Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

Toisin sanoen väkiluvulla on vain junteille merkitystä. Miten tyhmä ihminen voi olla, ettei tajua sitä, että Turku on paljon pienempi pinta-alaltaan. Näin ollen asukaslukua ei kannata käyttää näiden vertailuun. Otetaan sitten Turusta Tampereen kokoinen pläntti tai sitten Tampereesta Turun kokoinen pläntti, niin samoissa kokoluokissa pyöritään. Turku on 5km säteellä reippaasti isompi mitä Tampereen sisällä on 5km sisällä ja molemmat ovat suht samankokoisia laajemmalla säteellä. Sillä erolla, että 5km säteen ulkopuolella on Turun naapurit.

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen väkiluvulla on vain junteille merkitystä. Miten tyhmä ihminen voi olla, ettei tajua sitä, että Turku on paljon pienempi pinta-alaltaan. Näin ollen asukaslukua ei kannata käyttää näiden vertailuun. Otetaan sitten Turusta Tampereen kokoinen pläntti tai sitten Tampereesta Turun kokoinen pläntti, niin samoissa kokoluokissa pyöritään. Turku on 5km säteellä reippaasti isompi mitä Tampereen sisällä on 5km sisällä ja molemmat ovat suht samankokoisia laajemmalla säteellä. Sillä erolla, että 5km säteen ulkopuolella on Turun naapurit.

Ööh en ymmärrä. Liian monimutkaista. väkiluku on iso ugh. Tampere suuri. Turku pieni. Pinta-ala turha sivuseikka, eikä mitään merkitystä. On kyllä jännää, miten Tamperelaiset tuovat vain itseään miellyttävät asiat esille kuten tämä väkilukukin. Jos haluaa sen mukaan määritellä, kumpi on parempi, niin silloin molemmat pitäisi laittaa samalle viivalle. Tietenkin niin pitäisi tehdä. Miksi turkulaisen pitää aina se erikseen kertoa, että ilman tasapuolista vertailua ei saada tasavertaista vastausta? Miten vastaukseen voi olla edes tyytyväinen, jos asettelu on toiselle epäsuosiollinen? Halutaanko vain itselle miellyttävä vastaus ja ego on tyydytetty. Siinähän saattaisi pahoittaa mielensä, jos vertailtaisiinkin tasapuolisesti :( Ihme asenne tamperelaisilla yleisestikkin tällä palstalla. Väheksytään Turkua ihan tolkuttomasti ja Turun merkitys Suomen taloudelle yms. on heille ihan turha seikka. Väkiluku on ainoa asia mikä heille merkitsee mitään. Mitään konkreettista heiltä ei tule. Pelkkiä VALIKOITUJA faktoja omilla määritelmillä. Siinä tämä väittely pähkinänkuoressa.

Eli Oulu on Turkua isompi ja houkuttelevampi, koska kuntaliitos? Mikä muuttui? Samat ihmiset sielä edelleen asuvat. Kotipaikan nimi vain muuttui. Ja väkeä seudulle tulee edelleen samalla tavalla kuin ennen, mutta nyt seutu onkin kaupunki. Onko se isompi ja houkuttelevampi kuin Turku. Kyllä. Mutta mitä hyötyä siitä käytännössä on. Miten Turun tilanne muuttuisi, jos siihen liitettäisiin naapurit? Muutokset tapahtuisivat vain paperilla. Ihmiset jatkaisivat arkeaan normaalisti ja tiekylteistä poistetaan vaakunat. Mikään ei muutu todellisuudessa, mutta paperilla Turusta tulisi toiseksi suurin kaupunki. Tämä syö väkiluvun uskottavuutta ja merkitystä. Mikä merkitys kaupungin väkiluvulla loppujen lopuksi on? Se, että muuttaa Raisioon ei tarkoita, että muuttaa sinne Raision takia vaan sinne muutetaan Turun takia. Ja pitäisikö Turun tehdä liitoksia? En tiedä miksi pitäisi. Pippelin pidentimelle ei ole täällä käyttöä. Turun pienet rajat ovatkin hyöty eikä haitta. Naapurit kehittyvät kaupunkeina, eikä lähiöinä ja Turku ei pääse holtittomasti laajenemaan, kuten krhm* eräät suomalaiset kaupungit. En näe miksi tämä tekisi Turusta huonomman kuin Tampereen? Miksi alue on parempi silloin, kun se koostuu yhdestä kunnasta? Selittäkää tämä minulle.

Tyhmää koreilla jollain, minkä merkitystä ei ymmärrä. Lopettakaa siis jo nämä väkihössötyksenne. Tampere on isompi, mutta mitä merkitystä sillä on käytännössä? Ja onko se Tampereen kasvanut Turun ohi, vaiko Tampereen seutu, mikä kasvoi Turun seudun ohi?

Turussa asui 1900- luvun alkupuolella noin 30 000 asukasta. Turku oli tosin ennen vain keskustaa ja nykyään tuolla samalla keskustan alueella asuu 46 000 asukasta. Kasvua on siis sadassa vuodessa tullut vain 16 000 asukasta, mutta siitä huolimatta Turun keskusta on Suomen nopeiten ja eniten kasvavia alueita. Koko kaupungin väkiluku on tosin kasvanut melkein 160 000 asukkaalla noista ajoista. Eli jutun pointti oli, että väestönkasvu on suhtautettavissa kokoon. Vink vink ;)

Matkailun Edistämiskeskuksen sivuilla (www.visitfinland.fi) on tamperelaisittain mieluista tietoa kaupunginasemasta matkailussa Turkua tärkeämpänä kaupunkina. Sieltä selviää muun muassa turistien vuosittaisia yöpymistilastoja hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä sekä kansainvälisten kongressien kävijämäärissä. Niinhän se on, että todellisuus ja turkulaiset luulot kaupunkinsa luonnollisesta tenhovoimasta saattavat toisinaan olla melkoisessa ristiriidassa. Niinpä vuonna 2016 Tampereella yöpyi 1,03 miljoonaa turistia ja Turussa vain runsaat 864580 vierasta. Mikä mielenkiintoista, myös ulkomaisten yöpyvien turistien määrissä Tampere päihitti lounaisen kilpaveikkonsa: Tampereella tilastoitiin 166000 yöpymistä, jolla ylitettiin Turku noin 20000 hengellä. Tämä siitä huolimatta, että huonontuneet lentoyhteydet pienensivät viime vuonna Tampereella ulkomaisen turismin määriä.  Ei ole ihme, että Tampereelle on rakennettu enemmän hotellikapasiteettia kuin Turkuun. Kansainvälisten kongresseihin osallistuneita vieraita Tampere saalisti viime vuonna yli 10700 henkeä, kun taas Turun oli tyytyminen runsaaseen 6000 vieraaseen. Turussa ei taida edelleenkään olla sellaista kokous- ja kongressikeskusta, joka kestäisi vertailun Tampere-taloon. Jos uusi tapahtuma-areena saadaan aikaiseksi Tampereelle, tulee siitä Tampere-talon kanssa aivan keskustassa pitelemätön yhdistelmä. Tampere-talossa toimiva Santtu Rouvalin johtama Tampere Filharmonia on ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mitä taas museoihin tulee, on tamperelaisten museoiden lippulaiva, museokeskus Vapriikki onnistunut viime vuosina keräämään selvästi enemmän kävijöitä kuin esimerkiksi Turun linna. Siellähän on lukuisia laadukkaita erikoismuseoita (Postimuseo, jääkiekkomuseo, pelimuseo ja niin edelleen) ja suuren suosion saavuttaneita erikoisnäyttelyitä. Teatterimaailmassa taas Tamperetta on pidetty ajoittain jopa Suomen teatteripääkaupunkina. TV 2:n draamatuotannon ansiosta moni tamperelainen näyttelijä on aikoinaan saavuttanut sellaista kansallista näkyvyyttä, että turkulaisten on tehnyt mieli syödä hattunsa. Tampereen Pyynikki (ja Pispala) on maailman korkein soraharju, joka nousee Pyhäjärvestä yli 80 metrin ällistyttävään korkeuteen. Sieltä avautuu sellaiset maisemat, että Turun pikku kukkulat, kalpenevat rinnalla.

Jos taas turkulainen kysyy kaveriltaan, että mitä ihmettä Tampereella muka on, ja saavat päähänsä vain Särkänniemen, ja molemmat ovat aina vain vakuuttuneita Turun paremmuudesta, kuvastaa se vain turkulaista tietämättömyyttä ja sitä kuuluisaa lounaista asennetta, joka on monesti osoittautunut huvittavaksi.

Turku on paska maa... Ja Tampereen satamalähiö.

Vierailija kirjoitti:

Koska Tampere jokilaiva auke? Täyty tulla kokeile kummone meininki siäl o? Sit vois tul Ruisrocki ja Tall Ship Racen katto paatei. Ja DBTL kans. Misä ne ova siäl?

Tampere ja Turku, Tammerfest ja DBTL. Vanhempi kaupunki, vanhempi kaupunkifestivaali. Nuorempi  ja suuremmaksi paisunut kaupunki, nuorempi ja suuremmaksi paisunut kaupunkifestivaali. Blockfest on sekin suureksi kasvanut tamperelainen festivaali. Teatterikesä ja keväiset elokuvafestarit ja syksyn Jazz Happening ovat pitkän historian omaavia kestomenestyjiä, vaikka eivät huikeilla kävijämäärillä juhlikaan. Erilaisten festarien lista ei ole Tampereella lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

Matkailun Edistämiskeskuksen sivuilla (www.visitfinland.fi) on tamperelaisittain mieluista tietoa kaupunginasemasta matkailussa Turkua tärkeämpänä kaupunkina. Sieltä selviää muun muassa turistien vuosittaisia yöpymistilastoja hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä sekä kansainvälisten kongressien kävijämäärissä. Niinhän se on, että todellisuus ja turkulaiset luulot kaupunkinsa luonnollisesta tenhovoimasta saattavat toisinaan olla melkoisessa ristiriidassa. Niinpä vuonna 2016 Tampereella yöpyi 1,03 miljoonaa turistia ja Turussa vain runsaat 864580 vierasta. Mikä mielenkiintoista, myös ulkomaisten yöpyvien turistien määrissä Tampere päihitti lounaisen kilpaveikkonsa: Tampereella tilastoitiin 166000 yöpymistä, jolla ylitettiin Turku noin 20000 hengellä. Tämä siitä huolimatta, että huonontuneet lentoyhteydet pienensivät viime vuonna Tampereella ulkomaisen turismin määriä.  Ei ole ihme, että Tampereelle on rakennettu enemmän hotellikapasiteettia kuin Turkuun. Kansainvälisten kongresseihin osallistuneita vieraita Tampere saalisti viime vuonna yli 10700 henkeä, kun taas Turun oli tyytyminen runsaaseen 6000 vieraaseen. Turussa ei taida edelleenkään olla sellaista kokous- ja kongressikeskusta, joka kestäisi vertailun Tampere-taloon. Jos uusi tapahtuma-areena saadaan aikaiseksi Tampereelle, tulee siitä Tampere-talon kanssa aivan keskustassa pitelemätön yhdistelmä. Tampere-talossa toimiva Santtu Rouvalin johtama Tampere Filharmonia on ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mitä taas museoihin tulee, on tamperelaisten museoiden lippulaiva, museokeskus Vapriikki onnistunut viime vuosina keräämään selvästi enemmän kävijöitä kuin esimerkiksi Turun linna. Siellähän on lukuisia laadukkaita erikoismuseoita (Postimuseo, jääkiekkomuseo, pelimuseo ja niin edelleen) ja suuren suosion saavuttaneita erikoisnäyttelyitä. Teatterimaailmassa taas Tamperetta on pidetty ajoittain jopa Suomen teatteripääkaupunkina. TV 2:n draamatuotannon ansiosta moni tamperelainen näyttelijä on aikoinaan saavuttanut sellaista kansallista näkyvyyttä, että turkulaisten on tehnyt mieli syödä hattunsa. Tampereen Pyynikki (ja Pispala) on maailman korkein soraharju, joka nousee Pyhäjärvestä yli 80 metrin ällistyttävään korkeuteen. Sieltä avautuu sellaiset maisemat, että Turun pikku kukkulat, kalpenevat rinnalla.

Jos taas turkulainen kysyy kaveriltaan, että mitä ihmettä Tampereella muka on, ja saavat päähänsä vain Särkänniemen, ja molemmat ovat aina vain vakuuttuneita Turun paremmuudesta, kuvastaa se vain turkulaista tietämättömyyttä ja sitä kuuluisaa lounaista asennetta, joka on monesti osoittautunut huvittavaksi.

No nyt on kovana. Tampere on hei kaikest paras. Hah. Ihan kuin nuo kumoaisivat kaiken, missä Turku on parempi? Tietämättömyys toisesta on molemminpuolista selvästikkin.

Hoi kirjoitti:

Turku on paska maa... Ja Tampereen satamalähiö.

Öhöö vitsi oot hauska.

 Saas nähdä, miten ratinan uusi kauplakeskus tulee muuttamaan keskustan vetovoimaa. Itse pelkään, että siitä tulee vain peltomarketti keskustaan, eli paljaat seinät eikä katujen varsille tule liikkeitä niin kuin Forumissa ja Hansakorttelissa.[/quote]

Huonosti kaveri tuntee Tamperetta. Yksi katu on vain kulunut typeryys ja Ratina on keskustaa eikä peltoa laitakaupungilla. Niinpä se vahvistaa Tampereen keskustan vetovoimaa Suomen toiseksi suuremman kaupunkialueen sydämenä. Ratina ja Koskikeskus, Stockmann, Sokos ja Tullintori sekä Kauppahalli sijaitsevat maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella kuin Turun keskustan vastaavat ostospyydykset.

Vierailija kirjoitti:

 Saas nähdä, miten ratinan uusi kauplakeskus tulee muuttamaan keskustan vetovoimaa. Itse pelkään, että siitä tulee vain peltomarketti keskustaan, eli paljaat seinät eikä katujen varsille tule liikkeitä niin kuin Forumissa ja Hansakorttelissa.

Huonosti kaveri tuntee Tamperetta. Yksi katu on vain kulunut typeryys ja Ratina on keskustaa eikä peltoa laitakaupungilla. Niinpä se vahvistaa Tampereen keskustan vetovoimaa Suomen toiseksi suuremman kaupunkialueen sydämenä. Ratina ja Koskikeskus, Stockmann, Sokos ja Tullintori sekä Kauppahalli sijaitsevat maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella kuin Turun keskustan vastaavat ostospyydykset.

Huonosti tämä kaveri taas ymmärsi lukemansa. Peltomarketilla tarkoitettiin peltomarketin mallista laitosta. Se on erinäkäinen kuin keskustakauppakeskus. Varmasti vetovoimaa lisääkin, mutta se on aina jostain muualta pois. Keskustaan kun tehdään kauppakeskusta, niin pitäisi se tehdä samalla periaatteella kuin keskusta itse. Ratina on enemmänkin peltomarketti keskustassa verrattuna vaikka Hansa kortteliin ja Kamppiin. Tyhjät seinät ja näyteikkunat puuttuvat, eli käytännössä se on vain shoppailuhalli keskustassa. Se on kyllä sieläkin tiedostettu, että Ratina on jo vanhan aikainen. Ja korjaan väittämän "toiseksi suurin kaupunkialue" se on siis toiseksi suurin kaupunkiseutu. Turun keskusta on isompi ja houkuttelevampi kuin Tampereen. Niin kaupallisesti kuin muuttovirroissakin.

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestaan en lähtisi vannomaan puutalojen nimiin, jos puhutaan urbaanista alueesta. Vanha Rauma on hyvin miellyttävä, mutta säilynyt vain siksi, että Rauma on niinkin pieni kaupunki kuin on. Monessa suomalaisessa kaupungissa on ollut aikoinaan puutalovaltainen matala keskusta. 21. vuosisadan suomalaisen kaupungin keskustan tuleekin koostua useampikerroksisista kerrostaloista. Puutalot ovat omassa mittakaavassaan ihan viihtyisiä, mutta kuuluvat kaupungistuneessa Suomessa keskustan laitamille tai kokonaan sen ulkopuolelle. Niiden häviäminen kerrostalojen tieltä on mitä luonnollisinta kaupunkikehitystä. Kuuminta hottia ovat tietysti tornitalot, kuten Tampereen Itsenäisyydenkadun alkupäähän kohoava 21-kerroksinen uusi asuintornikin osoittaa. Niitä haikaillaan Turkuun, mutta Tampereella niitä rakennetaan ihan oikeasti.

Turussa ainakin katosi keskustasta 20 000 asukasta "saneerauksen" myötä. Kaupunki olisi siis isompi, jos niitä ei oltaisi purettu. Ja tornitalot ovat samanlainen ilmiö, kuin vanhojen talojen purkamis aalto. Fiksuimmat tekevät ne vanhan keskustan ulkopuolelle. Tampere menee tässä samaan kastiin Porin ja muiden pienempien kaupunkien liigaan. Turku ja Helsinki ottavat mallia isommista kaupungeista(siis ihan Euroopasta). Tornit pikkukaupungissa on muutenkin aika noloa. Korkeus tuo väljyyttä ja nuo korkeudet eivät tee siitä tehokasta.

Vierailija kirjoitti:

Minä puolestaan en lähtisi vannomaan puutalojen nimiin, jos puhutaan urbaanista alueesta. Vanha Rauma on hyvin miellyttävä, mutta säilynyt vain siksi, että Rauma on niinkin pieni kaupunki kuin on. Monessa suomalaisessa kaupungissa on ollut aikoinaan puutalovaltainen matala keskusta. 21. vuosisadan suomalaisen kaupungin keskustan tuleekin koostua useampikerroksisista kerrostaloista. Puutalot ovat omassa mittakaavassaan ihan viihtyisiä, mutta kuuluvat kaupungistuneessa Suomessa keskustan laitamille tai kokonaan sen ulkopuolelle. Niiden häviäminen kerrostalojen tieltä on mitä luonnollisinta kaupunkikehitystä. Kuuminta hottia ovat tietysti tornitalot, kuten Tampereen Itsenäisyydenkadun alkupäähän kohoava 21-kerroksinen uusi asuintornikin osoittaa. Niitä haikaillaan Turkuun, mutta Tampereella niitä rakennetaan ihan oikeasti.

Ja mitä urbaaniuuteen tulee, niin sinulle se merkitsee näköjään betonia. Minulle urbaani on kaupunkia ja puutalot ovat kaupunkia. Sinun urbaanisi kuulostaa rumalta ja epäviihtyisältä elinympäristöltä. On ihan syynsä, miksi merkittävimmät puutaloalueet Portsa ja Martti ovat Turun suosituimmat asuinalueet. Eikä ne mitään väljiäkäön ole. Asukastiheydet ovat molemmissa korkeita verrattuna muihin keskustan kerrostaloalueisiin. Puutalot olisi pitänyt korvata kivitaloilla. 60-70-luvun talot olivat tehottomia verrattuna puutaloihin. Mikä siis teki tästä tehottomasta betonisesta korvaajasta urbaanin?

Tampere on kivempi, koska en oo käyny turus.

Onpa ihana lukea välillä sellaista keskustelua, jossa aiheena ei ole Helsingin haukkuminen. Jatkakaa :).

Terveisin helsinkiläinen, syntynyt Tampereella ::).

"On kaksi kaupunkia. Molemmissa on10km säteen sisällä 200 000 asukasta. Toinen alueista on jakautunut kahteen osaan siten, että 10km säteen sisällä on toinen pienempi 5km säde. Väestönkasvu on molemmissa sama 10km säteellä, mutta laajemmalla kaupungilla se on tasaista ja pienemmällä se on keskittynyt sen keskelle 5km sisälle ja ulkopuolla se on pienempää. Kumman väestönkasvulla on oikeasti merkitystä? Tuon 10km säteen kaupungin väestönkasvu on siis suurempaa kuin pienemmän, mutta mikä käytännön hyöty siitä on, tai miten se on parempi? Mieluummin tuhat asukasta keskustaan kuin kaksi tuhatta hajautettuna ympäri maakuntaa. Siinä sitä vetovoimaa sulle."

Tämä oli hyvä huomio. Ei pidä ajatella niin, että kunnan muuttovoitto olisi vetovoiman määritelmä. Mitä pienempi säde, sitä vähemmän se. Mitä keskemmälle mennään, sitä enemmän sinne muutetaan. Jos verrataan molempien kaupunkien keskustoja ja niiden vetovoimaa, niin Turun kasvu on pitkälti keskustasta kiinni ja siellä kasvu on suurinta, kun taas Tampereella keskusta on vetovoimaisin, mutta kasvu on suurinta kaupungin rajoilla. Vaikka Tampereen kokonais vetovoima onkin suurempi, niin keskustan veivoima on alle puolet siitä mitä Turussa on. Kaupungin vetovoima ja elinvoima heijastuu aina sen keskustaan, mikä on se itse "kaupunki". Kun kaupungin keskustoja vertaillaan vetovoimaisuudesta, niin Turku on ylivoimainen. Tampere on kokonaisuutena vetovoinaisempi, mutta tuo kokonisuus on vain sellainen asia, mitä ei huomaa muualla kuin paperilla. Sitä ei näe kadulla tai edes tiedosa, jos jonnekkin kauas 10km on muuttanut 2000 asukasta. Sen taas näkee heti, jos keskustaan on muuttanut 2000 asukasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Saas nähdä, miten ratinan uusi kauplakeskus tulee muuttamaan keskustan vetovoimaa. Itse pelkään, että siitä tulee vain peltomarketti keskustaan, eli paljaat seinät eikä katujen varsille tule liikkeitä niin kuin Forumissa ja Hansakorttelissa.

Huonosti kaveri tuntee Tamperetta. Yksi katu on vain kulunut typeryys ja Ratina on keskustaa eikä peltoa laitakaupungilla. Niinpä se vahvistaa Tampereen keskustan vetovoimaa Suomen toiseksi suuremman kaupunkialueen sydämenä. Ratina ja Koskikeskus, Stockmann, Sokos ja Tullintori sekä Kauppahalli sijaitsevat maantieteellisesti selvästi laajemmalla alueella kuin Turun keskustan vastaavat ostospyydykset.

Huonosti tämä kaveri taas ymmärsi lukemansa. Peltomarketilla tarkoitettiin peltomarketin mallista laitosta. Se on erinäkäinen kuin keskustakauppakeskus. Varmasti vetovoimaa lisääkin, mutta se on aina jostain muualta pois. Keskustaan kun tehdään kauppakeskusta, niin pitäisi se tehdä samalla periaatteella kuin keskusta itse. Ratina on enemmänkin peltomarketti keskustassa verrattuna vaikka Hansa kortteliin ja Kamppiin. Tyhjät seinät ja näyteikkunat puuttuvat, eli käytännössä se on vain shoppailuhalli keskustassa. Se on kyllä sieläkin tiedostettu, että Ratina on jo vanhan aikainen. Ja korjaan väittämän "toiseksi suurin kaupunkialue" se on siis toiseksi suurin kaupunkiseutu. Turun keskusta on isompi ja houkuttelevampi kuin Tampereen. Niin kaupallisesti kuin muuttovirroissakin.

Hansan luonne johtuu vain sen rakentamisen historiasta - yksi vanha keskustakortteli on katettu ja muutettu kauppakeskukseksi, jolloin jo olemassa olevat näyteikkunat ovat olleet rakennuksissa jo vanhastaan. Edustat jonkinlaista koulukuntaa tai puhtaaksi viljeltyä ideologista puhdasoppisuutta, jonka mukaan kaupungin tuli näyttää juuri tietynlaiselta ja vain tietynlaiselta. Se on ymmärrettävää jo kauppakeskusbisneksen logiikasta, että liiketilat avautuvat kauppakeskuksen sisään sen käytäville, niin halutaan maksimoida kuluttajan asioiminen juuri kyseisessä ostostaivaassa. Siitä tulee yhdessä viereisten korttelien funkisrakennusten, joista tulee uuden kauppakeskuksen osia, tyylikäs kokonaisuus. Useampikerroksista 150 liikkeen kompleksia vaikea mieltää miksikään halliksi - kateellinen turkulainen irvailee. Se kuuluu sikäläiseen kansanluonteeseen. Aamulehden toimittaja Kirsikka Arkimies kirjoitti tästä ilmiöstä torstaisessa Morossa, joka tässä tapauksessa liittyi yhden Tampereen suuruuden eli Rantaväylän tunnelin esittämiseen turkulaisille kavereilleen. Sitä vastoin näyteikkunoiden perään itkeminen näyttää olevan varsin vanhanaikaiselta, onhan taidokas näyttelyikkunoiden asettelu katoavaa kansanperinnettä, joka on jäänyt kirjavien ikkunateippausten jalkoihin. Perinteinen kivijalkakauppa saattaa olla se, joka monissa tapauksessa uhkaa jäädä muutosvyöryn alle.

Turun keskustaa-alueen määritelmästä esimerkiksi linkkaamalla odotetaan yhä virallisia ja todellisia määritelmiä. Paljon anomyymia mäikkäämistä, vähän todisteita. En milloinkaan laske keskustaksi hiljaisia asuinalueita, joissa on vain vähän erikoistavarakaupan liikkeitä eikä siten mitään todellista kiinnostavuutta roposiaan tuhlaavan kuluttajan näkövinkkelistä. Todellinen Turun kaupallinen keskusta on varsin suppealla alueella. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, kaupunkialue, ja taajama.   

Turku, koska tykkään sen yliopistosta, museoista, historiasta, Aurajoesta, Ruissalosta, rakennuksista, keikka- ja teatteritarjonnasta. Tamperekin on kyllä kiva.

T. Pohjois-Suomessa asuva

Vierailija kirjoitti:

Turku, koska tykkään sen yliopistosta, museoista, historiasta, Aurajoesta, Ruissalosta, rakennuksista, keikka- ja teatteritarjonnasta. Tamperekin on kyllä kiva.

T. Pohjois-Suomessa asuva

Kiitos sinulle pohjoissuomalainen, kun vastasit kysymykseen! Terv. eräs tätä jankkaamista huvittuneena viikosta toiseen seurannut (ihmettelen kyllä miksi)