Kumpi kivempi kaupunki; Turku vai Tampere? Perustelut!

Olennaista ei ole pinta-ala vaan se, kuinka paljon siitä ollaan käytetty. tampereella on Teisko ja sitä tuskin tullaan koskaan rakentamaan täyteen. Se on kuitenkin pinta-alaa, mutta onko se merkityksellistä? Onko Turun saaret merkittäviä tässä vertailussa? Turussa on hukkatilaa ja Tampereella vettä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti Turku.

Tarmpe elää suuruudenhulluutta jossa rahaa pistetään haisemaan mutta kukaan ei ajattele mistä se raha tulee. Tampere on kohta kusessa, kun rahat ovat loppu.

Tampere kyllä kusee hommat. Työttömiä muuttaa lisää ja työttömyys kasvaa. Maksavia asukkaita pakenee naapureihin ja tulot ovat alhaiset. Mitä Tampere tekee? Rakentaa rikkaille asuntoja ja ratikan. Niilläkö ongelmat korjataan? Siitä saadaankin soppa, kun asukkaat koostuvat rikkaista ja köyhistä ja keskiluokka lymyää rajojen takana. Parantamalla imagoa ja puhumatta ongelmista saadaankin tervettä jälkeä. Yksi kulissi tämä vain on! Vetovoimainen kriisi kunta. Tajuaako päättäjät itsekkään, ettei se nätti juliste poista sitä paskaa sen alta. Se paska pitää siivota sieltä myöskin pois. Nämä kustannukset tulevat kaatumaan viellä meidän niskaan, kun ongelmat vain kasaantuvat. Ratikalla on tässä ongelmien korjaamisessa erittäin pieni rooli. Turku hönkii jo niskaan ja ihan hyvästä syystä. Siellä ei olla näin suuruudenhulluja ja työllisyys paranee. Torneja rakentamalla kuvittelemme, että ollaan suurkaupunkilaisia, mutta totuus on se, että olemme kaukana siitä. Jos alani ammatteja olisi Turussa parempi tarjonta muuttaisin sinne heti.

Se, että Suur-Turkua ei ole perustettu on hyvä asia. Nyt Turku joutuu panostamaan kaupungin tiiviyteen ja panostamaan kaupunkilaisiin arvoihin. Melkein kukaan ei halua pohjois-Turkuun, ja saarille taas on kallista kaavoittaa.

Väkiluvulla pullistelu on täysin turhaa pelleilyä. Jokainen joka käy esim. Oulussa tajuaa heti, että Turussa on paljon suuremmat ympyrät. Ei vain seudun koon takia, vaan myös maantieteellisen sijainnin takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Oulu voisi olla kiva ja hyvä kaupunki.

Nämä kokovertailut liittyvät johonkin identiteettijuttuun. Jos joku luulee, että asumalla Helsingissä olet jotenkin parempi ihminen, kuin asumalla vaikka Oulussa, niin et ole. Kaupunki, jossa asut, ei tee sinusta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku koska henkinen kakkoskaupunki Helsingin jälkeen. Tampere on sitten taas väestöllinen kakkoskaupunki ilman sitä kakkosen sisältöä. Turku on vähän kuin Helsinki pienemmässä koossa ja omilla mausteillaan tietenkin. Molemmissa melko yleis eurooppalainen tunnelma, kun taas Tampereella on sellainen vahva Suomi fiilis, mikä sekään ei tietenkään ole huono asia. Johtunee varmaan keskisestä sijainnista mantereella, mutta tiedä nyt siitäkään.

Positiivisista uutisista päätellen Turku voi ohittaa Tampereen myös siinä "fyysisellä" tasolla, eli siis väkiluvussa, mutta ehkä parinkymmenen vuoden päästä sitten.

Kaarinasta ja Raisiosta näyttää tulleen eräille suur-Turusta päiväunia näkeville pysyvä hätäratkaisu, joihin he turvautuvat, kun eivät kestä putoamista Tampereen kyydistä. Kaarinassa ja Raisiossa on toden totta on yli 50000 asukasta, mutta Nokialla ja Ylöjärvellä on 66000 asukasta. Tänään Aamulehti uutisoi, että yli 31000 asukkaan Kangasala ottaa kaupunkinimen käyttöön, tuo uljas harjujen, hopeisena kimmeltävien vesien, kartanoiden, hienon Kangasala-talon ja Mobilian pitäjä. Näissä kolmessa kehyskunnissa on jo yli 97000 ihmistä. Vesihalli ja jäähalli löytyy näistä kaikista. Mitä sellaista Raisiosta ja Kaarinasta löytyy, mitä Tampereen naapureilta ei löytyisi? Ihmisiä ainakin löytyy paljon vähemmän.

Mutta kun Nokia ja Ylöjärvi ovat 11km ja 15km päässä Tampereen keskustasta, kun taas Raisio ja Kaarina ovat 7,5km ja vajaa 9km päässä Turun keskustasta. Hervanta on 8km, eli kauempana kuin Raisio! Miten nämä nokiat ovat verrattavissa Raisioon paremmin, kuin Raisio Hervantaan? Kiinnostaisi kuulla perusteluja. Lempääläkin on yhtä kaukana kuin Nousiainen ja siinäkin Turku-Nousiainen välissä on Raisio ja Masku. Maskussa alkaa jo tulla maaseutu vastaan ja Nousiainen onkin jo sitä. Hienosti kieltämättä se Lempäälän taajama on luikerellut Tampereen luokse. Kun tässä katsoo, kummassa on 10km säteen sisällä enemmän ihmisiä, niin siinä tulee tasainen tulos. Nokiat yms. Ovat enimmäkseen sen ulkopuolella. Eli Tampereen seutu on laajempi ja väkirikkaampi kuin Turun seutu. Turun seudun taajama ei ole samalla tavalla lähtenyt leviämään ja se on omasta mielestäni hyvä asia.

Rambolin mukaan Turun seudulla asuu noin 40 000 asukasta enemmän kuin Tampereen seudulla 10km sisällä. Tampereella on vaikuttanut tähän luonnollisesti järvet, mutta ei Turussakaan kaikkialle olla rakennettu, vaikka maata onkin enemmän. Ainakin saarissa asuu 11 000asukasta, joista noin 10 000 asuu hirvensalossa. Tampere on kauniilla paikalla, mutta ahdas sijainti ja huima kasvu ovat olleet sille haitaksi ja sen takia kasvu on suuntautunut kauemmas missä sitä tilaa on. Ratikan kannalta Tampereen rakenne on kuitenkin erinomainen ja siinä tapauksessa Tampere on parempi. Siellä yksi linja kattaa alueen aika perusteellisesti, kun Turussa joudutaan vetämään linjoja joka ilmansuuntaan.

Näistä Rambollin luvuista oli ketjussa jo aiemmin keskusteltu, jossa todettiin, että tuolla 10 km:n säteellä Tampereen alueella pinta-ala on puolet Turun pinta-alasta, joka selittää Turun alueen isomman väestön tuolla alueella. Miksi pinta-ala on sitten pienempi, se johtuu Näsijärvestä ja Pyhäjärvestä. Ehkäpä juuri tästä samasta syystä Nokian keskusta ei ole 8 km:n päässä Tampereen keskustasta vaan 15 km:n päässä (linnuntietä noin 10, mutta tällä suoralla suurin osa on vettä), ja Ylöjärven keskusta ei ole 7:n km:n päässä Tampereen keskustasta, vaan 13:n km:n. No, bussit kulkee, ja suurin osa kulkeekin kaupunkien keskustojen välit bussilla tai omalla autolla, joten eipä noilla etäisyyksillä kovin suurta merkitystä ole.

Usein myös liian lähelle keskuskuntaa muodostuneet kehyskunnat ovat palveluiltaan näivettyneitä nukkumalähiöitä, kuten Kaarina, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Raisio ja Ylöjärvi. Tämä johtuu siitä, että keskuskuntaan on sittenkin vielä liian lyhyt matka ja liian helppoa lähteä ostoksille. Toisin esim. vaikkapa Salo, Uusikaupunki, Valkeakoski tai Orivesi, josta kaikista on pidempi matka "suurkaupunkeihin" ja ovat tavallaan muodostuneet omiksi keskuskunnikseen. Nämä ovat yleensä kaupunkimaisempia rakenteeltaan kuin em. kehyskunnat (Kaarina, Kangasala...).

Pinta-alasta iso osa on luonnonvaraista kuitenkin, eli asutusta on tiiviisti. Se, että kaikkialle voi rakentaa ei tarkoita, että kaikkialle rakennettaisiin. Katso, miten paljon isoissa saarissakin on asukkaita. Kaikki nekin ovat Hirvensalossa. Pelkkä pinta-ala ei riitä, vaan taajaman pinta-ala sen säteen sisällä. Taajaman pinta-ala ei ole ympyrä vaan pitkulainen vähän kuin Tampereenkin, kun saariin ja paattisiin ei olla juuri kajottu. Tampereella ei ole mahdollista laajeta ympyrän malliseksi, eikä Turussa ole ollut tahtoa laajentaa taajamaa pohjoiseen ja etelään.

Salo, Uusikaupunki ovatkin jo ihan peruskaupunkeja omilla kehyskunnillaan. Pienemmässä mittakaavassa toki. Isot kehyskunnat syntyvät vain keskuskaupungin vaikutuksesta. Turun seudulla kaukaisemmat eivät vain ole kehittyneet, esim. Nousiainen-Lempäälä. En kylläkään tajua, miksi Tampereen taajamat ovat levinneet niin kauas. Miksi esim. Ihmisiä on pakkautunut Lempäälään, eikä Nokialle tai Pirkkalaan? Täällä ei tule kysymykseenkään, että Nousiainen kilpailisi asukkaista Raision kanssa. Minusta on vain loogista, että lähimmät kunnat kasvavat ja suuntavat kasvunsa kohti keskuskaupunkia, kuten Espoo, Vantaa, Raisio ja Kaarina.

Etäisyyksillä ei ole merkitystä? Tottakai sillä on merkitystä pystytkö kävelemään perille vai onko sinun pakko ostaa auto. Tampere on rakenteeltaan edullinen joukkoliikenteelle, mutta kevyeelle likenteelle erittäin huono.

Mitä tarkoitat, että suurin osa pinta-alasta on luonnonvaraista? Rambollin 0-5 km:n alueen maapinta-ala on Turussa noin 60 km^2 ja Tampereella noin 30 km^2. Tästä maapinta-alasta 0-5 km:n säteellä aika pieni osuus osuu mainitsemiisi saariin Turussa. Taajaman pinta-alasta täällä myös höpistään paljon. Ainoa taajaman pinta-ala, jota on luotettavasti saatavilla on aiemmin mainittu keskustaajaman pinta-alat, jotka on saman suuruisia Tampereella ja Turussa. Täällä puhutaan myös jostain Tampereen taajamasta. Miten se määritellään? Jos ns. Turun taajama määritellään, kuten jotkut ketjussa ovat määritelleet, että Raisio ja Kaarina laskettaisiin mukaan, niin miksi Tampere päättyisi rajoihin. Esim. Ylöjärven, Kangasalan tai Pirkkalan rajoilla kunnanrajoja ei huomaa muusta kuin kyltistä. Nokiakin on muuten kiinni kasvanut Tampereen länsiosiin, paitsi siellä alueen katkaisee kaksi järveä, Pyhäjärvi ja Vihnusjärvi.

Ja etäisyyksillä ei ole SUURTA merkitystä, kun puhutaan yli 5 km:n etäisyyksistä (paitsi jos tahdotaan nu*sia pilkkua ja verrata 5 km vs. 10000 km). Olen asunut Ylöjärven Soppeenmäessä (Ylöjärven liikekeskusta), josta kävin töissä Tampereen keskustassa. Matkaa oli pyörän mittarin mukaan 14 km. Ei tullut mieleenikään kävellä, hyvällä kelillä kylläkin pyöräillä. Bussimatka kesti ruuhkassa 35 minuuttia, muulloin 25 minuuttia. Pyörällä aikaa meni 45 minuuttia. Olen asunut myös Kaarinan keskustassa, josta kuljin Turun keskustaan töihin. Matkaa oli samaisen pyörän mittarin mukaan 10 km. Tätäkään matkaa ei olisi mieleen tullut kävellä. Bussimatka oli noin 5 minuuttia nopeampi kuin Ylöjärvi-Tampere ja pyörällä kuljin matkaa noin 35 minuutissa. Kummassa vaan tapauksessa olisin varmasti matkannut omalla autolla pääsääntöisesti töihin ilman toimivaa joukkoliikennettä. Sen verran mukavuuden haluinen ihminen olen (kuten aika moni muukin), että jo 4-5 km:n työmatkan kuljen julkisilla/omalla autolla, jos sää ei ole kesäisen hyvä ulkona. Tällöin ei lisäkilometreillä ole merkitystä, jollei ne merkittävästi lisää työmatkan aikaa (esim. poikittaisliikenne, joka on aika surkeaa kaikkialla Suomessa).

Ja tuohon Lempäälä-ihmettelyyn: Lempäälä on Tampere-Helsinki-moottoritien varrella, jonka vuoksi se on imenyt asukkaita. Sieltä on Helsinkiin omalla autolla 30-40 minuuttia lyhyempi matka kuin Nokialta tai Ylöjärveltä. Toinen valttikortti Lempäälällä oli junien pysähtyminen, sillä jossain vaiheessa siellä pysähtyi jopa Intercityjunat. Nykyään Lempäälän asemalla ei taida tosin pysähtyä kuin muutama lähijuna. Mutta aikoinaan Lempäälään muutti asukkaita juuri "hyvien kulkuyhteyksien" vuoksi. Ja joo, Lempäälä on aika landea Tampereen seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti Turku.

Tarmpe elää suuruudenhulluutta jossa rahaa pistetään haisemaan mutta kukaan ei ajattele mistä se raha tulee. Tampere on kohta kusessa, kun rahat ovat loppu.

Tampere kyllä kusee hommat. Työttömiä muuttaa lisää ja työttömyys kasvaa. Maksavia asukkaita pakenee naapureihin ja tulot ovat alhaiset. Mitä Tampere tekee? Rakentaa rikkaille asuntoja ja ratikan. Niilläkö ongelmat korjataan? Siitä saadaankin soppa, kun asukkaat koostuvat rikkaista ja köyhistä ja keskiluokka lymyää rajojen takana. Parantamalla imagoa ja puhumatta ongelmista saadaankin tervettä jälkeä. Yksi kulissi tämä vain on! Vetovoimainen kriisi kunta. Tajuaako päättäjät itsekkään, ettei se nätti juliste poista sitä paskaa sen alta. Se paska pitää siivota sieltä myöskin pois. Nämä kustannukset tulevat kaatumaan viellä meidän niskaan, kun ongelmat vain kasaantuvat. Ratikalla on tässä ongelmien korjaamisessa erittäin pieni rooli. Turku hönkii jo niskaan ja ihan hyvästä syystä. Siellä ei olla näin suuruudenhulluja ja työllisyys paranee. Torneja rakentamalla kuvittelemme, että ollaan suurkaupunkilaisia, mutta totuus on se, että olemme kaukana siitä. Jos alani ammatteja olisi Turussa parempi tarjonta muuttaisin sinne heti.

Suurin syy keskiluokan muuttamiseen naapurikuntiin Tampereen seudulla on se, että Tampere ei kykene tarjoamaan riittävästi omakotitontteja tälle väelle. Sekä läntisellä, että itäisellä Tampereella on paljon juuri keskiluokkaisten asuttamia pientaloalueita, mutta uusien tontteja Tampere ei kykene tarjoamaan riittävästi ja sekin vähä, jota tarjotaan, on paljon kalliimpaa kuin naapurikunnissa. Tässä yksi syy, miksi moni valitsee mieluummin esim. Nokian Tervasuon (20 km Tampereelle), Harjuniityn (20 km) tai Ylöjärven Metsäkylän (18 km) tai Takamaan (22 km) kuin Ikuria (12 km), Lamminpäätä (10 km) tai Pohtolaa (10 km). Itäpuolella puolestaan esim. Vatialasta (Kangasala) on torille 11 km, joten siellä suunnassa matkakaan ei rajoita niin paljoa valintaa Tampere vai Kangasala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku koska henkinen kakkoskaupunki Helsingin jälkeen. Tampere on sitten taas väestöllinen kakkoskaupunki ilman sitä kakkosen sisältöä. Turku on vähän kuin Helsinki pienemmässä koossa ja omilla mausteillaan tietenkin. Molemmissa melko yleis eurooppalainen tunnelma, kun taas Tampereella on sellainen vahva Suomi fiilis, mikä sekään ei tietenkään ole huono asia. Johtunee varmaan keskisestä sijainnista mantereella, mutta tiedä nyt siitäkään.

Positiivisista uutisista päätellen Turku voi ohittaa Tampereen myös siinä "fyysisellä" tasolla, eli siis väkiluvussa, mutta ehkä parinkymmenen vuoden päästä sitten.

Kaarinasta ja Raisiosta näyttää tulleen eräille suur-Turusta päiväunia näkeville pysyvä hätäratkaisu, joihin he turvautuvat, kun eivät kestä putoamista Tampereen kyydistä. Kaarinassa ja Raisiossa on toden totta on yli 50000 asukasta, mutta Nokialla ja Ylöjärvellä on 66000 asukasta. Tänään Aamulehti uutisoi, että yli 31000 asukkaan Kangasala ottaa kaupunkinimen käyttöön, tuo uljas harjujen, hopeisena kimmeltävien vesien, kartanoiden, hienon Kangasala-talon ja Mobilian pitäjä. Näissä kolmessa kehyskunnissa on jo yli 97000 ihmistä. Vesihalli ja jäähalli löytyy näistä kaikista. Mitä sellaista Raisiosta ja Kaarinasta löytyy, mitä Tampereen naapureilta ei löytyisi? Ihmisiä ainakin löytyy paljon vähemmän.

Mutta kun Nokia ja Ylöjärvi ovat 11km ja 15km päässä Tampereen keskustasta, kun taas Raisio ja Kaarina ovat 7,5km ja vajaa 9km päässä Turun keskustasta. Hervanta on 8km, eli kauempana kuin Raisio! Miten nämä nokiat ovat verrattavissa Raisioon paremmin, kuin Raisio Hervantaan? Kiinnostaisi kuulla perusteluja. Lempääläkin on yhtä kaukana kuin Nousiainen ja siinäkin Turku-Nousiainen välissä on Raisio ja Masku. Maskussa alkaa jo tulla maaseutu vastaan ja Nousiainen onkin jo sitä. Hienosti kieltämättä se Lempäälän taajama on luikerellut Tampereen luokse. Kun tässä katsoo, kummassa on 10km säteen sisällä enemmän ihmisiä, niin siinä tulee tasainen tulos. Nokiat yms. Ovat enimmäkseen sen ulkopuolella. Eli Tampereen seutu on laajempi ja väkirikkaampi kuin Turun seutu. Turun seudun taajama ei ole samalla tavalla lähtenyt leviämään ja se on omasta mielestäni hyvä asia.

Rambolin mukaan Turun seudulla asuu noin 40 000 asukasta enemmän kuin Tampereen seudulla 10km sisällä. Tampereella on vaikuttanut tähän luonnollisesti järvet, mutta ei Turussakaan kaikkialle olla rakennettu, vaikka maata onkin enemmän. Ainakin saarissa asuu 11 000asukasta, joista noin 10 000 asuu hirvensalossa. Tampere on kauniilla paikalla, mutta ahdas sijainti ja huima kasvu ovat olleet sille haitaksi ja sen takia kasvu on suuntautunut kauemmas missä sitä tilaa on. Ratikan kannalta Tampereen rakenne on kuitenkin erinomainen ja siinä tapauksessa Tampere on parempi. Siellä yksi linja kattaa alueen aika perusteellisesti, kun Turussa joudutaan vetämään linjoja joka ilmansuuntaan.

Näistä Rambollin luvuista oli ketjussa jo aiemmin keskusteltu, jossa todettiin, että tuolla 10 km:n säteellä Tampereen alueella pinta-ala on puolet Turun pinta-alasta, joka selittää Turun alueen isomman väestön tuolla alueella. Miksi pinta-ala on sitten pienempi, se johtuu Näsijärvestä ja Pyhäjärvestä. Ehkäpä juuri tästä samasta syystä Nokian keskusta ei ole 8 km:n päässä Tampereen keskustasta vaan 15 km:n päässä (linnuntietä noin 10, mutta tällä suoralla suurin osa on vettä), ja Ylöjärven keskusta ei ole 7:n km:n päässä Tampereen keskustasta, vaan 13:n km:n. No, bussit kulkee, ja suurin osa kulkeekin kaupunkien keskustojen välit bussilla tai omalla autolla, joten eipä noilla etäisyyksillä kovin suurta merkitystä ole.

Usein myös liian lähelle keskuskuntaa muodostuneet kehyskunnat ovat palveluiltaan näivettyneitä nukkumalähiöitä, kuten Kaarina, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Raisio ja Ylöjärvi. Tämä johtuu siitä, että keskuskuntaan on sittenkin vielä liian lyhyt matka ja liian helppoa lähteä ostoksille. Toisin esim. vaikkapa Salo, Uusikaupunki, Valkeakoski tai Orivesi, josta kaikista on pidempi matka "suurkaupunkeihin" ja ovat tavallaan muodostuneet omiksi keskuskunnikseen. Nämä ovat yleensä kaupunkimaisempia rakenteeltaan kuin em. kehyskunnat (Kaarina, Kangasala...).

Pinta-alasta iso osa on luonnonvaraista kuitenkin, eli asutusta on tiiviisti. Se, että kaikkialle voi rakentaa ei tarkoita, että kaikkialle rakennettaisiin. Katso, miten paljon isoissa saarissakin on asukkaita. Kaikki nekin ovat Hirvensalossa. Pelkkä pinta-ala ei riitä, vaan taajaman pinta-ala sen säteen sisällä. Taajaman pinta-ala ei ole ympyrä vaan pitkulainen vähän kuin Tampereenkin, kun saariin ja paattisiin ei olla juuri kajottu. Tampereella ei ole mahdollista laajeta ympyrän malliseksi, eikä Turussa ole ollut tahtoa laajentaa taajamaa pohjoiseen ja etelään.

Salo, Uusikaupunki ovatkin jo ihan peruskaupunkeja omilla kehyskunnillaan. Pienemmässä mittakaavassa toki. Isot kehyskunnat syntyvät vain keskuskaupungin vaikutuksesta. Turun seudulla kaukaisemmat eivät vain ole kehittyneet, esim. Nousiainen-Lempäälä. En kylläkään tajua, miksi Tampereen taajamat ovat levinneet niin kauas. Miksi esim. Ihmisiä on pakkautunut Lempäälään, eikä Nokialle tai Pirkkalaan? Täällä ei tule kysymykseenkään, että Nousiainen kilpailisi asukkaista Raision kanssa. Minusta on vain loogista, että lähimmät kunnat kasvavat ja suuntavat kasvunsa kohti keskuskaupunkia, kuten Espoo, Vantaa, Raisio ja Kaarina.

Etäisyyksillä ei ole merkitystä? Tottakai sillä on merkitystä pystytkö kävelemään perille vai onko sinun pakko ostaa auto. Tampere on rakenteeltaan edullinen joukkoliikenteelle, mutta kevyeelle likenteelle erittäin huono.

Mitä tarkoitat, että suurin osa pinta-alasta on luonnonvaraista? Rambollin 0-5 km:n alueen maapinta-ala on Turussa noin 60 km^2 ja Tampereella noin 30 km^2. Tästä maapinta-alasta 0-5 km:n säteellä aika pieni osuus osuu mainitsemiisi saariin Turussa. Taajaman pinta-alasta täällä myös höpistään paljon. Ainoa taajaman pinta-ala, jota on luotettavasti saatavilla on aiemmin mainittu keskustaajaman pinta-alat, jotka on saman suuruisia Tampereella ja Turussa. Täällä puhutaan myös jostain Tampereen taajamasta. Miten se määritellään? Jos ns. Turun taajama määritellään, kuten jotkut ketjussa ovat määritelleet, että Raisio ja Kaarina laskettaisiin mukaan, niin miksi Tampere päättyisi rajoihin. Esim. Ylöjärven, Kangasalan tai Pirkkalan rajoilla kunnanrajoja ei huomaa muusta kuin kyltistä. Nokiakin on muuten kiinni kasvanut Tampereen länsiosiin, paitsi siellä alueen katkaisee kaksi järveä, Pyhäjärvi ja Vihnusjärvi.

Ja etäisyyksillä ei ole SUURTA merkitystä, kun puhutaan yli 5 km:n etäisyyksistä (paitsi jos tahdotaan nu*sia pilkkua ja verrata 5 km vs. 10000 km). Olen asunut Ylöjärven Soppeenmäessä (Ylöjärven liikekeskusta), josta kävin töissä Tampereen keskustassa. Matkaa oli pyörän mittarin mukaan 14 km. Ei tullut mieleenikään kävellä, hyvällä kelillä kylläkin pyöräillä. Bussimatka kesti ruuhkassa 35 minuuttia, muulloin 25 minuuttia. Pyörällä aikaa meni 45 minuuttia. Olen asunut myös Kaarinan keskustassa, josta kuljin Turun keskustaan töihin. Matkaa oli samaisen pyörän mittarin mukaan 10 km. Tätäkään matkaa ei olisi mieleen tullut kävellä. Bussimatka oli noin 5 minuuttia nopeampi kuin Ylöjärvi-Tampere ja pyörällä kuljin matkaa noin 35 minuutissa. Kummassa vaan tapauksessa olisin varmasti matkannut omalla autolla pääsääntöisesti töihin ilman toimivaa joukkoliikennettä. Sen verran mukavuuden haluinen ihminen olen (kuten aika moni muukin), että jo 4-5 km:n työmatkan kuljen julkisilla/omalla autolla, jos sää ei ole kesäisen hyvä ulkona. Tällöin ei lisäkilometreillä ole merkitystä, jollei ne merkittävästi lisää työmatkan aikaa (esim. poikittaisliikenne, joka on aika surkeaa kaikkialla Suomessa).

Ja tuohon Lempäälä-ihmettelyyn: Lempäälä on Tampere-Helsinki-moottoritien varrella, jonka vuoksi se on imenyt asukkaita. Sieltä on Helsinkiin omalla autolla 30-40 minuuttia lyhyempi matka kuin Nokialta tai Ylöjärveltä. Toinen valttikortti Lempäälällä oli junien pysähtyminen, sillä jossain vaiheessa siellä pysähtyi jopa Intercityjunat. Nykyään Lempäälän asemalla ei taida tosin pysähtyä kuin muutama lähijuna. Mutta aikoinaan Lempäälään muutti asukkaita juuri "hyvien kulkuyhteyksien" vuoksi. Ja joo, Lempäälä on aika landea Tampereen seudulla.

Koska Raisio ja Kaarina ovat pitkältä matkaa rajaa vasten laajentunut, kun Tampereella ne ovat kapeita lonkeroita keskuksien välillä. Taajama Raisiossa on rakentunut Turun rajalle Pernon luota aina Kuninkojalle asti. Samalla tavalla, kuin Nummenmäki ja muut esikaupungit muodostuivat Turun keskustan ympärille. En ymmärrä, miten Tampereen kunnat ovat tässä vertailu kelpoisia edes? Ehkä Naantali, Lieto ja ex Piikkiö ovat paremmin verrattavissa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku koska henkinen kakkoskaupunki Helsingin jälkeen. Tampere on sitten taas väestöllinen kakkoskaupunki ilman sitä kakkosen sisältöä. Turku on vähän kuin Helsinki pienemmässä koossa ja omilla mausteillaan tietenkin. Molemmissa melko yleis eurooppalainen tunnelma, kun taas Tampereella on sellainen vahva Suomi fiilis, mikä sekään ei tietenkään ole huono asia. Johtunee varmaan keskisestä sijainnista mantereella, mutta tiedä nyt siitäkään.

Positiivisista uutisista päätellen Turku voi ohittaa Tampereen myös siinä "fyysisellä" tasolla, eli siis väkiluvussa, mutta ehkä parinkymmenen vuoden päästä sitten.

Kaarinasta ja Raisiosta näyttää tulleen eräille suur-Turusta päiväunia näkeville pysyvä hätäratkaisu, joihin he turvautuvat, kun eivät kestä putoamista Tampereen kyydistä. Kaarinassa ja Raisiossa on toden totta on yli 50000 asukasta, mutta Nokialla ja Ylöjärvellä on 66000 asukasta. Tänään Aamulehti uutisoi, että yli 31000 asukkaan Kangasala ottaa kaupunkinimen käyttöön, tuo uljas harjujen, hopeisena kimmeltävien vesien, kartanoiden, hienon Kangasala-talon ja Mobilian pitäjä. Näissä kolmessa kehyskunnissa on jo yli 97000 ihmistä. Vesihalli ja jäähalli löytyy näistä kaikista. Mitä sellaista Raisiosta ja Kaarinasta löytyy, mitä Tampereen naapureilta ei löytyisi? Ihmisiä ainakin löytyy paljon vähemmän.

Mutta kun Nokia ja Ylöjärvi ovat 11km ja 15km päässä Tampereen keskustasta, kun taas Raisio ja Kaarina ovat 7,5km ja vajaa 9km päässä Turun keskustasta. Hervanta on 8km, eli kauempana kuin Raisio! Miten nämä nokiat ovat verrattavissa Raisioon paremmin, kuin Raisio Hervantaan? Kiinnostaisi kuulla perusteluja. Lempääläkin on yhtä kaukana kuin Nousiainen ja siinäkin Turku-Nousiainen välissä on Raisio ja Masku. Maskussa alkaa jo tulla maaseutu vastaan ja Nousiainen onkin jo sitä. Hienosti kieltämättä se Lempäälän taajama on luikerellut Tampereen luokse. Kun tässä katsoo, kummassa on 10km säteen sisällä enemmän ihmisiä, niin siinä tulee tasainen tulos. Nokiat yms. Ovat enimmäkseen sen ulkopuolella. Eli Tampereen seutu on laajempi ja väkirikkaampi kuin Turun seutu. Turun seudun taajama ei ole samalla tavalla lähtenyt leviämään ja se on omasta mielestäni hyvä asia.

Rambolin mukaan Turun seudulla asuu noin 40 000 asukasta enemmän kuin Tampereen seudulla 10km sisällä. Tampereella on vaikuttanut tähän luonnollisesti järvet, mutta ei Turussakaan kaikkialle olla rakennettu, vaikka maata onkin enemmän. Ainakin saarissa asuu 11 000asukasta, joista noin 10 000 asuu hirvensalossa. Tampere on kauniilla paikalla, mutta ahdas sijainti ja huima kasvu ovat olleet sille haitaksi ja sen takia kasvu on suuntautunut kauemmas missä sitä tilaa on. Ratikan kannalta Tampereen rakenne on kuitenkin erinomainen ja siinä tapauksessa Tampere on parempi. Siellä yksi linja kattaa alueen aika perusteellisesti, kun Turussa joudutaan vetämään linjoja joka ilmansuuntaan.

Näistä Rambollin luvuista oli ketjussa jo aiemmin keskusteltu, jossa todettiin, että tuolla 10 km:n säteellä Tampereen alueella pinta-ala on puolet Turun pinta-alasta, joka selittää Turun alueen isomman väestön tuolla alueella. Miksi pinta-ala on sitten pienempi, se johtuu Näsijärvestä ja Pyhäjärvestä. Ehkäpä juuri tästä samasta syystä Nokian keskusta ei ole 8 km:n päässä Tampereen keskustasta vaan 15 km:n päässä (linnuntietä noin 10, mutta tällä suoralla suurin osa on vettä), ja Ylöjärven keskusta ei ole 7:n km:n päässä Tampereen keskustasta, vaan 13:n km:n. No, bussit kulkee, ja suurin osa kulkeekin kaupunkien keskustojen välit bussilla tai omalla autolla, joten eipä noilla etäisyyksillä kovin suurta merkitystä ole.

Usein myös liian lähelle keskuskuntaa muodostuneet kehyskunnat ovat palveluiltaan näivettyneitä nukkumalähiöitä, kuten Kaarina, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Raisio ja Ylöjärvi. Tämä johtuu siitä, että keskuskuntaan on sittenkin vielä liian lyhyt matka ja liian helppoa lähteä ostoksille. Toisin esim. vaikkapa Salo, Uusikaupunki, Valkeakoski tai Orivesi, josta kaikista on pidempi matka "suurkaupunkeihin" ja ovat tavallaan muodostuneet omiksi keskuskunnikseen. Nämä ovat yleensä kaupunkimaisempia rakenteeltaan kuin em. kehyskunnat (Kaarina, Kangasala...).

Pinta-alasta iso osa on luonnonvaraista kuitenkin, eli asutusta on tiiviisti. Se, että kaikkialle voi rakentaa ei tarkoita, että kaikkialle rakennettaisiin. Katso, miten paljon isoissa saarissakin on asukkaita. Kaikki nekin ovat Hirvensalossa. Pelkkä pinta-ala ei riitä, vaan taajaman pinta-ala sen säteen sisällä. Taajaman pinta-ala ei ole ympyrä vaan pitkulainen vähän kuin Tampereenkin, kun saariin ja paattisiin ei olla juuri kajottu. Tampereella ei ole mahdollista laajeta ympyrän malliseksi, eikä Turussa ole ollut tahtoa laajentaa taajamaa pohjoiseen ja etelään.

Salo, Uusikaupunki ovatkin jo ihan peruskaupunkeja omilla kehyskunnillaan. Pienemmässä mittakaavassa toki. Isot kehyskunnat syntyvät vain keskuskaupungin vaikutuksesta. Turun seudulla kaukaisemmat eivät vain ole kehittyneet, esim. Nousiainen-Lempäälä. En kylläkään tajua, miksi Tampereen taajamat ovat levinneet niin kauas. Miksi esim. Ihmisiä on pakkautunut Lempäälään, eikä Nokialle tai Pirkkalaan? Täällä ei tule kysymykseenkään, että Nousiainen kilpailisi asukkaista Raision kanssa. Minusta on vain loogista, että lähimmät kunnat kasvavat ja suuntavat kasvunsa kohti keskuskaupunkia, kuten Espoo, Vantaa, Raisio ja Kaarina.

Etäisyyksillä ei ole merkitystä? Tottakai sillä on merkitystä pystytkö kävelemään perille vai onko sinun pakko ostaa auto. Tampere on rakenteeltaan edullinen joukkoliikenteelle, mutta kevyeelle likenteelle erittäin huono.

Mitä tarkoitat, että suurin osa pinta-alasta on luonnonvaraista? Rambollin 0-5 km:n alueen maapinta-ala on Turussa noin 60 km^2 ja Tampereella noin 30 km^2. Tästä maapinta-alasta 0-5 km:n säteellä aika pieni osuus osuu mainitsemiisi saariin Turussa. Taajaman pinta-alasta täällä myös höpistään paljon. Ainoa taajaman pinta-ala, jota on luotettavasti saatavilla on aiemmin mainittu keskustaajaman pinta-alat, jotka on saman suuruisia Tampereella ja Turussa. Täällä puhutaan myös jostain Tampereen taajamasta. Miten se määritellään? Jos ns. Turun taajama määritellään, kuten jotkut ketjussa ovat määritelleet, että Raisio ja Kaarina laskettaisiin mukaan, niin miksi Tampere päättyisi rajoihin. Esim. Ylöjärven, Kangasalan tai Pirkkalan rajoilla kunnanrajoja ei huomaa muusta kuin kyltistä. Nokiakin on muuten kiinni kasvanut Tampereen länsiosiin, paitsi siellä alueen katkaisee kaksi järveä, Pyhäjärvi ja Vihnusjärvi.

Ja etäisyyksillä ei ole SUURTA merkitystä, kun puhutaan yli 5 km:n etäisyyksistä (paitsi jos tahdotaan nu*sia pilkkua ja verrata 5 km vs. 10000 km). Olen asunut Ylöjärven Soppeenmäessä (Ylöjärven liikekeskusta), josta kävin töissä Tampereen keskustassa. Matkaa oli pyörän mittarin mukaan 14 km. Ei tullut mieleenikään kävellä, hyvällä kelillä kylläkin pyöräillä. Bussimatka kesti ruuhkassa 35 minuuttia, muulloin 25 minuuttia. Pyörällä aikaa meni 45 minuuttia. Olen asunut myös Kaarinan keskustassa, josta kuljin Turun keskustaan töihin. Matkaa oli samaisen pyörän mittarin mukaan 10 km. Tätäkään matkaa ei olisi mieleen tullut kävellä. Bussimatka oli noin 5 minuuttia nopeampi kuin Ylöjärvi-Tampere ja pyörällä kuljin matkaa noin 35 minuutissa. Kummassa vaan tapauksessa olisin varmasti matkannut omalla autolla pääsääntöisesti töihin ilman toimivaa joukkoliikennettä. Sen verran mukavuuden haluinen ihminen olen (kuten aika moni muukin), että jo 4-5 km:n työmatkan kuljen julkisilla/omalla autolla, jos sää ei ole kesäisen hyvä ulkona. Tällöin ei lisäkilometreillä ole merkitystä, jollei ne merkittävästi lisää työmatkan aikaa (esim. poikittaisliikenne, joka on aika surkeaa kaikkialla Suomessa).

Ja tuohon Lempäälä-ihmettelyyn: Lempäälä on Tampere-Helsinki-moottoritien varrella, jonka vuoksi se on imenyt asukkaita. Sieltä on Helsinkiin omalla autolla 30-40 minuuttia lyhyempi matka kuin Nokialta tai Ylöjärveltä. Toinen valttikortti Lempäälällä oli junien pysähtyminen, sillä jossain vaiheessa siellä pysähtyi jopa Intercityjunat. Nykyään Lempäälän asemalla ei taida tosin pysähtyä kuin muutama lähijuna. Mutta aikoinaan Lempäälään muutti asukkaita juuri "hyvien kulkuyhteyksien" vuoksi. Ja joo, Lempäälä on aika landea Tampereen seudulla.

Koska Raisio ja Kaarina ovat pitkältä matkaa rajaa vasten laajentunut, kun Tampereella ne ovat kapeita lonkeroita keskuksien välillä. Taajama Raisiossa on rakentunut Turun rajalle Pernon luota aina Kuninkojalle asti. Samalla tavalla, kuin Nummenmäki ja muut esikaupungit muodostuivat Turun keskustan ympärille. En ymmärrä, miten Tampereen kunnat ovat tässä vertailu kelpoisia edes? Ehkä Naantali, Lieto ja ex Piikkiö ovat paremmin verrattavissa niihin.

Ylöjärvi, Kangasala ja Pirkkala ovat kasvaneet jo niin kiinni Tampereeseen, että rajoja ei tietäis, jos niitä ei olis merkattu liikennemerkein. Nokiakin on laajentunut kohti itää, eikä siellä juuri ole rakentamatonta aluetta Tampereen ja Nokian rajalla (paitsi tietenkin järven päällä, mutta saivartelut sikseen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku koska henkinen kakkoskaupunki Helsingin jälkeen. Tampere on sitten taas väestöllinen kakkoskaupunki ilman sitä kakkosen sisältöä. Turku on vähän kuin Helsinki pienemmässä koossa ja omilla mausteillaan tietenkin. Molemmissa melko yleis eurooppalainen tunnelma, kun taas Tampereella on sellainen vahva Suomi fiilis, mikä sekään ei tietenkään ole huono asia. Johtunee varmaan keskisestä sijainnista mantereella, mutta tiedä nyt siitäkään.

Lempäälässä ei ole " vesihallia! Eikä näillänäkymin ole tulossakaan. Sitähän jo louhittiin Ideaparkiin, mutta sitten amerikkalaiset pörssikeinottelijat pilasivat meidän ilon. : (

Positiivisista uutisista päätellen Turku voi ohittaa Tampereen myös siinä "fyysisellä" tasolla, eli siis väkiluvussa, mutta ehkä parinkymmenen vuoden päästä sitten.

Kaarinasta ja Raisiosta näyttää tulleen eräille suur-Turusta päiväunia näkeville pysyvä hätäratkaisu, joihin he turvautuvat, kun eivät kestä putoamista Tampereen kyydistä. Kaarinassa ja Raisiossa on toden totta on yli 50000 asukasta, mutta Nokialla ja Ylöjärvellä on 66000 asukasta. Tänään Aamulehti uutisoi, että yli 31000 asukkaan Kangasala ottaa kaupunkinimen käyttöön, tuo uljas harjujen, hopeisena kimmeltävien vesien, kartanoiden, hienon Kangasala-talon ja Mobilian pitäjä. Näissä kolmessa kehyskunnissa on jo yli 97000 ihmistä. Vesihalli ja jäähalli löytyy näistä kaikista. Mitä sellaista Raisiosta ja Kaarinasta löytyy, mitä Tampereen naapureilta ei löytyisi? Ihmisiä ainakin löytyy paljon vähemmän.

Mutta kun Nokia ja Ylöjärvi ovat 11km ja 15km päässä Tampereen keskustasta, kun taas Raisio ja Kaarina ovat 7,5km ja vajaa 9km päässä Turun keskustasta. Hervanta on 8km, eli kauempana kuin Raisio! Miten nämä nokiat ovat verrattavissa Raisioon paremmin, kuin Raisio Hervantaan? Kiinnostaisi kuulla perusteluja. Lempääläkin on yhtä kaukana kuin Nousiainen ja siinäkin Turku-Nousiainen välissä on Raisio ja Masku. Maskussa alkaa jo tulla maaseutu vastaan ja Nousiainen onkin jo sitä. Hienosti kieltämättä se Lempäälän taajama on luikerellut Tampereen luokse. Kun tässä katsoo, kummassa on 10km säteen sisällä enemmän ihmisiä, niin siinä tulee tasainen tulos. Nokiat yms. Ovat enimmäkseen sen ulkopuolella. Eli Tampereen seutu on laajempi ja väkirikkaampi kuin Turun seutu. Turun seudun taajama ei ole samalla tavalla lähtenyt leviämään ja se on omasta mielestäni hyvä asia.

Rambolin mukaan Turun seudulla asuu noin 40 000 asukasta enemmän kuin Tampereen seudulla 10km sisällä. Tampereella on vaikuttanut tähän luonnollisesti järvet, mutta ei Turussakaan kaikkialle olla rakennettu, vaikka maata onkin enemmän. Ainakin saarissa asuu 11 000asukasta, joista noin 10 000 asuu hirvensalossa. Tampere on kauniilla paikalla, mutta ahdas sijainti ja huima kasvu ovat olleet sille haitaksi ja sen takia kasvu on suuntautunut kauemmas missä sitä tilaa on. Ratikan kannalta Tampereen rakenne on kuitenkin erinomainen ja siinä tapauksessa Tampere on parempi. Siellä yksi linja kattaa alueen aika perusteellisesti, kun Turussa joudutaan vetämään linjoja joka ilmansuuntaan.

Näistä Rambollin luvuista oli ketjussa jo aiemmin keskusteltu, jossa todettiin, että tuolla 10 km:n säteellä Tampereen alueella pinta-ala on puolet Turun pinta-alasta, joka selittää Turun alueen isomman väestön tuolla alueella. Miksi pinta-ala on sitten pienempi, se johtuu Näsijärvestä ja Pyhäjärvestä. Ehkäpä juuri tästä samasta syystä Nokian keskusta ei ole 8 km:n päässä Tampereen keskustasta vaan 15 km:n päässä (linnuntietä noin 10, mutta tällä suoralla suurin osa on vettä), ja Ylöjärven keskusta ei ole 7:n km:n päässä Tampereen keskustasta, vaan 13:n km:n. No, bussit kulkee, ja suurin osa kulkeekin kaupunkien keskustojen välit bussilla tai omalla autolla, joten eipä noilla etäisyyksillä kovin suurta merkitystä ole.

Usein myös liian lähelle keskuskuntaa muodostuneet kehyskunnat ovat palveluiltaan näivettyneitä nukkumalähiöitä, kuten Kaarina, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Raisio ja Ylöjärvi. Tämä johtuu siitä, että keskuskuntaan on sittenkin vielä liian lyhyt matka ja liian helppoa lähteä ostoksille. Toisin esim. vaikkapa Salo, Uusikaupunki, Valkeakoski tai Orivesi, josta kaikista on pidempi matka "suurkaupunkeihin" ja ovat tavallaan muodostuneet omiksi keskuskunnikseen. Nämä ovat yleensä kaupunkimaisempia rakenteeltaan kuin em. kehyskunnat (Kaarina, Kangasala...).

Pinta-alasta iso osa on luonnonvaraista kuitenkin, eli asutusta on tiiviisti. Se, että kaikkialle voi rakentaa ei tarkoita, että kaikkialle rakennettaisiin. Katso, miten paljon isoissa saarissakin on asukkaita. Kaikki nekin ovat Hirvensalossa. Pelkkä pinta-ala ei riitä, vaan taajaman pinta-ala sen säteen sisällä. Taajaman pinta-ala ei ole ympyrä vaan pitkulainen vähän kuin Tampereenkin, kun saariin ja paattisiin ei olla juuri kajottu. Tampereella ei ole mahdollista laajeta ympyrän malliseksi, eikä Turussa ole ollut tahtoa laajentaa taajamaa pohjoiseen ja etelään.

Salo, Uusikaupunki ovatkin jo ihan peruskaupunkeja omilla kehyskunnillaan. Pienemmässä mittakaavassa toki. Isot kehyskunnat syntyvät vain keskuskaupungin vaikutuksesta. Turun seudulla kaukaisemmat eivät vain ole kehittyneet, esim. Nousiainen-Lempäälä. En kylläkään tajua, miksi Tampereen taajamat ovat levinneet niin kauas. Miksi esim. Ihmisiä on pakkautunut Lempäälään, eikä Nokialle tai Pirkkalaan? Täällä ei tule kysymykseenkään, että Nousiainen kilpailisi asukkaista Raision kanssa. Minusta on vain loogista, että lähimmät kunnat kasvavat ja suuntavat kasvunsa kohti keskuskaupunkia, kuten Espoo, Vantaa, Raisio ja Kaarina.

Etäisyyksillä ei ole merkitystä? Tottakai sillä on merkitystä pystytkö kävelemään perille vai onko sinun pakko ostaa auto. Tampere on rakenteeltaan edullinen joukkoliikenteelle, mutta kevyeelle likenteelle erittäin huono.

Mitä tarkoitat, että suurin osa pinta-alasta on luonnonvaraista? Rambollin 0-5 km:n alueen maapinta-ala on Turussa noin 60 km^2 ja Tampereella noin 30 km^2. Tästä maapinta-alasta 0-5 km:n säteellä aika pieni osuus osuu mainitsemiisi saariin Turussa. Taajaman pinta-alasta täällä myös höpistään paljon. Ainoa taajaman pinta-ala, jota on luotettavasti saatavilla on aiemmin mainittu keskustaajaman pinta-alat, jotka on saman suuruisia Tampereella ja Turussa. Täällä puhutaan myös jostain Tampereen taajamasta. Miten se määritellään? Jos ns. Turun taajama määritellään, kuten jotkut ketjussa ovat määritelleet, että Raisio ja Kaarina laskettaisiin mukaan, niin miksi Tampere päättyisi rajoihin. Esim. Ylöjärven, Kangasalan tai Pirkkalan rajoilla kunnanrajoja ei huomaa muusta kuin kyltistä. Nokiakin on muuten kiinni kasvanut Tampereen länsiosiin, paitsi siellä alueen katkaisee kaksi järveä, Pyhäjärvi ja Vihnusjärvi.

Ja etäisyyksillä ei ole SUURTA merkitystä, kun puhutaan yli 5 km:n etäisyyksistä (paitsi jos tahdotaan nu*sia pilkkua ja verrata 5 km vs. 10000 km). Olen asunut Ylöjärven Soppeenmäessä (Ylöjärven liikekeskusta), josta kävin töissä Tampereen keskustassa. Matkaa oli pyörän mittarin mukaan 14 km. Ei tullut mieleenikään kävellä, hyvällä kelillä kylläkin pyöräillä. Bussimatka kesti ruuhkassa 35 minuuttia, muulloin 25 minuuttia. Pyörällä aikaa meni 45 minuuttia. Olen asunut myös Kaarinan keskustassa, josta kuljin Turun keskustaan töihin. Matkaa oli samaisen pyörän mittarin mukaan 10 km. Tätäkään matkaa ei olisi mieleen tullut kävellä. Bussimatka oli noin 5 minuuttia nopeampi kuin Ylöjärvi-Tampere ja pyörällä kuljin matkaa noin 35 minuutissa. Kummassa vaan tapauksessa olisin varmasti matkannut omalla autolla pääsääntöisesti töihin ilman toimivaa joukkoliikennettä. Sen verran mukavuuden haluinen ihminen olen (kuten aika moni muukin), että jo 4-5 km:n työmatkan kuljen julkisilla/omalla autolla, jos sää ei ole kesäisen hyvä ulkona. Tällöin ei lisäkilometreillä ole merkitystä, jollei ne merkittävästi lisää työmatkan aikaa (esim. poikittaisliikenne, joka on aika surkeaa kaikkialla Suomessa).

Ja tuohon Lempäälä-ihmettelyyn: Lempäälä on Tampere-Helsinki-moottoritien varrella, jonka vuoksi se on imenyt asukkaita. Sieltä on Helsinkiin omalla autolla 30-40 minuuttia lyhyempi matka kuin Nokialta tai Ylöjärveltä. Toinen valttikortti Lempäälällä oli junien pysähtyminen, sillä jossain vaiheessa siellä pysähtyi jopa Intercityjunat. Nykyään Lempäälän asemalla ei taida tosin pysähtyä kuin muutama lähijuna. Mutta aikoinaan Lempäälään muutti asukkaita juuri "hyvien kulkuyhteyksien" vuoksi. Ja joo, Lempäälä on aika landea Tampereen seudulla.

Koska Raisio ja Kaarina ovat pitkältä matkaa rajaa vasten laajentunut, kun Tampereella ne ovat kapeita lonkeroita keskuksien välillä. Taajama Raisiossa on rakentunut Turun rajalle Pernon luota aina Kuninkojalle asti. Samalla tavalla, kuin Nummenmäki ja muut esikaupungit muodostuivat Turun keskustan ympärille. En ymmärrä, miten Tampereen kunnat ovat tässä vertailu kelpoisia edes? Ehkä Naantali, Lieto ja ex Piikkiö ovat paremmin verrattavissa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Tampesteri on kaamea junttila.

No näinhän se on todettava kolmekymmentä vuotta täällä asuneena. Mutta pitää aina muistaa, että Tampere on aikanaan rakentunut työläiskaupungiksi kosken ansiosta. Maalta tulleena tänne on tietysti ollut helppo sulautua muun tuulipukukansan joukkoon. Kiitos siitä tamperelaiset!

Riittäkö taajamien yhditymiseksi se, että se on tienvartta kasvanut kiinni talo jono, vai koko rajaa vasten lounaasta koilliseen asti ulottuva tiheä taajama? Tottakai Nokialla ja muilla on tavoitteena ollut laajentaa kohti Tamperetta, mutta että se olis verrattavissa Raision ja Kaarinan taajamien kasvuun? Katso karttaa, niin näet. Turun kehyskunnat ovat saartaneet Turun ja mistään suunnasta ei päästä, etteikö taajama olisi. Tampereen kehyskunnat ovat lonkeroita. Lempäälä varsinkin. Nokiakin on laajentunut muutamaa tien vartta pitkin. Ylöjärvestä lähtee tien toiselta puolelta talo jono. Toisella puolella on peltoa. Käytännössä siis taajamia voidaan yhdistää 200m välisillä taloilla. Turku voisikin laittaa 8-tietä pitkin jonoa Ouluun, niin saadaan sekin. Sekö olisi lonkero? No ei missään nimessä. Siirtymää näiden välillä ei edes huomaa, kun on taajamassa koko matkan.

Raision vertaaminen johonkin Nokiaan on jo tunneperäistä. Kyllä sen ihan kartalta näkee, kumpi on rakentunut keskuskaupungin ympärille. Nokia on ulottanut taajamaansa Tampereen taajamaan kiinni ja Raisio on koko leveydeltään rakentunut rajaa vasten, eikä vain pelkkiä teidenvarsia pitkin. Ihan puolueettomasti voi sanoa, että Kaarina ja Raisio ovat samaa Taajamaa Turun kanssa. Muilla taajamilla on omat keskuksensa jonka ympärille taajamat ovat kasvaneet, mutta Raision keskus on enemmänkin aluekeskus kuin oma itsenäinen keskuksensa. Syynä tähän on selkeästi lähempi yhteys Turun keskustaan. Naantalin ja Liedon keskukset taas ovat selkeästi omia keskuksiaan. Ne ovat osa keskustaajamaa, mutta ne ovat muodostuneet selkeästi oman keskuksensa ympärille. Raision taajama suuntautuu Turkua kohti, eikä ympärilleen. Se onkin rakentunut siihen kiinni kymmenien kilometrien pituudelta. Turusta taajama on Raision keskustaan asti tiheää joka suunnasta ja Raisio Naantali välillä harvempaa, kunnes se Naantalissa taas tihenee.

Ihan vain tiedoksi, että Nokia on laajentunut koko Tampereen vastaiselle rajalle, ja Tampere on taajamaa koko nokian vastaisella rajalla, paitsi siltä osin, kun raja kulkee moottoritiealueella tai järvessä. Enempää ei ole mahdollista laajentaa... Ylöjärvelläkin on hieman enemmän yhteistä "taajama-rajaa" Tampereen kanssa kuin pelkkä kantatie 65. Tampereen ja Ylöjärven taajamat ovat yhteen kasvaneita Vuorentausta/Lamminpää - Haukiluoma, Ryydynpohja/Vihattula sekä Pohtola/Siivikkala - alueilla. Eipä tuollakaan akselilla juuri ole tyhjää tilaa kunnanrajoilla. Eli älä tarinoi täällä täysin pa*kaa, jos et tunne alueita.

Ja olen samaa mieltä, että Raisioa ja Nokiaa ei voi verrata toisiinsa, sillä siinä missä Nokiaa voi kutsua kaupungiksi 33000 asukkaalla ja noin 1,3 % vuosittaisella väestönkasvulla, on Raisio ollut taantuva tuppukylä-maalaiskunta 24000 asukkaallaan ja väestö on viime vuosina jopa ollut laskussa (2010-2016 Raision väkiluku väheni noin 100 asukasta).

Vierailija kirjoitti:

Ihan vain tiedoksi, että Nokia on laajentunut koko Tampereen vastaiselle rajalle, ja Tampere on taajamaa koko nokian vastaisella rajalla, paitsi siltä osin, kun raja kulkee moottoritiealueella tai järvessä. Enempää ei ole mahdollista laajentaa... Ylöjärvelläkin on hieman enemmän yhteistä "taajama-rajaa" Tampereen kanssa kuin pelkkä kantatie 65. Tampereen ja Ylöjärven taajamat ovat yhteen kasvaneita Vuorentausta/Lamminpää - Haukiluoma, Ryydynpohja/Vihattula sekä Pohtola/Siivikkala - alueilla. Eipä tuollakaan akselilla juuri ole tyhjää tilaa kunnanrajoilla. Eli älä tarinoi täällä täysin pa*kaa, jos et tunne alueita.

Ja olen samaa mieltä, että Raisioa ja Nokiaa ei voi verrata toisiinsa, sillä siinä missä Nokiaa voi kutsua kaupungiksi 33000 asukkaalla ja noin 1,3 % vuosittaisella väestönkasvulla, on Raisio ollut taantuva tuppukylä-maalaiskunta 24000 asukkaallaan ja väestö on viime vuosina jopa ollut laskussa (2010-2016 Raision väkiluku väheni noin 100 asukasta).

Jaa. Miten väestönkasvu tai väkikuku liittyy tähän mitenkään? Ja mikä se pöpelikkö siinä Nokian ja Ylöjärven välillä on? On sitä Tampereen rajaa sielläkin. Ei tarvitse tuntea seutua, jos osaa tulkita karttaa. Kapea taajama kaistale vs. laaja rajaa vasten kasvanut taajama eivät ole verrattavissa keskenään. Nokian, Ylöjärven ja Tampereen rajalla on erittäin paljon metsää ja rakentamatonta aluetta. Ehkä enemmän kuin yhteisä taajamaa on.

Luikkeentien kummalakaan puolella ei ole taajamaa. Että silleen koko rajan varrelta laajentunut Tampereen taajama... Eikä ollut mirään järveä, että aika paksua lööperiä. Katso karttaa ja lopeta tuollainen valheellinen suoltaminen.

Luikkeentien ja mäyrätien Ylöjärven ja Nokian puolella ei ole taajamaa, vaan metsää. Jos taajamat olisivat Raision tavalla laajentuneet, niin tuota metsää ei olisi. Tämä vain vahvistaa tätä lonkerotaajama esitystä.

Vierailija kirjoitti:

Luikkeentien ja mäyrätien Ylöjärven ja Nokian puolella ei ole taajamaa, vaan metsää. Jos taajamat olisivat Raision tavalla laajentuneet, niin tuota metsää ei olisi. Tämä vain vahvistaa tätä lonkerotaajama esitystä.

Täähän osoittaa vain sen, että Tampereen alueella arvostetaan myös luontoa, ja kaikkea ei rakenneta täyteen ;)

Ei vaan, tuo kyseinen alue on tulevaa pienteollisuusaluetta, jonka rakentaminen on takkuillut viimeisen 10 vuoden aikana. Suuret oli suunnitelmat 2000-luvun alussa ns. kolmenkulman alueelle, josta on tällä hetkellä rakennettu ehkä noin 10 %. Logistisesti on ollut kannattavampi rakentaa Pirkkalan ja Tampereen alueelle Valtatie 3: n laitaan Lentokentäntieltä Helsingin moottoritielle.

Turku-Raisio raja Turun suunnasta: Pernon pohjoispuolella on metsää ennen rajaa, Härkämäen länsipuolella on metsää ennen rajaa, Mälikkälän pohjoispuolella on metsää vaikka lappalaisille jakaa ennen rajaa, Runosmäen kohdalla löytyy taajamaa Raision puoleltakin, mutta vain kapeana llonkeromaisena kaistana Raision keskustasta itään. Tämän 200 metrin vyöhykkeen pohjoispuolella on metsää varmaan Poriin saakka.

Jee jee Turku-Raisio on niin kaupunkimainen...

Vierailija kirjoitti:

Turku-Raisio raja Turun suunnasta: Pernon pohjoispuolella on metsää ennen rajaa, Härkämäen länsipuolella on metsää ennen rajaa, Mälikkälän pohjoispuolella on metsää vaikka lappalaisille jakaa ennen rajaa, Runosmäen kohdalla löytyy taajamaa Raision puoleltakin, mutta vain kapeana llonkeromaisena kaistana Raision keskustasta itään. Tämän 200 metrin vyöhykkeen pohjoispuolella on metsää varmaan Poriin saakka.

Jee jee Turku-Raisio on niin kaupunkimainen...

Siinä on ns.rajavyöhyke. Joen varret ovat avarat jo Aurajoen varrella, niin miksi ei olisi Raisio joen varsikin? Ja onhan Hervantakin pienen metsävyöhykkeen takana. Raision on rakentunut aika tarkasti rajaa vasten, mutta miksi Turun olisi pakko sinne laajeta? Turun puolella onkin harvempia kohtia taajamassa. En kuitenkaan väittäisi, etteikö ne samaa taajamaa olisi. Mälikkälään ollaan kyllä rakentamssa asuinaluetta, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Enemmän Raisio on Turun taajamaa kuin mikään Tampereen naapureista ja se on selvää.

Ei se mikään jee jee ole, vaan ihan perustietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku-Raisio raja Turun suunnasta: Pernon pohjoispuolella on metsää ennen rajaa, Härkämäen länsipuolella on metsää ennen rajaa, Mälikkälän pohjoispuolella on metsää vaikka lappalaisille jakaa ennen rajaa, Runosmäen kohdalla löytyy taajamaa Raision puoleltakin, mutta vain kapeana llonkeromaisena kaistana Raision keskustasta itään. Tämän 200 metrin vyöhykkeen pohjoispuolella on metsää varmaan Poriin saakka.

Jee jee Turku-Raisio on niin kaupunkimainen...

Siinä on ns.rajavyöhyke. Joen varret ovat avarat jo Aurajoen varrella, niin miksi ei olisi Raisio joen varsikin? Ja onhan Hervantakin pienen metsävyöhykkeen takana. Raision on rakentunut aika tarkasti rajaa vasten, mutta miksi Turun olisi pakko sinne laajeta? Turun puolella onkin harvempia kohtia taajamassa. En kuitenkaan väittäisi, etteikö ne samaa taajamaa olisi. Mälikkälään ollaan kyllä rakentamssa asuinaluetta, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Enemmän Raisio on Turun taajamaa kuin mikään Tampereen naapureista ja se on selvää.

Ei se mikään jee jee ole, vaan ihan perustietoa.

Kun turkulaiselta loppuu faktat, hän alkaa mutuilla omia mielipiteitään maantieteestä ja taajamien määrittelyistä. Kohta täällä turkulaiset alkaa varmaan laskea kaikenmaailman Raumat ja Loimaat mukaan suur-Turkuun ja samaan aikaan Tampereeseen ei voi laskea Hervantaa tai lielahtea, koska "ei ne oo samaa taajamaa, siellä löytyy metsää välistä ja "tampereen taajaman" ja" lielahden taajaman" välissä on enemmän kuin 100m/200m/300m rakentamatonta aluetta."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turku-Raisio raja Turun suunnasta: Pernon pohjoispuolella on metsää ennen rajaa, Härkämäen länsipuolella on metsää ennen rajaa, Mälikkälän pohjoispuolella on metsää vaikka lappalaisille jakaa ennen rajaa, Runosmäen kohdalla löytyy taajamaa Raision puoleltakin, mutta vain kapeana llonkeromaisena kaistana Raision keskustasta itään. Tämän 200 metrin vyöhykkeen pohjoispuolella on metsää varmaan Poriin saakka.

Jee jee Turku-Raisio on niin kaupunkimainen...

Siinä on ns.rajavyöhyke. Joen varret ovat avarat jo Aurajoen varrella, niin miksi ei olisi Raisio joen varsikin? Ja onhan Hervantakin pienen metsävyöhykkeen takana. Raision on rakentunut aika tarkasti rajaa vasten, mutta miksi Turun olisi pakko sinne laajeta? Turun puolella onkin harvempia kohtia taajamassa. En kuitenkaan väittäisi, etteikö ne samaa taajamaa olisi. Mälikkälään ollaan kyllä rakentamssa asuinaluetta, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Enemmän Raisio on Turun taajamaa kuin mikään Tampereen naapureista ja se on selvää.

Ei se mikään jee jee ole, vaan ihan perustietoa.

Kun turkulaiselta loppuu faktat, hän alkaa mutuilla omia mielipiteitään maantieteestä ja taajamien määrittelyistä. Kohta täällä turkulaiset alkaa varmaan laskea kaikenmaailman Raumat ja Loimaat mukaan suur-Turkuun ja samaan aikaan Tampereeseen ei voi laskea Hervantaa tai lielahtea, koska "ei ne oo samaa taajamaa, siellä löytyy metsää välistä ja "tampereen taajaman" ja" lielahden taajaman" välissä on enemmän kuin 100m/200m/300m rakentamatonta aluetta."

Luitko kommenttia, mihin vastasin? Jos Raision ja Turun rajalla on metsä vyöhyke, niin miten se eroaa Hervannan? Katso Varissuon itäpuolella olevaa Kaarinaa. Sama asia kuin Hervannassa eikös? Se, ettei Turku ole rakentanut kehyskuntien rajoihin kiinni tarkoittaa vain sitä, ettei Turku ole niistä riippuvainen. Kehyskunnat ovat taas riippuvaisia ja siksi ne ovat rajassa kiinni ja Turku ei. Älä keksi itse mitään määritelmiä miten määritellä taajamia, jos ne käyvät vain omiin tarkoitusperiisi vain. Hervanta käy, muttta Raisio ei ilman perusteluja on aika puolueellinen väite ilman mitään järkevää perustelua. Ei Raumat, eikä Loimaat vaan ne mitkä ovat eikä ole olevinaan. Ei Naantali, ei Lieto vaan Raisio ja Kaarina ja täts it.