Lue keskustelun säännöt.
Haluatko päättää lastesi kieliopinnoista? Vai annatko RKP:n tehdä valinnan puolestasi?
Kommentit (224)
Kun kuitenkin tutkimusten mukaan 2/3 vastustaa pakkoruotsia, niin eihän asiaa voida loputtomiin hoitaa vastoin kansan tahtoa. Kansanedustajistakin vähän yli puolet vastustaa pakkoruotsia. Pakkoruotsi on oikeasti tulossa tiensä päähän ja asiaan pitäisi ruveta jo valmistautumaan, ettei sitten tule liian äkkinäistä radikaalia muutosta, kun esim. persut jossain vaiheessa pääsevät hallitukseen ja vaikka opetusministeriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole ottamassa pois ruotsinkielisten kultturia. Mutta ei vierasta kieltä ja kultturia voida pakottaa suomenkielisille! Kyllä suomenruotsalaisen kulttuurin ja kielen ylläpito on ruotsinkielisten oma tehtävä. Jos he eivät siihen pysty, niin sitten kadotkoon koko kulttuuri. En usko, että näin kävisi.
vääristele! Ruotsinkielistä kulttuuria ei pakoteta suomenkielisille, mutta kulttuuriin ja kieleen tutustuminen on pakollisen ruotsinopetuksen muodossa pakollista. Ainakaan kukaan ei ole pakottanut minua koskaan laulamaan snapsvisoja tai tanssimaan juhannussalon ympärillä, tuskin sinuakaan.
Totta kai ruotsinkieliset pitävät yllä omaa kulttuuriaan, mutta kielen ja kulttuurin asemaa on turvattava, jotta niillä on jotain käyttöäkin. Museoitu kieli tai kulttuuri ei ole elinvoimainen. Saamen puhujia on tänä päivänä niin vähän, koska saamelaisten oikeuksista on alettu puhua vasta sen jälkeen, kun kieli - tai kielet - on jo alkanut kadota. Oletko saamenkin kohdalla sitä mieltä, että antaa mennä?
Ja kyllä, olen sitä mieltä, että se, että me suomenkieliset opimme koulussa ruotsia, on yksi tekijä, joka lisää ruotsin elinvoimaa Suomessa. Saan olla tästä asiasta eri mieltä kanssasi.
Ja se on määrä, joka pystyy itse ylläpitämään kulttuurinsa. Pystyväthän islantilaisetkin.
No Islannissa nyt saattuu asumaan vain yksi iso etninen ryhmä, ei kahta kuten täälä meillä Suomessa. Sä et vaan ymmärrä pointtia. Se on se, että etniset ryhmät täytyy pitää henkisesti lähellä toisiaan, ja mikäpä parempi keino siihen kuin yhteinen kieli ja sen opiskelu, jonka aikana väistätättä myös tavat tulevat tutuiksi.
Olet sinä kanssa :D. Istut siellä silmät kiiluen ja robottimaisesti toistat samoja argumenttejä päivästä toiseen :DDD.
Ruotsinkielisiä on satoja tuhansia. Se on jo määrä, joka ihan oikeasti kannattaa pitää veroja maksamassa eikä sossun luukulla tai vankilassa.
Ja se on määrä, joka pystyy itse ylläpitämään kulttuurinsa. Pystyväthän islantilaisetkin.
islantilaiset ovat vähemmistönä Islannissa! Kerrotko vielä, mikä kansa siellä on enemmistönä ja mitä kieltä he puhuvat?
Ja se on määrä, joka pystyy itse ylläpitämään kulttuurinsa. Pystyväthän islantilaisetkin.
No Islannissa nyt saattuu asumaan vain yksi iso etninen ryhmä, ei kahta kuten täälä meillä Suomessa. Sä et vaan ymmärrä pointtia. Se on se, että etniset ryhmät täytyy pitää henkisesti lähellä toisiaan, ja mikäpä parempi keino siihen kuin yhteinen kieli ja sen opiskelu, jonka aikana väistätättä myös tavat tulevat tutuiksi.
Olet sinä kanssa :D. Istut siellä silmät kiiluen ja robottimaisesti toistat samoja argumenttejä päivästä toiseen :DDD.
Ruotsinkieliset ovat vahvasti alueellinen ryhmä ja pystyvät kyllä ylläpitämään kultturiinsa rannikoiden ruotsinkielisillä alueilla. Sisämaahan taas ruotsin kieli ja kulttuuri ei ole koskaan kuulunutkaan eikä sitä pidä sinne väkisin tuputtaa. Pakkoruotsi Itä-Suomessa on yhtä järkevää kuin pakkoislanti Saksassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todettu pakkoranska englanninkielisille oikein järkeväksi :).
Ja kyllä, olen sitä mieltä, että se, että me suomenkieliset opimme koulussa ruotsia, on yksi tekijä, joka lisää ruotsin elinvoimaa Suomessa. Saan olla tästä asiasta eri mieltä kanssasi.
Miksi ruotsin elinvoimaa pitäisi lisätä? Suomi on kuitenkin pääosin yksikielistä aluetta. Ns. ruotsinkielisillä alueilla taas ruotsinkieliset pitävät kyllä itse kielensä elinvoimaisena.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsin elinvoimaisuutta tuetaan niillä alueilla, joissa ruotsia oikeasti puhutaan. Mutta ratkaisu ei voi olla jokaisen suomalaisen pakottaminen opiskelemaan ruotsia. Se vaan ei toimi eikä siinä ole mitään järkeä. Pitäisi tajuta, että ruotsi on alueellinen kieli ja kokonaisuutena Suomi ei ole kaksikielinen maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todettu pakkoranska englanninkielisille oikein järkeväksi :).
Ei ole koko Kanadassa.
Ja on vähän eri asia, jos henkilö puhuu maailman ykköskieltä äidinkielenään ja hän joutuu opettelemaan toisena kielenä suurta maailmankieltä...
Suomenkielinen taas puhuu pientä kieltä ja joutuu opiskelemaan toista tarpeetonta pientä kieltä...
Ja kyllä, olen sitä mieltä, että se, että me suomenkieliset opimme koulussa ruotsia, on yksi tekijä, joka lisää ruotsin elinvoimaa Suomessa. Saan olla tästä asiasta eri mieltä kanssasi.Miksi ruotsin elinvoimaa pitäisi lisätä? Suomi on kuitenkin pääosin yksikielistä aluetta. Ns. ruotsinkielisillä alueilla taas ruotsinkieliset pitävät kyllä itse kielensä elinvoimaisena.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsin elinvoimaisuutta tuetaan niillä alueilla, joissa ruotsia oikeasti puhutaan. Mutta ratkaisu ei voi olla jokaisen suomalaisen pakottaminen opiskelemaan ruotsia. Se vaan ei toimi eikä siinä ole mitään järkeä. Pitäisi tajuta, että ruotsi on alueellinen kieli ja kokonaisuutena Suomi ei ole kaksikielinen maa.
on myös kaksikielisiä kaupunkeja, Helsinki, Turku, Karjaa, Vaasa, Kokkola, Pietarsaari nyt ainakin.
Minusta länsimaisiin arvoihin kuuluu vähemmistökulttuurien ja -kielten arvostaminen ja niiden aseman turvaaminen. Toki joku voi olla arvostamatta niitä, minkä sille voi.
Vastaatko vielä tuohon kysymykseeni saamen kielistä, joutavatko nekin sinusta kuolla pois? Olisiko inarinsaame pitänyt jättää 80-luvulla elvyttämättä? Verovaroinhan sitäkin ylläpidetään (kielipesätoiminta, kielipuhelin, sanakirjat ym.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai ruotsinkieliset pitävät yllä omaa kulttuuriaan, mutta kielen ja kulttuurin asemaa on turvattava, jotta niillä on jotain käyttöäkin.
Miksi suomenkielisten tehtävä olisi turvata jotain muuta kulttuuria, kun kaikki muut kulttuurit pyrkivät koko ajan levittämään omaa vaikutuspiiriään?
Etenkin kun ko. kulttuuri ei tarvitse tukea säilyäkseen.
huom. en ole lainaamasi kirjoittaja
Ja on vähän eri asia, jos henkilö puhuu maailman ykköskieltä äidinkielenään ja hän joutuu opettelemaan toisena kielenä suurta maailmankieltä...
Kyllähän Kanadassa nurkat pullistelee ranskankielentaitoisia. Jos seurataan tätä ideaa että valtion pitäisi opettaa kansakunnalle jotain kauppakumppanikieliä ensijaisesti, niin eihän Kanadassa ole siitä näkökulmasta mitään mieltä ruveta opettamaan kansalaisille ranskaa. Mutta kun kyse onkin siitä, että kansakunnan menestymisen kannalta on paljon suurempi merkitys sillä onko maassa käynnissä etniset kärhämät kuin sillä miten monta eri koulutason kieltä porukat osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai ruotsinkieliset pitävät yllä omaa kulttuuriaan, mutta kielen ja kulttuurin asemaa on turvattava, jotta niillä on jotain käyttöäkin.Miksi suomenkielisten tehtävä olisi turvata jotain muuta kulttuuria, kun kaikki muut kulttuurit pyrkivät koko ajan levittämään omaa vaikutuspiiriään?
Etenkin kun ko. kulttuuri ei tarvitse tukea säilyäkseen.
huom. en ole lainaamasi kirjoittaja
näkisit, että vähemmistökulttuurin tukeminen on suomalaisilta pois? Pitäisikö saamelaista kulttuuria olla tukematta myös?
Koska ne nuoret, jotka saamen asiaa voisivat vielä jotenkin ajaa kykyjensä puolesta, muuttavat saamelaisalueilta pois. Toisin sanoen kansa ei riittävästi itse arvosta omaa kulttuuriaan, pitääkö sitä silti tekohengittää? Ja edelleen: saamelaisia on muuallakin kuin Suomessa, en tosin tiedä kuinka paljon ja mikä on tilanne.
Kulttuurit elävät ja osia niistä häviää koko ajan, halusitpa tai et.
t. en se lainaamasi ja tivaamasi kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kyllä, olen sitä mieltä, että se, että me suomenkieliset opimme koulussa ruotsia, on yksi tekijä, joka lisää ruotsin elinvoimaa Suomessa. Saan olla tästä asiasta eri mieltä kanssasi.Miksi ruotsin elinvoimaa pitäisi lisätä? Suomi on kuitenkin pääosin yksikielistä aluetta. Ns. ruotsinkielisillä alueilla taas ruotsinkieliset pitävät kyllä itse kielensä elinvoimaisena.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsin elinvoimaisuutta tuetaan niillä alueilla, joissa ruotsia oikeasti puhutaan. Mutta ratkaisu ei voi olla jokaisen suomalaisen pakottaminen opiskelemaan ruotsia. Se vaan ei toimi eikä siinä ole mitään järkeä. Pitäisi tajuta, että ruotsi on alueellinen kieli ja kokonaisuutena Suomi ei ole kaksikielinen maa.
on myös kaksikielisiä kaupunkeja, Helsinki, Turku, Karjaa, Vaasa, Kokkola, Pietarsaari nyt ainakin.
Minusta länsimaisiin arvoihin kuuluu vähemmistökulttuurien ja -kielten arvostaminen ja niiden aseman turvaaminen. Toki joku voi olla arvostamatta niitä, minkä sille voi.
Vastaatko vielä tuohon kysymykseeni saamen kielistä, joutavatko nekin sinusta kuolla pois? Olisiko inarinsaame pitänyt jättää 80-luvulla elvyttämättä? Verovaroinhan sitäkin ylläpidetään (kielipesätoiminta, kielipuhelin, sanakirjat ym.).
Ei tietenkään halua, että saamen kielet kuolevat. Mutta en halua, että jokainen suomalainen pakotettaisiin opiskelemaan saamen kieliä. Meidän enemmistön tehtävä on tukea sitä, että vähemmistöillä on hyvät olosuhteet (esim. rahoitusta omakielisiin kouluihin ja äidinkielen opetukseen, oppimateriaaleihin, tulkkauspalveluiden tarjoamista, vapaaehtoista saamen opetusta/tutustumista suomenkielisille), mutta kielen ylläpitäminen on kuitenkin lopulta heidän oma tehtävänsä. Vähemmistökielen opettelu ei voi olla suomenkielisten velvollisuus.
Kaksikielistä kunnista puhuttaessa kannattaa muistaa, että osa kunnista on kaksikielisiä vain poliittisesti, ei todellisesti. Esim. Vantaan 2,8% ruotsinkielinen vähemmistö ei tee kaupunkia kovin elävästi kaksikieliseksi, vaikka se virallisesti sellainen onkin.
Koska ne nuoret, jotka saamen asiaa voisivat vielä jotenkin ajaa kykyjensä puolesta, muuttavat saamelaisalueilta pois. Toisin sanoen kansa ei riittävästi itse arvosta omaa kulttuuriaan, pitääkö sitä silti tekohengittää? Ja edelleen: saamelaisia on muuallakin kuin Suomessa, en tosin tiedä kuinka paljon ja mikä on tilanne.
Kulttuurit elävät ja osia niistä häviää koko ajan, halusitpa tai et.
t. en se lainaamasi ja tivaamasi kirjoittaja.
on Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Norjassa saamelaisten asema on hyvä, Suomessa kielten asema on heikentynyt ihan systemaattisten kielentappotalkoiden tuloksena. Nykyään yritetään sitten menneisyyden tekosia parannella, mutta eihän se enää oikein auta.
Miten näkisit, että vähemmistökulttuurin tukeminen on suomalaisilta pois? Pitäisikö saamelaista kulttuuria olla tukematta myös?
Jos kulttuurin tukeminen on sama kuin kielen pakko-opiskelu, niin kyllä se on silloin suomalaisilta pois. Siis suomalaisten kielitaito pidetään yksipuolisena siksi, että jokaisen velvollisuudeksi on määrätty tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria (joka ei edes ole mitenkään uhanalainen).
Ja kyllä, olen sitä mieltä, että se, että me suomenkieliset opimme koulussa ruotsia, on yksi tekijä, joka lisää ruotsin elinvoimaa Suomessa. Saan olla tästä asiasta eri mieltä kanssasi.Miksi ruotsin elinvoimaa pitäisi lisätä? Suomi on kuitenkin pääosin yksikielistä aluetta. Ns. ruotsinkielisillä alueilla taas ruotsinkieliset pitävät kyllä itse kielensä elinvoimaisena.
Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että ruotsin elinvoimaisuutta tuetaan niillä alueilla, joissa ruotsia oikeasti puhutaan. Mutta ratkaisu ei voi olla jokaisen suomalaisen pakottaminen opiskelemaan ruotsia. Se vaan ei toimi eikä siinä ole mitään järkeä. Pitäisi tajuta, että ruotsi on alueellinen kieli ja kokonaisuutena Suomi ei ole kaksikielinen maa.
on myös kaksikielisiä kaupunkeja, Helsinki, Turku, Karjaa, Vaasa, Kokkola, Pietarsaari nyt ainakin.
Minusta länsimaisiin arvoihin kuuluu vähemmistökulttuurien ja -kielten arvostaminen ja niiden aseman turvaaminen. Toki joku voi olla arvostamatta niitä, minkä sille voi.
Vastaatko vielä tuohon kysymykseeni saamen kielistä, joutavatko nekin sinusta kuolla pois? Olisiko inarinsaame pitänyt jättää 80-luvulla elvyttämättä? Verovaroinhan sitäkin ylläpidetään (kielipesätoiminta, kielipuhelin, sanakirjat ym.).
Ei tietenkään halua, että saamen kielet kuolevat. Mutta en halua, että jokainen suomalainen pakotettaisiin opiskelemaan saamen kieliä. Meidän enemmistön tehtävä on tukea sitä, että vähemmistöillä on hyvät olosuhteet (esim. rahoitusta omakielisiin kouluihin ja äidinkielen opetukseen, oppimateriaaleihin, tulkkauspalveluiden tarjoamista, vapaaehtoista saamen opetusta/tutustumista suomenkielisille), mutta kielen ylläpitäminen on kuitenkin lopulta heidän oma tehtävänsä. Vähemmistökielen opettelu ei voi olla suomenkielisten velvollisuus.
Kaksikielistä kunnista puhuttaessa kannattaa muistaa, että osa kunnista on kaksikielisiä vain poliittisesti, ei todellisesti. Esim. Vantaan 2,8% ruotsinkielinen vähemmistö ei tee kaupunkia kovin elävästi kaksikieliseksi, vaikka se virallisesti sellainen onkin.
oikeasti kaksikielisistä kunnista, noiden mainitsemieni kohdalla on aika turha puhua Vantaasta.
No, mä olen silti eri mieltä sun kanssa, yritä hyväksyä se. Perustelut tulivatkin jo. Mulla on myös kielitieteellinen koulutus, joten en puhu pelkästään omien mielipiteeni perusteella.
Koska ne nuoret, jotka saamen asiaa voisivat vielä jotenkin ajaa kykyjensä puolesta, muuttavat saamelaisalueilta pois. Toisin sanoen kansa ei riittävästi itse arvosta omaa kulttuuriaan, pitääkö sitä silti tekohengittää? Ja edelleen: saamelaisia on muuallakin kuin Suomessa, en tosin tiedä kuinka paljon ja mikä on tilanne.
Kulttuurit elävät ja osia niistä häviää koko ajan, halusitpa tai et.
t. en se lainaamasi ja tivaamasi kirjoittaja.
on Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Norjassa saamelaisten asema on hyvä, Suomessa kielten asema on heikentynyt ihan systemaattisten kielentappotalkoiden tuloksena. Nykyään yritetään sitten menneisyyden tekosia parannella, mutta eihän se enää oikein auta.
Onko Norjassa jokaisella pakkosaame? Vai onko saamelaisten hyvä asema seurausta jostain muusta?
näkisit, että vähemmistökulttuurin tukeminen on suomalaisilta pois? Pitäisikö saamelaista kulttuuria olla tukematta myös?
Näkisin, rahallisesti ja muillakin voimavaroilla mitattuna. Saamelaisen kulttuurin tukemiseen käytetään varoja kokonaisuudessaan niin vähän, että arvelisin eräiden afrikkalaisten kulttuurien saavan pian yhtä paljon tukea. Tällä ei kuitenkaan ole kuin kuriositeettiarvo eikä varsinaista yhteiskunnallista merkitystä.
Kauniisti sait puheen käännettyä pois ruotsinkielisten asemasta, mutta ongelma sinänsä ei ole poistunut mihinkään.
Ei kukaan ole poistamassa ruotsinkielisiä kouluja. Kaksikielisiä kouluja haluttaisiin (siis kaksikieliset vanhemmat ovat halunneet) vaihtoehdoksi, mutta ei korvaamaan ruotsinkielisiä kouluja.