Antti Heikkilä ohjaa diabeetikoita väärille urille

Näinkö? Diabeetikon ketoosi on ihan eri asia kuin terveellä, mutta harva tietää tämän diabeetikon myrkytystilan ja terveen henkilön ketoosin eron.

Ketoosi diabeetikolla=diabeetikon myrkytystila? Ihanko olet tosissasi?

Jos epäilee ykköstyypin diabetestä, kipin kapin sokerinmittaukseen.

Ketoosi on aivan eri asia kuin ketoasidoosi (ei siis mikään "ketoosiasidoosi") eikä siinä ole mitään pahaa/ihmeellistä 1-tyypin diabeetikollekaan. Itse olen näin laihiksella ollut ketoosissa jo pari kuukautta (juurikin ne ketoliuskat kertovat tämän) ja olo on mitä mainioin. Hiilareita ruokavaliossa on, mutta niin vähän, että tosiaan ketoosi on saavutettu. Silti joudun käyttämään insuliinia, aivan kuten jokainen 1-tyypin diabeetikko käyttää vähintään perusinsuliinia vaikkei söisi grammaakaan hiilihydraattia. Maksa valmistaa kehon (aivojen) välttämättä tarvitseman glukoosin ilman syötävää hiilariakin.



Nykyään kaiketi 1-tyyppiin sairastuvatkaan eivät kuole siinä parissa viikossa, koska insuliinin eritys ei lopu kuin seinään vaan hiipuu vähitellen. Ja oireet ovat kyllä sellaiset, että jokainen täysjärkinen hakeutuu lääkäriin ja hankkii sen diagnoosin (ei kestä kauan sen varmistuminen), jonka jälkeen lääkitys insuliinilla aloitetaan saman tien. Voi olla, että ihmisellä on jo ketoasidoosin oireita tässä vaiheessa, ja usein tuoreet diabeetikot joutuvatkin viettämään sairaalassa tovin jos toisenkin.



Kun haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet täysin eivätkä siis tuota lainkaan insuliinia, ihminen on täysin riippuvainen ulkopuolisesta insuliinista. Tällöin hän voi ilman insuliinia joutua jo vuorokaudessa ketoasidoosiin, joka johtaa kuolemaan.



TODELLA ärsyttävää (ja jopa vaarallista, kuten joku jo mainitsikin), että ihmiset eivät oikeasti TIEDÄ, mitä kirjoittavat vaan heittelevät vain jotain mutu-tietoa kehiin. Kyse on kuitenkin vakavista asioista, kuolemanvakavista.

Kyllä olen tutustunut jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ja myös siihen mitä historia kertoo lääketieteen saavutuksista,niistäkin sekä faktaa, että muunneltua totuutta. Sinä tietenkin saat uskoa ja elää niinkuin haluat ja sama pätee myös minuun,oletko muuten tutustunut netin kautta sellaiseen kirjoitukseen kuin, kuolleet lääkärit eivät valehtele? Käyppä ihan piruuttasikin "lukasemassa" ei ehkä kiinnosta sinua mutta itse olen lukenut ne moneen kertaan ja jatkossa myös tulen lukemaan. (vai haittaak se.)

ottakaa insuliinia ja näin lääketehtaat saavat rahansa ja sijoittajat osinkonsa, lääkärit provisionsa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Elinajan ennuste lyhynee ja eläkkeitä ei näin tarvitse pitkään maksaa. Kaikki hyvin yhteiskunnan puolesta mutta kuinka yksilö näkee asian? Eurooppalaiset ihmittelevät tätä suomalaista insuliini / sokeri epidemiaa. Euroopasssa nimittäin käytetään hyvin vähän insuliinia ja vähähiliarittomilla ruuilla säätelevät saman.

http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1673462/ant…

Hyviä rasvoja:



Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA





Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.







Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.



Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:



Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).



Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.



Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.









Proteiinit:



Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.





Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.







Hyviä hiilihydraatteja:



Syö kasviksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.



Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia, kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä rasvaksi, paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa "huonojen" hiilihydraattien (kaikki viljat ovat 70% hiilihydraattia eli sokeria) määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.









Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?





http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Jokainen 1-tyypin diabetesta sairastava tietää, että hiilihydraatit ovat heille elintärkeitä. Vai haluaako Heikkilä karsia maapallolta tuon sairaan ihmislajin pois? Rasvaa syömälläkö ihmistä hoidetaan?

T Diabeetikkolapsen äiti

Nykyiset viralliset ravitsemussuositukset eivät tehoa silloin, kun sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta ovat pielessä. Esim. diabeetikoille suositellaan 6-9 palaa leipää päivässä. Leipä sisältää runsaasti nopeita hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokeria entisestään ja insuliinin vaikutuksesta varastoituvat rasvana kehoon.

Höttöhiilihydraatit pois ruokavaliosta

http://www.magneettimedia.com/hottohiilihydraatit-pois-ruokavaliosta/

Ennenvanhaan ykköstyypin diabeetikot pysyi hengissä just oikealla ruokavaliolla (kun ei ollu vielä keksitty piikkejä).

Ei kyllä varmaan pysy ykköstyypin diabeetikko hengissä pelkällä ruokavaliolla. D1 on ollut tappava sairaus ennen kuin insuliini on keksitty.

ihmettelen, miksi diabeetikoiden ruokavalio-ohjeistus on niin hiilihydraattipitoista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että paljon proteiineja sisältävä ruokavalio ja 5-6 ateriaa päivässä pitävät sokeriarvot kurissa.

Runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia, ja siksi en ainakaan omalle lapselleni niitä anna enempää kuin virallisissa ravitsemusuosituksissa sanotaan. - se yksi diabeetikkolapsen äiti (nro 4 vai 5?) joka myös ihmettelee hiilareiden painotusta, mutta sitten ei kuitenkaan ihmettele...-

vaurioituneet proteiinista? Kukaan ei pysty syömään niin paljoa proteiinia, että se vaurioittaisia munuaisia. Kokeilepa syödä vaikka 2 g proteiinia per painokilo viikon ajan, huomaat kuinka täysinäinen olo on koko ajan ja vaikeata olisi syödä lisää.

Tuo 2g/painokilo on urheilijoiden proteiinin syönti määrä.

Proteiinin saantisuositus

Proteiinin normaalitarve on noin 1 gramma painokiloa kohden päivässä eli 10 – 20 % kokonaisenergiasaannista.

Eri kohderyhmien tarve vaihtelee välillä noin 1-2 grammaa painokiloa kohta päivässä. Proteiinin osuutta on syytä korostaa painonhallitsijoiden, aktiiviliikkujien, ikäihmisten sekä raskaana olevien ja imettävien ruokavaliossa.



Proteiinin saantia ei kannata ylikorostaa ruokavaliossa, sillä silloin ruokavaliosta voi tulla liian yksipuolinen ja muiden ravintoaineiden saanti voi jäädä riittämättömäksi. Proteiinin päivittäistä saantia ei kannata nostaa yli 3 g/painokilo.

Proteiini



10-20 % energiansaannista



Jos hiilihydraatit ja rasvat annostellaan kuten edellä suositellaan, jää proteiinipitoisten elintarvikkeiden määräksi noin 20 % energiansaannista. Runsasta proteiinin käyttöä ei diabeetikolle suositella.



Jos diabeetikolla on munuaissairaus tai mikroalbuminuria, suositellaan hänelle yleensä proteiinisaanniksi 0,8-1,0 g/painokilo/vrk.

Ennenvanhaan ykköstyypin diabeetikot pysyi hengissä just oikealla ruokavaliolla (kun ei ollu vielä keksitty piikkejä).

Ei kyllä varmaan pysy ykköstyypin diabeetikko hengissä pelkällä ruokavaliolla. D1 on ollut tappava sairaus ennen kuin insuliini on keksitty.

Pieni diabeetikkolapsi kuoli vaihtoehtohoitoihin Suomessa. On todella vastuutonta kylvää tällaista tekstiä, että ruokavalio hoitaisi 1-tyypin diabeetikkoa ainoana hoitona.

Se on tosi hyvä kirja ja siinä useat potilaat on voineet radikaalisti pienentää insuliinimmäärää, kun ovat noudattaneet tota ruokavaliota.

Ennenvanhaan ykköstyypin diabeetikot pysyi hengissä just oikealla ruokavaliolla (kun ei ollu vielä keksitty piikkejä).

Suomalaiset saavat suosituksiin nähden ihan liian vähän proteiinia. Esimerkiksi 60 kiloisen henkilön pitäisi syödä n. 200 g broilerinfilettä päivässä, jotta suositukset täyttyisivät. Kuinka moni pitää tuosta oikeasti huolta? Jos haluaa välttää lihaa on esim soijarouhetta syötävä 100 g/vrk. Lisäksi, tuo aiemmassa viestissä esitetty 1 g/painokilo on vähän alakanttiin. Tuon 60 kiloisen vrk energiantarve on n 2000 kcal/vrk, josta 15 % mukaan proteiinia tulisi olla 300 kcal, joka taas tarkoittaa 75 g ihan virallisten suositusten mukaan. Tähän nähden nuo sydänliiton esittämät lihansyöntimäärät (300g)/viikko ovat virallisten suositusten vastaisia ja siten aika edesvastuuttomia.



Liika proteiinin saanti saattaa johtaa munuiaisongelmiin, liikasaannista ei tosin nykyisillä ruokailutottumuksilla ole pelkoa joten reilusti sitä proteiinia peliin vaan, toki siinä 20 E% rajoissa pysyen. Käytännössä koko väestö voi huoletta lisätä proteiinin kulutustaan.



Diabeteksen hoitoon voin tarkentaa sen verran, että ennen insuliiniä hiilihydraattirajoitus oli ainoa hoitomuoto I-tyypin diabeetikoille. Ei se parantanut mutta pidensi ikää. II-tyyppi onkin sitten nykyisten ruokatottumuste/suositusten mukanaan tuoma elintasosairaus joka on täysin itseaiheutettu ja siten on kyseenalaista hoitaa II-tyypin diabeetikkoja julkisista varoista.

Enen insuliinia ykköstyypin diabeetikot kuoli parissa viikossa.

Tuo siis tarkoittaa nykyaikana sitä, että I-tyypin diabeteksen tunnistamisen, diagnosoinnin ja lääkityksen aloittamisen pitää tapahtua 2 viikon kuluessa taudin puhkeamisesta, muuten lähtee henki.

Tein ilmoituksen tästä viestistä

Pieni diabeetikkolapsi kuoli vaihtoehtohoitoihin Suomessa. On todella vastuutonta kylvää tällaista tekstiä, että ruokavalio hoitaisi 1-tyypin diabeetikkoa ainoana hoitona.

Se on tosi hyvä kirja ja siinä useat potilaat on voineet radikaalisti pienentää insuliinimmäärää, kun ovat noudattaneet tota ruokavaliota.

Ennenvanhaan ykköstyypin diabeetikot pysyi hengissä just oikealla ruokavaliolla (kun ei ollu vielä keksitty piikkejä).

Pieni diabeetikkolapsi kuoli vaihtoehtohoitoihin Suomessa. On todella vastuutonta kylvää tällaista tekstiä, että ruokavalio hoitaisi 1-tyypin diabeetikkoa ainoana hoitona.

Se on tosi hyvä kirja ja siinä useat potilaat on voineet radikaalisti pienentää insuliinimmäärää, kun ovat noudattaneet tota ruokavaliota.

Ennenvanhaan ykköstyypin diabeetikot pysyi hengissä just oikealla ruokavaliolla (kun ei ollu vielä keksitty piikkejä).

Vastuutonta ja myöskin järjetöntä toimintaa vanhemmalta jos ottaa vakavaan sairauteen tältä palstalta hoitovinkkejä. Täällä kun väitetään ihan mitä sattuu.

Pieni diabeetikkolapsi kuoli vaihtoehtohoitoihin Suomessa.

Mihin vaihtoehtohoitoihin? Milloin? Lähteitä esiin muuten tämän voi kuitata tyypillisenä paskanpuhumisena ja huhujen levittämisenä.

On todella vastuutonta kylvää tällaista tekstiä, että ruokavalio hoitaisi 1-tyypin diabeetikkoa ainoana hoitona.

Kuka kylvää tekstiä, jossa ruokavalio on I-tyypin diabeetikon ainoa hoitomuoto? Nyt näyttöä esiin tai tämänkin voi kuitata perättömien huhujen levittämisenä.

Suomalaiset saavat suosituksiin nähden ihan liian vähän proteiinia. Esimerkiksi 60 kiloisen henkilön pitäisi syödä n. 200 g broilerinfilettä päivässä, jotta suositukset täyttyisivät. Kuinka moni pitää tuosta oikeasti huolta? Jos haluaa välttää lihaa on esim soijarouhetta syötävä 100 g/vrk. Lisäksi, tuo aiemmassa viestissä esitetty 1 g/painokilo on vähän alakanttiin. Tuon 60 kiloisen vrk energiantarve on n 2000 kcal/vrk, josta 15 % mukaan proteiinia tulisi olla 300 kcal, joka taas tarkoittaa 75 g ihan virallisten suositusten mukaan. Tähän nähden nuo sydänliiton esittämät lihansyöntimäärät (300g)/viikko ovat virallisten suositusten vastaisia ja siten aika edesvastuuttomia.

Liika proteiinin saanti saattaa johtaa munuiaisongelmiin, liikasaannista ei tosin nykyisillä ruokailutottumuksilla ole pelkoa joten reilusti sitä proteiinia peliin vaan, toki siinä 20 E% rajoissa pysyen. Käytännössä koko väestö voi huoletta lisätä proteiinin kulutustaan.

Diabeteksen hoitoon voin tarkentaa sen verran, että ennen insuliiniä hiilihydraattirajoitus oli ainoa hoitomuoto I-tyypin diabeetikoille. Ei se parantanut mutta pidensi ikää. II-tyyppi onkin sitten nykyisten ruokatottumuste/suositusten mukanaan tuoma elintasosairaus joka on täysin itseaiheutettu ja siten on kyseenalaista hoitaa II-tyypin diabeetikkoja julkisista varoista.

Tämä todettiin 1950-luvulla, kun jenkkiläiset ravitsemustutkijat tutkivat erilaisia ruokavalioita maailmalla. Esim. Välimeren ruokavalio ja tietyt kaukoidän ruokavaliot sisälsivät proteiinia huomattavasti länsimaisia suosituksia vähemmän, mutta tutkijoiden yllätykseksi ihmiset eivät kärsineet minkäänlaisista puutosoireista vaan päinvastoin voivat oikein hyvin.

Minä syön selvästi suosituksiakin vähemmän proteiinia koska voin niin parhaiten. Jos syön sitä paljon, alkaa minulla tulla tylsiä oireita: tarvitsen enemmän unta, on uupunut olo, hiki ja pissa alkaa haista ikävältä.