Miehen lapsi haluaisi muuttaa meille mutta äitinsä ei anna lupaa
Lapsi on 10 vuotias ja haluaisi asua meillä mutta hänen äitinsä pistää vastaan. Asumme miehen kanssa kahdestaan omakotitalossa joten tilaa olisi ja lapsi olisi minun puolestani tervetullut meille.
Äiti on jo nyt raivoissaan minulle siitä että lapsi tulee meille koulun jälkeen ja minä ruokin hänet ja lähetän sitten kotiin. Äitinsä on puoli viiden aikaan vasta kotona.
Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Odottaa se kaksi vuotta jolloin vasta kuunnellaan lasta vaiko toimia aikaisemmin?
Kommentit (239)
ja tämän uuden naisen luo?
Tietenkin äiti voi vastustaa ajatusta, mutta joskus äidinkin pitää kuunnella sitä lasta. Halusi tai ei.
ja tämän uuden naisen luo?
En ole ap mutta minä antaisin jos hän haluaisi ja isä olisi hyvä ja kunnollinen kasvattaja, niinkuin ainakin minun mieheni on.
ja tämän uuden naisen luo?
En ole ap mutta minä antaisin jos hän haluaisi ja isä olisi hyvä ja kunnollinen kasvattaja, niinkuin ainakin minun mieheni on.
jotenkin tuli mieleen että sä olet alunperin hajoittanut tuon perheen ja nyt haluat viedä viimeisenkin eli lapsen äidiltään,
ihan järkyttävää.
että äiti on lähtenyt lätkimään vieden miehen rahat ja lapsen.
Ja nyt kun lapsi osaa jo itse vaatia oiekutta itselleen niin äiti on hirviö.
Ihan järkyttävää.
miksi 10- vuotias ei saisi itse päättää?? Millä jumalan oikeudella sinä saat päätöksen tehdä
jos lapsi itse haluaa isälleen eikö isä silloin ole parempi?
ja tämän uuden naisen luo?
En ole ap mutta minä antaisin jos hän haluaisi ja isä olisi hyvä ja kunnollinen kasvattaja, niinkuin ainakin minun mieheni on.
Ja mitä lapsi haluaa. Joskus vain aikuiset eivät ota huomioon ollenkaan lasta vaan tuijottavat omaa persettään.
Yleensä äitipuolia haukutaan siksi etteivät välitä miehen lapsista kuin omistaan. Sit kun välittävät ja haluavat viettää aikaa niin sekin on pahasta. Huoh. En ole äitipuoli mutta pojallani on isän luona uusi aikuinen elämässään. Teen kaikkeni jotta heidän välinsä olisivat mahdollisimman hyvät. Äitipuoli on yksi turvallinen aikuissuhde lisää lapseni elämässä, keneltä se on pois? Ei ainakaan minulta.
Olen pojalleni aina äiti eikä minun tarvitse olla mustasukkainen jos poikani rakastaa myös exän uutta puolisoa. En minäkään lastani heille kokonaan anna mutta puoliksi kyllä. Ja exän kotonanon exän säännöt, minun luona meidän säännöt. Vähän nyt järkeä käteen naiset.
oma biologinen lapsi ymmärrät ehkä miksi äiti ei halua luopua lapsestaan.
ja kyllä tuo nyt kertomasi perusteella vaikuttaa, että lahjotte lasta -->harhaluulo, että olisi kivempaa.
Toivottavsti saisitte vaikka sen viikko/viikko vuoron sovittua jolloin lapsi sitten olisi vain jommallakummalla.
oma biologinen lapsi ymmärrät ehkä miksi äiti ei halua luopua lapsestaan.
ja kyllä tuo nyt kertomasi perusteella vaikuttaa, että lahjotte lasta -->harhaluulo, että olisi kivempaa.
Toivottavsti saisitte vaikka sen viikko/viikko vuoron sovittua jolloin lapsi sitten olisi vain jommallakummalla.
luopua lapsestaan varsinkin kun lapsi haluaa olla isänsä luona?
Mikä kertomassani vaikuttaa siltä että lahjomme lasta? TÄHÄN odotan mielenkiinnolla vastausta. Kerro tarkalleen mitkä kohdat??
Äidille ei tosiaan sovi viikko- viikko vuorot joten odottelemme siihen asti kunnes lapsi on 12 ja jos silloin vielä haluaa muuttaa saa tulla.
ap
Meillä on yhteishuoltajuus ja jopa 14 vuotias noudattaa vieläkin sovittuja juttuja. Elikkä on sovittu tarkasti ajat ja päivät jolloin lapset ovat isällään ja milloin äidillään ja niistä ei lipsuta tuosta noin vain. Kun lapsi itsekin tajuaa että millon menee mihinkin niin se tuo lapselle turvallisemman olon ja kummankaan vanhemman ei tarvitse alkaa känisee yhtään mistään. Kyllä meilläkin oli aluksi sellaista että isompi poika yritti vedättää vähän kumpaakin vanhempaa ja välillä olisi halunnut asua isällään ja sitten taas äidillään. Onkos sillä edes lopulta mitään merkitystä että kummalla vanhemalla lapsi asuu jos lapsi kuitenkin näkee riittävän paljon kumpaakin vanhempaa? Rahallisesti ehkä?
Vanhempien pitää mennä sopimaan tapaamiset uudestaan ja kysyä sieltä puolueetonta mielipidettä. Jos muuten ei onnistu. Ja se lapsi on muutes vielä ihan liian pieni itse päättääkseen että missä asuu! Meidänkin poika oli vielä 13 vuotiaana liian nuori päättääkseen. Näin meille sanottiin sossusta kun asiaa mietittiin. Lasta kuullaan esim. käräjillä mutta ei se lapsi päätä missä haluaa asua!!!
Lapsi on joka toinen viikonloppu meillä yötä ja nyt omasta halustaan on iltapäivät meillä. Tästä äidin kanssa kiistaa mutta alkaa pikkuhiljaa tajuamaan että ei voi asialle juuri mitään ilman härdelliä.
No joka tapauksessa me yritetään odottaa siihen 12- vuoden ikään asti ennekuin mennään lastenvalvojalle.
ap
Joudutte viemään asian käräjille jos haluatte pojan? teille asumaan. Se ei tosiaankaan pidä paikkaansa että se lapsi voisi vaan päättää!
Teille tehdään kumpaankin perheeseen olosuhdeselvitykset sossun puolelta ja kaikkea muuta mukavaa. En siis todellakaan suosittele tätä tietä! Siinä menee aikaa jopa vuosia ja paljon rahaa. Ja se lapsi kärsii valtavasti kaikista istunnoista ja kun joutuu kertomaan ties mitä asioita vanhemmistaan. Koska jos äiti pistää vastaan niin ei sitä lapsen asuinpaikkaa niin vain muuteta. Pitää näyttää toteen että äiti ei esim. kykene pitämään riittävän hyvää huolta lapsestaan. Ja se onkin kuule niin vaikea juttu että huh, huh...
ja kyllä tuo nyt kertomasi perusteella vaikuttaa, että lahjotte lasta -->harhaluulo, että olisi kivempaa.
Joten koitappa nyt vastailla kun näin väititkin:D
mennään jos lapsi vielä parin vuoden päästä haluaa muuttaa eikä äiti anna.
Mieheni mielestä tämä kertoo jo siitä että äidin ja lapsen välillä ei ole kaikki kunnossa tai että ainakin on parempi että lapsi asuu meillä.
Vaan siitä että lapsi on sopinut jotain äitinsä kanssa ja isän kodin viesti on että sillä sopimisella ei ole mitään merkitystä. Äidin kanssa sovittuja ei asioita ei tarvitse noudattaa.
Lapsen kannalta annatte hänelle tarkoituksella todella ristiriitaisia ja vahingollisia viestejä.
tuon kotiarestin kanssa isä toimi todella tyhmästi - hänen olisi pitänyt lähettää lapsi äidin luo. Nyt annatte jatkuvasti lapselle sitä viestiä, ettei äidin sanomisilla ole niin väliä.
Mikään ei ole vahingollisempaa lapselle kuin se, että erovanhemmat mitätöivät toisensa kasvattajina ja vanhempana - ja tällä hetkellä miehesi mitätöi exäänsä.
Ennen kuin menette oikeuteen asti!!! Kuten täälläkin on sanottu niin lapsen mieli voipi muuttua vielä moneen kertaan. Jos äidin luona on ihan normaalit olot niin ette tule saamaan lapsen huoltajuutta, tai siis asuinpaikan muuttumista. Niin se vain on. Hulluja kyllä olette jos oikeuteen lähdette ilman vakavaa syytä. On se sen verran rankka juttu kaikille ja ei ole mitään takeita että miten asiat lopulta ratkeavat? Ja kestääkö esim. miehen menneisyys päivänvalon? Siel oikeudessa kun pelataan helv. likaista peliä :( Kaiki sonta kaivetaan esiin ja levitellään tuntemattomien arvioitavaksi. Ja moni saattaa alkaa keksiä aika ikäviäkin juttuja toisesta vanhemmasta todistajineen päivineen! Puhun kokemuksesta.
täyttää 12 v! 10 v lasta sossut haastattelevat ja hän saa kertoa mielipiteensä. Sossut katsovat, onko lapsi henkisesti kehittynyt sille tasolle, että hänen mielipidettä kuunnellaan ja millainen paino sille annetaan.
Sossut antavat sitten arvionsa. Jos puoltavat muuttoa eikä äiti suostu, käräjille. Jos sossut puoltavat muuttoa, sen tekee myös käräjätuomari.
Laitatte nyt asian vireille eli yhteys lastenvalvojaan, hän antaa kyllä ohjeet, miten toimia.
Suurimmalle osasta vastaajista sanon, että haistakaa kukkakaali! Hitto, mitä bitchejä palsta täynnä. Ei ole lapsen halulla ja hyvinvoinnilla mitään merkitystä vaan kaikkien pitäisi tanssia äidin pillin mukaan ja pah, sanon minä. Vain itserakas äiti ei laita lapsen hyvinvointia omansa edelle.
Vaan siitä että lapsi on sopinut jotain äitinsä kanssa ja isän kodin viesti on että sillä sopimisella ei ole mitään merkitystä. Äidin kanssa sovittuja ei asioita ei tarvitse noudattaa.
Lapsen kannalta annatte hänelle tarkoituksella todella ristiriitaisia ja vahingollisia viestejä.
tuon kotiarestin kanssa isä toimi todella tyhmästi - hänen olisi pitänyt lähettää lapsi äidin luo. Nyt annatte jatkuvasti lapselle sitä viestiä, ettei äidin sanomisilla ole niin väliä.
Mikään ei ole vahingollisempaa lapselle kuin se, että erovanhemmat mitätöivät toisensa kasvattajina ja vanhempana - ja tällä hetkellä miehesi mitätöi exäänsä.
Äiti määräsi lapsen kotiarestiin.
Meidän koti on myös lapsen koti. Ja lapsi oli ARESTISSA!
Lapsi on ollut arestissa myös tultuaan meille viikonloppuna ( oli väärentänyt äidin nimikirjoituksen kokeeseen) joten oli koko perjantain arestissa meillä koulun jälkeen.
Ja vielä että lapsi pääsi klo 13 koulusta joten tuli meille syömään ja mies ei lähettänyt tyhjään kotiin kärsimään arestista 4 tunniksi ilman ruokaa.
ASrestia ei millään tavalla mitätöity, miksi sinun on niin vaikea käsittää tämä?
ap
"Sossut antavat sitten arvionsa. Jos puoltavat muuttoa eikä äiti suostu, käräjille. Jos sossut puoltavat muuttoa, sen tekee myös käräjätuomari".
Annat jotenkin helpon kuvan tuosta prosessista?! Miksiköhän, kun se ei sitä todellakaan ole! Mä en tajua että miksi se lapsen äiti on tässä jutussa jotenkin paha?
ja tämän uuden naisen luo?