaks tai kolme, mutta sellaista avointa tilaa on paljon. Lapsilla on nyt omat huoneet ja meidän makuuhuone etsii vielä paikkaansa ainakin miehen mielestä, mun mielestä se on hyvä siellä missä on ja siellä olis hyvin tilaa pinnasängyllekkin.



Mä olen kyllä kaiken jo niin suunnitellut ja olisin niin valmis jo raskautumaankin. Mä niin rakastin sitä olotilaa, ainakin niin kauan kun vauveli anto kuulua ittestään, jos oli pitkään ollu hiljaa masussa niin kyllä sitten stressasin. Toista kun odotin niin ostin ittelleni sellasen kotidopllerin niin sai kuunnella sydänääniä milloin halus.



Vitsi tää hävitti loppu tekstin, koitan jos saisin sen tähän uudestaan lisättyä.



Kyselin siis siinä että oletteko miettinyt että ostatteko vauvalle tavarat uutena vai käytettynä? Esikoista kun odotin niin kaiken piti olla uutta mutta toisen kun sain niin sille tietty periytyi tavarat esikoiselta mutta toki vaatteita tuli sitten ostettua lisää kun oli erisukupuolta. Nyt olen tavarat antanut eteenpäin, enimmät siskolleni joten sieltä saan tarvittaessa ne takaisin mutta ei mulle ole mikään ongelma ostaa kirpputorilta tai huuto.netistä, ihan älyttömän halvalla voi saada ihan hyvän pinnasängyn, rattaat ja sitterit ym... esim huuto.netistä.



Mulla tulee lokakuussa viis vuotta täyteen tätä hormoonikierukkaa joten se on mun eräpäiväni jos mies ei halua lapsia niin saa keksiä muun ehkäisyn itelleen. Mutta toivottavasti ei tarvii edes niin kauaa odotella.



Nyt kun mä tänne kirjauduin niin ei ainakaan kuume laske mutta tarviikos sen kun ei mieskään ole vauvaa kieltänyt, hän vaan tarvii miettimis aikaa.