Kertoisitko tarhakavereiden vanhemmille ammattisi julkisesti?

tulee vähintään kymmenen lisäkysymystä. Mua ei huvita vastata niihin samoihin aina. En myöskään halua eriarvoista kohtelua muihin verrattuna. Olen media-alalla.

olen politiikassa taustalla töissä. ihmisten asenne on välillä nyreä ja eivät ymmärrä sitä työnä. en jaksa aina selitellä.

yleensä se kiinnostaa ihmisiä, eikä mulla ( eikä varmaan puolisollanikaan ) ole mitään sitä vastaan, etteikö kiinnostuneille voisi kertoa lisää. Mitään julkisia kyselyjä ei tosin ole ollut, ammattia on kysytty ainoastaan jossain lomakkeessa, joka liittyi pk-maksuihin.



Asumme alueella, jossa noin 80% vanhemmista ovat akateemisia, joten voi olla, että täällä päiväkotien työntekijät

( ovathan itse ei-akat. ) ymmärtävät olla kyselemättä, jottei ainakaan sen suhteen synny eriarvoisuutta. Itse en hyväksy

ihmisten arvottamaista ammatin- tai varallisuuden perusteella, mutta niitäkin on, jotka arvottavat ja toimivat sen mukaan. Aika raakaahan tää maailma on, kaikkialla.

On tää kyl aikamoinen tää vauvapalsta:DDD



T. duunarit älkööt vaivautuko

On tää kyl aikamoinen tää vauvapalsta:DDD

T. duunarit älkööt vaivautuko

joilla on vaivaa ammattinsa paljastumisesta. Kuten lääkäreitä ja salapoliiseja :) Tavisinsinöörit, joille on aivan se ja sama, paljastuuko ammatti vai ei, eivät jaksa avata koko ketjua tai kirjoittaa kommentteja.

Itsekin olen lääkäri, ja kyllä voin puhua "ihme rokoista". Tähän mennessä entero- ja vesi- sellaiset sairastettu, eikä kyllä ekoista näpyistä tunnistettu. Ja ollaan siis lääkäripariskunta, eikä todellakaan tee mieli sitä huudella päiväkodissa, puistossa tai muuallakaan. Joskus ollaan naureskeltu, että hävetään meidän ammattia, mutta ei tosiaan haluta alkaa hoitaa/neuvoa puolituttuja, kun kysymykset ei edes koske omaa erikoisalaa (vaikka omien lasten korvatulehdukset ym. hoidetaankin itse). Päiväkodin hoitajat kyllä tietää, kun meillä ainakin oli sellainen taustatietolomake, joka piti täyttää ennen hoitoon menoa. Ovat kuitenkin fiksuja, eivät meiltä kysele, vaan menevät oletettavasti "oikeaan lääkäriin". ;)



Vastaus kuitenkin alkuperäiseen kysymykseen, että kai se on aivan sama, lukeeko se ammatti jossain askartelujutussa, kun lapset osaa sen itsekin kertoa...

kommentoimaan muiden sairauksia yms. Miettikää tätä asiaa lasten kannalta. Joillakin meillä vanhemmilla on sellaisia ammatteja, jotka saattavat aiheuttaa ihan konkreettisia vaaratilanteita lapsille.



Meidän lapset oli päiväkodissa, jossa lapset olivat vain etunimiä. Sukunimiä ei saanut selville kuin kysymällä lapsen vanhemmalta. Kyseisessä yksityisessäpäiväkodissa oli tosin paljon lapsia lain parissa työskentelevistä perheistä.

Ja veikkaukseni on, että joku joka työskentelee esim. Supo:ssa, ei edes voisi levitellä mitä tekee.

Lisäksi on paljon perheitä, jotka ovat hajonneet väkivallan takia. Sitten on paettu vanhalta paikkakunnalta, löydetty uusi koti ja saatu asiat järjestykseen. Tämän kokoisessa maassa ihmiset tuntevat yllättävän paljon toisiaan, ja piilopaikat saattavat paljastua.

Eli tuollainen päiväkoti on mielestäni todella ajattelematon.

vaikka en ammattiani ja työtäni häpeäkään, vaan työstäni pidän, niin ei olisi mukava kertoa päiväkodissa ihan kaikille vanhemmilletiedoksi, että olen töissä lastenpsykiatrisella osastolla.

Tosi monesti joku tätä pyytä, että voisin ihan vain nopeasti tehdä peräsuolitähystyksen. Ole siinä sitten, kiire jo töihin, mutta vala velvoittaa.



Ryhmällä Piltti on ilmoittanut, että isi on tutkija.



T. Gastro

Tosi monesti joku tätä pyytä, että voisin ihan vain nopeasti tehdä peräsuolitähystyksen. Ole siinä sitten, kiire jo töihin, mutta vala velvoittaa.

Ryhmällä Piltti on ilmoittanut, että isi on tutkija.

T. Gastro

Ärsyttää tuo ammattien kysely yleensäkin. En ymmärrä mitä hyötyä siistä on kenellekään.

Ja minullakin on ihan kunniallinen ammatti ja olen itse asiassa ylpeä harvineisesta ammatistani.

Ensinnäkään en haluaisi kertoa omaa ammattiani (kuulun sarjaan "turvakielto pitää hankkia työn vuoksi") ja lisäksi tuommoinen käytäntö olisi ikävä niille lapsille, joiden vanhemmilla ei jostain syystä mitään ammattia ole.

että kyllä ne vaan on päiväkodissa (useinmiten) juurikin ne akateemiset, jotka pedagogisesta sisällöstä vastaavat.:)

idean 70- lukulaisesta kirjasta. Silloin kaikilla oli vielä tavalliset ammatit ja useimmilla töitä. Oli opettajia, lääkäreitä, putkimiehiä jne... Ja työ oli itsearvoinen hyve :)



Muistatteko laulun "isälle työ, äidille työ, on hyvin tärkeää... Ja onneton ihminen on jos työnsä menettää..."



Ajat muuttuvat.



Terveisin Local MDO Coordinator :))

että äiti on kaivinkoneenkuljettaja. Se on ehkä hienointa mitä on enkä ole lähtenyt oikomaan juttua. Toki olen kertonut aina välillä mitä teen työkseni. Minusta nämä ammattijutut kuuluvat peruskouluun, ei päiväkotiin.

Mitä työttömän lapsi sanoo?

Sitä paitsi eihän ne siellä keskenään kuitenkaan osaisi hirveästi kertoa monenkaan työstä. Moni lapsi ei juuri tiedä mitä vanhempi tekee eikä päiväkodin henkilöstöllä ole välttämättä läheskään kaikista hommista mitään käsitystä. Siis muista kuin niistä "perinteisistä" joita satukirjoissakin valotetaan ihan hienosti.

Ammatin kertomisen pointti on siinä, että sillä lailla lapsille konkretisoituu se, miten monenlaisia ammtteja maailmassa on, ihan oikeilla ihmisillä, ja mitä kaikkea heistäkin siis voi tulla. Että elämän ei ole pakko olla vain sitä, mitä omilla vanhemmilla on, on se sitten mitä tahansa. Ja se, että kaverein vanhemmat tekee tätä ja tätä työkseen on ihan eri juttu kuin että satukirjasta luetaan erilaisista ammateista ja vieressä on palomiehen ja sairaanhoitajan kuvat. Sitten voi puha siitäkin, että meidän äiti tekee kotona töitä ja meidän isä tekee vuorotyötä ja jonkun toisen isä osapäivätyötä ja kolmannella on työpuhelin johon pitää aina vastata. Eli miettiä, ettäi,laisia ne työt ovat. Ja lapset pääsevät tuottamaan tietoa, oppimaan ihan eri tavalla kuin jos joku vain ylhäältä päin kertoisi näistä asioista heille.

Tällä on ihan uskomattoman suuri potentiaalinen merkitys lasten tulevaisuudelle - varsinkin silloin, jos vanhemmilla ei ole sitä ammattia tai jos vanhemmat ovat molemmat samalta alalta tms.

Lasten valmius kertoa vanhempiensa työstä on usein juuri tuolla tasolla, että "se puhuu puhelimeen" tai että "on tietokoneella". Vanhempi itse osaisi ehkä lapsiryhmälle kertoa enemmänkin työstään, lapsille sopivalla tavalla, mutta vanhempiahan tässä ei ole tarkoitus jututtaa. En oikein osaa nähdä, että millä tavalla tällä asialla voisi olla suuri merkitys lasten tulevaisuudelle? Muutamat vierailukäynnit, tai vaikka ammateista kertovien videoiden katselu antaisi minusta paljon enemmän kuin nämä nimikkeet ja lasten omat selostukset niistä.

Ammatin kertomisen pointti on siinä, että sillä lailla lapsille konkretisoituu se, miten monenlaisia ammtteja maailmassa on, ihan oikeilla ihmisillä, ja mitä kaikkea heistäkin siis voi tulla. Että elämän ei ole pakko olla vain sitä, mitä omilla vanhemmilla on, on se sitten mitä tahansa. Ja se, että kaverein vanhemmat tekee tätä ja tätä työkseen on ihan eri juttu kuin että satukirjasta luetaan erilaisista ammateista ja vieressä on palomiehen ja sairaanhoitajan kuvat. Sitten voi puha siitäkin, että meidän äiti tekee kotona töitä ja meidän isä tekee vuorotyötä ja jonkun toisen isä osapäivätyötä ja kolmannella on työpuhelin johon pitää aina vastata. Eli miettiä, ettäi,laisia ne työt ovat. Ja lapset pääsevät tuottamaan tietoa, oppimaan ihan eri tavalla kuin jos joku vain ylhäältä päin kertoisi näistä asioista heille. Tällä on ihan uskomattoman suuri potentiaalinen merkitys lasten tulevaisuudelle - varsinkin silloin, jos vanhemmilla ei ole sitä ammattia tai jos vanhemmat ovat molemmat samalta alalta tms.

Lasten valmius kertoa vanhempiensa työstä on usein juuri tuolla tasolla, että "se puhuu puhelimeen" tai että "on tietokoneella". Vanhempi itse osaisi ehkä lapsiryhmälle kertoa enemmänkin työstään, lapsille sopivalla tavalla, mutta vanhempiahan tässä ei ole tarkoitus jututtaa. En oikein osaa nähdä, että millä tavalla tällä asialla voisi olla suuri merkitys lasten tulevaisuudelle? Muutamat vierailukäynnit, tai vaikka ammateista kertovien videoiden katselu antaisi minusta paljon enemmän kuin nämä nimikkeet ja lasten omat selostukset niistä.

Samaa mieltä. Nämä jutut on sopivampia koulussa kun lapsetkin alkavat oikeasti ymmärtää jotain siitä mitä vanhempansa tekee työkseen. Päiväkodissa riittää ne satukirjat siitä, mitä tekee palomies ja mitä tekee lääkäri.

En siis ole ainoa jonka mielestä tuo perheestä kertominen on kummallista. Ammattien lisäksi saattaa joillekin olla kiusallista kertoa kovin tarkasti perheenjäsenistään tai kotitalosta.



Päiväkotimme alueella on sekä kunnan vuokrakerrostaloja että lähes keskustassa olevia järvenrantalukaaleja ja myös suuri tavallinen omakotitaloalue. Varsin erilaisia perheitä siis on alueella.



Samanlainen tehtävä oli esikoisellamme koulussa, mutta tuolloin esityksiä ei laitettu vanhemmille nähtäville ja koululainen jo vähän tajusikin ammateistamme toisin kuin 4-vuotiaamme nyt.



Ehkä siis esittelemme perheemme varsin lyhyesti.



ap