Lue keskustelun säännöt.
Nyt en oikeasti tiedä, mitä tehdä. Valitako mies vai sairas lapsi? Rakenneultrassa paljastui
07.11.2012 |
ettei lapsemme ole terve (en halua kertoa tarkemmin, ettei kukaan tunnista).
Aiemmin, ennen kuin lasta alettiin yrittää, oltiin "sovittu", että käydään kaikki mahd. tutkimukset ja jos joku vamma pajastuu, teetetään abortti. Ei ollut hinkua kummallakaan sairaan lapsen vanhemmaksi.
MUTTA nyt kun tilanne on oikeasti käsillä, mulla on tunteet muuttuneet. Rakastan lastani jo nyt, ja vaikka tieto oli shokki, en voi kuvitellakaan keskeyttäväni tätä. Siis en voinut kuvitella ennen kuin keskusteltiin miehen kanssa, hän on sitä mieltä, että keskeytys ainoa vaihtoehto, sitten yritetään uudestaan. Tuntuu aivan hirveältä itsestäni, koen ettei mulla olisi edes mitään oikeutta saada toista jos tämän tapan!
Mutta kuulemma jos en "pidä sopimuksesta kiinni", mies lähtee. Ei halua vammaista lasta, eikä kuulemma voi luottaa muhun enää muíssakaan asioissa, jos "noin vaan" pyörrän sanani :( :(
En tajua miten tunteettomasti suhtautuu tähän, kai se sitten kun ei itse lasta kanna, ei ymmärrä tunnesidettä joka mulla on lapseemme jo nyt. Tai ei halua tajuta.
Ahdistaa aivan kauheasti. Muuten mies on oikein hyvä mies, ei valittamista liitostamme. Enkä usko, että musta ois edes terveen lapsen yh:ksi vauvasta saakka, saati sairaan.Lapsen vamma ei ole niin "paha" etteikö kykenis elämään kotona tuettuna, eikä sellainen, että lääkäri ois esim suositellut aborttia lapsen itsensä takia.
Oisko kellään kommentoida mitään järkevää, tai vinkata jotain nettisivua, mistä tällaseen tilanteeseen voisi saada vertaistukea? oon koittanu suht tuloksetta googlettaa.
Kommentit (437)
Kamala tilanne, mutta uskon että aloittaja osaa tehdä päätöksensä oikein. Mikä sen päätösen tulisi olla, niin siihen en halua ottaa mitään kantaa.
Mutta pakko kirjoittaa miehinen näkökulma, kun ärsyttää suuresti lähes kaikkien kirjoittajien asenne sopimukseen, miehen lapsellisuuteen, kypsymättömyyteen ja ties mihin.
Ette te nyt j*mankauta voi suoralta kädeltä asiaa enempää tuntematta mollata ihmistä maanrakoon, jos hän haluaa pitää sovitusta asiasta kiinni?! Siis s-o-v-i-t-u-s-t-a asiasta. Se on tietysti erittäin hyvä kysymys ja asia erikseen että saisiko tällaisista sopia etukäteen vaiko mahdollisesti tapella ja itkeä asia ratkaisuun asti vasta sitten jos se tulee eteen.
Tässä kuitenkin törmää vastakkain kaksi hyvin erilaita otusta, raskaana oleva nainen ja mies. Meitä on tietysti joka lähtöön, mutta esim itse en ole ollut hirveemmin täpinöissäni kun meille tuli pieniä, tottakai olin hengessä mukana ja hiljaa onnellinen, mutta en voi sanoa oleeni sekaisin, niinkuin naiset/äidit yleensä ovat ja suotakoon se heille ilman muuta! Oma rakkauteni tenaviin kehittyi eksponentiaalisesti ts aluksi se oli vain toukka, ok kiva. Sitten se ehkä katsoi silmiin, joo ihan jees. Sitten hymyili, aina vain parempaa. Nyt se huutaa "itii!", olen sulaa vahaa jne. Eli tällä halusin selvittää sitä että miehellä ei raskauden aikana välttämättä ole olemassa sellaista tunnesidettä syntymättömään sikiöön, että hän saattaa hyvinkin ajatella asiat vain inhottavan realistisesti ilman suurempia tunteita ja jos pohjalla on vielä aikaisemmin tehty sopimus, niin lopputulos on se, mikä tässäkin tapauksessa on. Eli älkää pliis mollatko 100-0 sitä miestä, ei se taatusti ole helppoa silläkään puolella, ei varmasti ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa auta kuin yrittää keskustella miehesi kanssa ja tehdä päätös parhaan kykynsä mukaan. Näytä vaikka tämä nettikeskustelu miehellesi, jos puhuminen on vaikeaa. Mielestäni naisella on tuossa suurempi sananvalta, mutta ei se tarkoita että miehen mielipiteellä ei olisi väliä ainakin pitää yrittää avata tuota vaikeaa asiaa että kumpikin tietää missä mennään vaikka sitten eroon päätyisi liitto.
Voimia vaikeaan valintaanne ja muistakaa tehdä parhaanne oli päätöksenne mikä tahansa. Apua saa pyytää ja yllättävän asiallisia kommentteja täälläkin on ollut.
M38
Eli älkää pliis mollatko 100-0 sitä miestä, ei se taatusti ole helppoa silläkään puolella, ei varmasti ole!
Mulle tehtiin raskaudenkeskeytys rv 23 eli kipulääkettä parin tunnin välein ja kohdunsuulle avaavaa lääkettä. Sikiön sydämeen vatsapeitteiden läpi pitkällä piikillä hydrokloridia että sydän pysähtyy ja siitä noin kuuden tunnin kuluttua syntyi syöksysynnytyksessä kuollut 23vk tyttövauva.
Tällainen tapaus mulla
Oli provo tai ei, niin kuitenkin...
abortinvastustajat, keskittykää vaan vastustamaan vain terveiden sikiöiden abortteja!
Harva jaksaa, jos vauva on vammainen. Äiti linnoittautuu erityishuomiota vaativan lapsensa kanssa, ehkä masentuukin, sekä unohtaa miehensä, joka sitten yksin jouduttuaan lopulta voi lähteä.
Arvoisat kirkolliskokousedustajat!
Jaan kanssanne kätilöltä saamani kirjeen toivoen, että pohtisitte, miten kirkko voisi vastata hätään. Hän kirjoitti: "Minulle oli jaettu keskeytyspotilas, jolla oli jo raskausviikkoja lähes 23. Syy keskeytykseen oli leikkauksella korjattavissa oleva vamma. Toivoin, ettei lapsi syntyisi vuoroni aikana, jotta en näkisi tekojeni seurauksia. Toisin kuitenkin kävi. Lapsi huitoi käsiään ja yritti tehdä hengitysliikkeitä ainakin 10 minuuttia. Vanhemmat olivat kauhuissaan. Kävin toisessa huoneessa kysymässä lastenlääkäriltä, eikö mitään tosiaan tehdä vaikka synnytyssalissa saman ikäistä vauvaa virvoiteltiin.
Menin tapauksen jälkeen kansliaan ja itkin ääneen. Sanoin työkavereilleni etten enää koskaan tule hoitamaan yhtään raskaudenkeskeytystä. Olen katkerasti katunut tekoani, sitä että en puolustanut pientä syntymätöntä lasta. Minulla on Taivaassa häneltä todellakin anteeksi pyydettävää! Kiitos Jeesuksen sovitustyön olen saanut sen kaikesta huolimatta anteeksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos hän vaatii sinua suostumaan aborttiin jota et halua?
Kysy mieheltäsi, mitä hän tekee, jos terve vauva vammautuu jossain vaiheessa. Lähteekö hän sittenkin?
Lapsia ei myydä kaupassa, josta saisi priimaa.
Niin. Voihan lapsi vammautua synnytyksessäkin tai vasta syntymän jälkeen.
Ottaisitko idioottia miestäkään puolisoksesi, koska voihan mies dementoitua myöhemminkin? Ostaisitko rikkinäistä autoa, koska voisihan se mennä kolarissakin rikki? Irtisanoisitko itsesi, koska voihan olla, että myöhemmin jäisit joka tapauksessa työttömäksi.
mitä idiootteja taas liikkeellä.
Varmasti olet lapseton, ja jos et niin todella TODELLA säälin lapsiasi, vertaat heitä autoon ja työpaikkaan jnejne.
odottakaapa vaan, sillä teitä odottaa jtn niin helvetillistä kun aika teistä jättää. Teidän murhatut lapset/sikiöt ilmestyvät eteenne itkien, ja kysyvät mitä väärää he tekivät jotta ansaitsivat tulla murhatuksi oman äidin ja isän toimesta. Ja tämä onkin vain alkusoittoa teidän tuomiolle tuomionpäivänä, puhumattakaan siitä minne teidät heivataan ikuisuuksiksi.
T.Muslimipalstaaja
Olet malliesimerkki rodunjalostuksen kannattajasta.
En ole se jolle vastattiin noin, mutta minäkin kannatan aborttia. Olin äskettäin uimahallissa, olen mies ja siksi miestenpuolella pesutiloissa. Siellä oli yksi kasvoiltaan selkeästi vähä-älyisen näköinen nuori mies. Hän räpläsi vehkeitään pesutiloissa, eikä tainnut huoltaja välittää tai ehtiä tai voida mitään... Ei taida sillä hepulla olla tulevaisuutta. Voi joskus jopa saada syytteen itsensäpaljastamisesta... Eikä uimahallissa käynti tainnut olla hyvä idea.
Ehkä uskovaisten mielestä tuollaisillakin ihmisillä on tärkeä tehtävänsä vanhemmilleen, jotka saavat siten sisältöä ja tarkoitusta elämäänsä (jos oli edes ollut puutetta..).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosketuksen aistiminen
Lapsi on kuin vastasyntynyt pienoiskoossa. Lapsen aistit kehittyvät ja kypsyvät päivä päivältä. Aivot ja hermonpäät ovat nyt riittävän kehittyneitä välittämään aistimuksen kosketuksesta.
Ultraäänitutkimuksessa voi tässä vaiheessa nähdä, kuinka lapsi koskettaa sisintä sikiökalvoa tai kasvojaan tai ojentaa kättään ja tarttuu napanuoraan. Ne ovat jo pieniä löytöretkiä.
Myös huulet erottuvat selvästi. Lapsen sukupuolielimet kehittyvät edelleen.
ahmiva tai työtön mamma on hyödytön yhteiskunnalle. Tai esikoisena päiväkodissa hoitava luuserimamma, joka istuu päivän koneella vauvalomalla, on vain kulu yhteiskunnalle.
Olisko kannattanut edes syntyä kun ei kaikista ole edes hyötyä yhteiskunnalle.
onko se vammainen jotenkin huonompi
onko se vähemmän ihminen
onko se kiviriippa
onko se vain yhteiskunnan menoerä
onko se perheeleen pettymys ja häpeätällaista tulee mieleen kun tätä ketjua lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tuntuu, että niitä abortteja olis saanut tehdä hiukan useammalle.
Olet malliesimerkki rodunjalostuksen kannattajasta.
En ole se jolle vastattiin noin, mutta minäkin kannatan aborttia. Olin äskettäin uimahallissa, olen mies ja siksi miestenpuolella pesutiloissa. Siellä oli yksi kasvoiltaan selkeästi vähä-älyisen näköinen nuori mies. Hän räpläsi vehkeitään pesutiloissa, eikä tainnut huoltaja välittää tai ehtiä tai voida mitään... Ei taida sillä hepulla olla tulevaisuutta. Voi joskus jopa saada syytteen itsensäpaljastamisesta... Eikä uimahallissa käynti tainnut olla hyvä idea.
Ehkä uskovaisten mielestä tuollaisillakin ihmisillä on tärkeä tehtävänsä vanhemmilleen, jotka saavat siten sisältöä ja tarkoitusta elämäänsä (jos oli edes ollut puutetta..).
tämä on siis lainaus:
"Erään sairaanhoito-opiskelijan kertomaa...
Kun abortoitu sikiö elääkin
Olen 3.vuoden sairaanhoidon opiskelija. Tunneillamme törmäsin aiheeseen, joka järkytti minua valtavasti. Keskustelimme abortista, aborttilaista sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Tuli puheeksi, miten esim. Venäjällä sikiöitä abortoidaan niin myöhäisessä vaiheessa, että sikiö syntyykin elävänä ja itkien, tarviten vain keskoshoitoa, mutta hänet heitetäänkin roskiin. Järkytyksekseni opettajani totesi, että tätä tapahtuu myös Suomessa, laillisesti. Joskus sikiö abortoidaan aivan viime tipassa (Suomen aborttilain mukaan viikolle 24 saa poikkeustapauksessa abortin tehdä) niin, että tämä syntyy elävänä. Esimerkkinä opettajani kertoi tapauksen, jossa hän oli ollut työvuorossa ja toinen hoitaja oli tullut kysymään, mitä he tekevät, kun abortoitu vauva itkee.
Asiaa oli kysytty lääkäriltä, joka oli sanonut ettei lapselle saa tehdä mitään. Suomen laki nimittäin kieltää abortoidun vauvan hoidon, vaikka tämä syntyisi elossa. Miten tämä voi olla mahdollista? Nykyisellä hoitotekniikalla jopa 22-viikkoiset keskoset saadaan pidettyä hengissä ja kehittymään terveiksi lapsiksi. Miksi yhteiskuntamme hyväksyy tällaisen ristiriidan?"
Rankkaa tekstiä. Mutta ap:n täytyy tehdä päätös itse, ei ole helppoa olla myöskään sairaan lapsen omaishoitaja - tai olla se sairas lapsi. Kuinka sairas lapsi sitten on, sitä emme tiedä, eikä ap:lla ole kokemusta terveenkään lapsen hoitamisesta (äitinä).
Noin muuten...miksi ei saisi valittaa jos on raskasta sairaan / vammaisen lapsen yh:na? Täällä valittavat nekin terveiden lasten äidit joiden mies sattuu olemaan yhden illan liian usein kavereiden kanssa ulkona ja anoppikaan ei auta tarpeeksi ja valivali.
Hienoa saada tälle palstalle myös miehen/miesten rationaalinen näkökulma. Mies nyt ajattelee loogisesti. Sopimus -> näin on sovittu -> sopimus peruuntuu -> sinuun ei voi luottaa.
Ja se tunneside lapseen kehittyy yleensä vasta ajan ja yhdessä koettujen asioiden kautta.
Mutta mitä jos se seuraavakin lapsi on sairas tai vammainen? Abortoidaanko kunnes sikiö näyttää terveeltä? Jossitellahan voi maailman tappiin ja kehitellä erilaisia skenaarioita siitä mitä tulee tapahtumaan jos tekee niin tai jos tekee näin. Takuita ei ole siitäkään että terveeksi todettu lapsi syntyisi terveenä.
Tässä tilanteessa vain ap voi tehdä ratkaisun tietämättä mitä se tuo tullessaan. Mutta niinhän me kaikki teemme - ratkaisut tietämättä mitä ne tuovat tullessaan.
Kuuntele itseäsi ap. Millaisen ratkaisun kanssa pystyt elämään? Se kai on ainoa oleellinen kysymys tässä. Koska elämä jatkuu, päätitpä mitä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakenneultrassa ei mitenkään voi selvitä, että lapsi on "vammainen, mutta vain sen verran että pystyy elämään kotona tuettuna". Oikeastaan edes lapsen vammaisuus ei rakenneultrassa selviä, ellei sitten ole oikein reippaat aivomuutokset, mutta silloinkaan ei vamman asteesta voi sanoa juuri mitään pelkän ultran perusteella.
Anteeksi vaan, mutta nämä yhteiskunnan kustantamat "ultrat" ovat ihan oikeasti seulonta-tutkimuksia. Niiden tarkoitus on seuloa edes jotkut poikkeavuudet/sairaudet/vammat varhaisessa vaiheessa, jotta raskaus voidaan keskeyttää, mikäli lapsella havaitaan vaikea poikkeama.
Tuo ei TODELLAKAAN ole seulontatutkimusten tarkoitus! Järkyttävää että joku edes kuvittelee noin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakenneultrassa ei mitenkään voi selvitä, että lapsi on "vammainen, mutta vain sen verran että pystyy elämään kotona tuettuna". Oikeastaan edes lapsen vammaisuus ei rakenneultrassa selviä, ellei sitten ole oikein reippaat aivomuutokset, mutta silloinkaan ei vamman asteesta voi sanoa juuri mitään pelkän ultran perusteella.
tehdä terveen sikiön abortti esim. sosiaalisista syistä (tuli nyt vaan huitaistua ilman ehkäisyä)
vs.
sairaan lapsen abortti sairauden takia (rankka "elämä" sekä lapsella että vanhemmilla).
On eri asia, jos Päivi Räsänen katsoo tervettä sikiötä kuolemassa kuin sairasta sikiötä.
Toistan: terveitä lapsia kuolee maailmalla sodissa, nälkään, silvotaan raskaana olevien naisten vatsoja, tapetaan vauvoja jne. On vähän eri asia lopettaa 24-viikkoisen sairaan sikiön elämä kuin elää 50 vuotta sairasta "aikuista" omahoitaen.
onko se vammainen jotenkin huonompi
onko se vähemmän ihminen
onko se kiviriippa
onko se vain yhteiskunnan menoerä
onko se perheeleen pettymys ja häpeätällaista tulee mieleen kun tätä ketjua lukee.
Meneekö minultakin ihmisarvo, jos jään auton alle ja vammaudun pyörätuoliin? Olenko sen jälkeen vähemmän ihminen, häpeä ja kiviriippa?
onko se vammainen jotenkin huonompi onko se vähemmän ihminen onko se kiviriippa onko se vain yhteiskunnan menoerä onko se perheeleen pettymys ja häpeä tällaista tulee mieleen kun tätä ketjua lukee.
Meneekö minultakin ihmisarvo, jos jään auton alle ja vammaudun pyörätuoliin? Olenko sen jälkeen vähemmän ihminen, häpeä ja kiviriippa?
Mitä lyödään vetoa, että ainakin sinusta itse tuntuu siltä. Mitä jos joudut onnettomuuteen ja neliraajahalvaannut? Olisitko täysin toimintakykyinen ja onnellinen vai olisitko mieluummin kuollut onnettomuudessa?
Sehän nimenomaan ON juuri se,että etsitään kromosomeiltaan poikkeavat(np-ultra+verikoe) sikiöt jotta vanhemmat voivat tehdä halutessaan abortin.
Rakenneultraäänessä taas etsitään rakennepoikkeamia jotta ehtii vielä ennen raskausviikkoa 24 saada keskeytysluvan.
Turha kaunistella asiaa yhtään.
Anteeksi vaan, mutta nämä yhteiskunnan kustantamat "ultrat" ovat ihan oikeasti seulonta-tutkimuksia. Niiden tarkoitus on seuloa edes jotkut poikkeavuudet/sairaudet/vammat varhaisessa vaiheessa, jotta raskaus voidaan keskeyttää, mikäli lapsella havaitaan vaikea poikkeama.
Tuo ei TODELLAKAAN ole seulontatutkimusten tarkoitus! Järkyttävää että joku edes kuvittelee noin!
Eli nämä ns. niskaturvotusta tutkiva ultra ja rakenneultra ovat nimenomaan seulontatutkimuksia, joissa niin tarkkaan kuin mahdollista käydään tietyt sikiön rakenteet läpi. Miksi? Huvikseen?
Toki me mammat haluamme siellä pääasiassa katsella ruudulta sitä "masuasukkia", mutta sehän ei ole näiden tutkimusten perimmäinen tarkoitus. Neuvolassa ja tutkimuksista kertovassa esitteessä tätä tutkimuksen SEULONTAluonnetta korostetaan, jotta sinne ei tarvitse sellaisten turhaan vaivautua, jotka haluavat jättää tilanteen "Herran haltuun".
Voisiko kommentoija kertoa, mitä sanalla SEULONTA sitten mahdetaan tarkoittaa?! Minulle seulonta ihan yleiselläkin tasolla tarkoittaa jonkin poikkeavuuden (tai sairauden) etsimistä tietystä ihmisjoukosta (vrt. irtosolunäytteet, mammografia) tarkoituksena poistaa tämä poikkeavuus riittävän ajoissa. Seulonnassa todetut poikkeavuudet pyritään siis hoitamaan "terveeksi", jos vain suinkin mahdollista. Esim. rintasyöpää ei vaan jätetä sinne tyyliin 'nyt tämän seulonnan ansiosta tiedät että sulla on syöpä, koita elää sen kanssa'. Sikiötä kohdussa ei voida parantaa, mutta sen voi vielä abortoida, mikäli sairaus tai vamma liian vakava.
Pahimpia sydänvikoja ei saa korjattua niin että lapsesta voisi käyttää nimitystä terve. Terve lapsi ei ravaa kardiologin tutkimuksissa.