Oppimis/tarkkaavaisuushäiriöisten lasten vanhemmat eivät itsekään kovin välkkyjä

todennäköisesti geneettiset syyt (omassa suvussani on monenlaisia oppimisvaikeuksia sekä miehelläni epäilen niitä olevan, vaikkei niitä olekaan diagnosoitu).

Meidän yhdellä pojalla epäillään tarkkaavaisuushäiriötä, molemmat vanhemmat olemme äo-testattuja ja Mensa-kategoriassa, miehellä ehkä Asperger-piirteitä, jotka nyt sitten kenties periytyneet aika vahvana pojalle.



Tuttavapiirissä on pari dysfasia-lasta, se on ymmärtääkseni oppimishäiriö. Nämä perheet ovat akateemisia.



Nämä vain esimerkkeinä.

Osa oppimisvaikeuksista on periytyviä, mutta eivät kaikki. Oppimisvaikeudet eivät ole sama asia kuin tyhmyys.

Osalla huippuälykkäistä ihmisistä on joku oppimisvaikeus tai tarkkaavaisuushäiriö. Heikkolahjaiset ovat sitten asia erikseen.

Mikähän mahtaa olla ap:n älyllinen taso?

Ja olen myös lukenut palstoilta ihan fiksujen vanhempien kirjoituksia lastensa ongelmista.



Mutta aika ajoin tulee vastaan näitä, joilla tuntuu olevan vähintään yhtä paljon ongelmia kuin omilla lapsilla. Tosin heidät taidetaan " sivistyneempien" erityislasten vanhempien palstoilta savustaa pois (koska ilmaisutyyli on töks-töks-töks). Senkin olen ollut huomaavinani.



Dysfasia on kielen kehityksen erityishäiriö, joka EI saa johtua sellaisesta kehitysvammasta johon kuuluu muutenkin jo kielen kehityksen ongelmia.

Heidän vanhemmillaan oli aikoinaan samaten ollut. Ei voi olla sattumaa, jos perheen sisarukset ovat kaikki erityiskoulussa tai aivan luokan häntäpäässä esimerkiksi luku- ja laskutaidoissa.

Tulipa vaan mieleen, kun näin ajan kuluksi surffailen lapsisivuilla. Että eipä joissakin tapauksissa kauas omena puusta putoa.

Minun älykkyysosamääräni on testatusti 159, äidinkielen arvosanani on laudatur, opiskelen oikeustiedettä eikä kurinpidossani ole mitään vikaa muiden ihmisten mielestä, aina on ihailtu hyväkäytöksisiä lapsiani. Lapsellani on kielellisen erityisvaikeuden diagnoosi eli lievä dysfasia ja ilmeisesti ylivilkkautta, mutta lääkärin lausunnon mukaan " kompensoi sitä tavallista paremmalla älykkyydellään ja yrittää kovasti" . Kyseessä on neurologinen ongelma samaan tapaan kuin epilepsia. Samaa vaivaa esiintyy mm. serkullani, eli kyseessä kenties periytyvä ominaisuus.



Lopeta se sohvapsykologia, kun et mitään oikeasti tiedä.

ja muutenkin tekstin sisällöstä. Jos pyydät lopettamaan sohvapsykologian, niin voisitko sitten kertoa, missä vaiheessa yritän esittää jotain psykologisia teorioita? Tai missä ylipäätään viittaan psyykeeseen millään tavalla.



En myöskään kertovani mitään tutkimusta. En myöskään väittänyt, että vanhempien älykkyys johtaisi automaattisesti siihen, että lapsella ei voisi olla sellaisia ongelmia kuten dysfasia.



En myöskään missään puuttunut vanhempien kasvatukseen kuin siltä osin, että usein nämä " ei-niin-välkyt" vanhemmat korostavat kurinpidollisia toimenpiteitä. En esittänyt arvioita niistä, enkä myöskään ottanut kantaa kyseisten lasten vanhempien todelliseen kurinpitoon.



Ainut, mitä sanoin oli se, että usein lastensa ongelmista kirjoittavilla vanhemmilla ei itselläänkään ole esim oikeinkirjoitus hallussa. Myös tekstin rakenteessa on ongelmia. Kirjoitus ei etene johdonmukaisesti.

ap

Meillä pojalla on AD/HD -diagnoosi.

Olisi kiva tietää tarkemmin kuinka tähän lopputulokseen päädyit ja mitä siitä olisi opittavaa?

että kielelliset vaikeudet voivat periytyä. Eli tämä mitä sinä sanot " ei niin välkyiksi" ei kerro koko totuutta lapsen vanhemmista. Se että kirjoittaa huonosti tai lauserakenteet ovat kummallisia, ei tee kenestäkään " ei niin välkkyä" . Vai väitätkö että mm. Arvo Ylppö oli tyhmä?

Tarvitaanko tähänkin jotain statistiikkaa?

niin tulee sellainen olo, ettei kirjoittaja ole ihan välkky.

voi olla esim. lukihäiriö. Usein on myös todellisia vaikeuksia keskittyä kirjoittamiseen. Kannattaisi aivan oikeasti ottaa asioista selkoa, ennenkuin sen suunsa avaa. Tuo sanomasi voi todella loukata jotakuta. Itse olen jo aika parkkiintunut...

Minulla on ad/hd, ja kuten monet (asiaa tutkineet) tietävät, usein adhd-ihminen on keskimääräistä älykkäämpi. Minun älykkyysosamääräni on 147; sillä ei aivan taida Mensaan vielä päästä, mutta kuitenkin huomattavasti keskivertoa älykkäämpi voisin sanoa olevani. Kuitenkin esim. ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen on minulle hyvin vaikeaa; joskus voi siis saada minusta tyhmän kuvan, jos ei tiedä mikä vaikeuksien tausta todellisuudessa on.

Ja kuinka moni (oli sitten addi tai ei) jaksaa aina tarkkailla omaa kirjoittamistaan... varsinkin kun se tapahtuu av-palstalla. Ap:n kirjoituksesta kun huomaa, että kuulija (tässä tapauksessa lukija) ei ole kovinkaan suurilla älynlahjoilla varustettu. Eli siis; miksi heittää helmiä sioille??

Tunnen pari tarkkaavaisuushäiriöistä lasta ja yhden aikuisen. Toisessa perheessä lapsen äiti on oikeasti vähän blondi mieleltään, ja toisessa sekä äidillä on ADHD ja tytöllä epäillään sitä. Äiti siis epäilee, se sama hössöttäjä ja boheemi sekoilija, joka itse sai diagnoosinsa yksityiseltä lääkäriltä.. ja nyt selittää tohkeissaan, että tyttärelläänkin varmaan on se. Musta kyse on aika usein vanhempien ongelmista, ja siitä, että kun ei viitsi hoitaa asioitaan ja elämäänsä kunnolla, tai on yksinkertaisesti vähän tyhmä, on kiva kun saa tällaisen diagnoosin jolla voi paistatella:) ja olla erikoinen. Tytönkin kohdalla puhtaasti kasvatusongelmia, äiti antaa pikkumurun tehdä mitä vaan, ja lapsi tottelisi jos joku vaan komentaisi....Ja nämä saavat sitten diagnooseja, kun älykääpiö vanhempi ei osaa kasvattaa.

Sain ainakin yhdeltä palautetta että osaan hyvin ilmaista itseäni kirjoittamalla. Tiedä sitten... Olin ennen ammatiltani oikolukija eikä multa kyllä kirjoitusvirheitä paljon päässyt läpi. (HUOM! En ole se kielipoliisi, joka täällä korjailee muiden kirjoitusvirheitä. :) )



Mutta kyllä osa noista lapseni hankaluuksista on varmasti perinnöllistä, minussakin on nimittäin aika paljon synnynnäisen sählän vikaa kuten lapsessani. Uskoisin kuitenkin että olen älykkyysosamäärältäni ihan normaalia keskitasoa.



Tunnen myös paljon erityislasten vanhempia; lapseni kavereiden ja työpaikallani päiväkodissa olleiden erityislasten vanhempia. Ja täytyy sanoa että 95 prosenttia heistä on myös ihan normaaleja älykkäitä ihmisiä. Vain harvoista huomaa että he olisivat mahdollisesti olleet myös itse aikanaan erityislapsia, sellaisiakin tapauksia kyllä on tullut vastaan.



Tai voihan se olla niinkin että olen jo niin toivoton tapaus etten edes itse tajua olevani tyhmä kuin saapas... :D



Terveisin eräs erityislapsen äiti

samoin jotkut neurologiset ongelmat.



Kaikkien erityislasten vanhemmilla ei ole samantyyppistä ongelmaa kuin lapsilla, eikä kaikilla perheen lapsillakaan välttämättä, mutta tutkitusti tietyt vaikeudet kulkevat suvuittain.

lapsensa häiriöitä.Sellaiset vanhemmat eivät voi mitään yleisesti älykkäitä olla. Sama kuin ihmettelisi, että miksi lapsellani on ruskeat silmät vaikka itselläni on ruskeat silmät. Ei ap kritisoinut KAIKKIA oppimishäiriöisten vanhempia. Sitä paitsi älykkyys on huomattavasti monimutkaisempi ilmiö kuin ÄO. Kukaan älykkyystutkija ei nykyään pidä ÄO-testejä luotettavina älykkyyden mittareina!!!! ÄO-testit ennustavat koulumenestystä, eivät esim. työelämässä, ihmissuhteissa ja raha-asioiden hallinnassa menestymistä. Älykkään toiminnan ominaisuuksia ovat mm. kyky keskittyä ja kyky ajatella eteenpäin (analysoida seurauksia), hahmottaa luovasti syy- ja seuraussuhteita hyvin erilaisten asiayhteyksien kesken. Edellä mainittuja ei testata ÄO-testeissä. Korkean ÄO:n omaava saattaa olla loistava muistinen mutta surkea syvällisessä ajattelussa koska ÄO-testit eivät mittaa syvällistä ajattelua. Korkean ÄO:n omaava saattaa olla omalla tavallaan täysi idiootti! En menisi brassailemaan korkealla ÄO:lla vaikka itselläni sattuu olemaan sellainen.

Katsotaanpa, mitä oikein sanoit. Ensin otsikossa puhut nimenomaan erityislasten vanhempien tyhmyydestä, et kielellisistä puutteista.

Sitten jatkat samaa tyylilajia:

Vierailija:

Onko tullut koskaan ajatus mieleen? Aika usein kun noita erityislasten vanhempien (varsinkin ADHD-lasten) kirjoituksia tulee vastaan, alkaa naurattaa. Äiti tai isä kirjoittaa niin, että koko tekstistä hädin tuskin saa selvää. Kirjoitusvirheitä pursuilee, välimerkkejä ei ole käytetty ollenkaan ja teksti on muutenkin melko alatyylistä.

Kurinpidollisista toimenpiteistä kirjoitetaan suurieleisesti, kuin yritettäisiin kertoa kaikille, että " isä on puistanu kallea tukasta kun sevaan puree eikäse usko mitää ja me ollaan käyty lääkärillä ja jostain testeistä puhu kato kyl me sitä aina kielletään mut sevan kiusaa eikä usko ja olis mulla muutaki tekemistä."

Vanhemmat ovat sitten ihmeissään, kun lapsella huomataan vaikeudet. Mistäköhän tämä kaikki johtuu? Tekisi mieli sanoa, että hyvä ihminen, katso peiliin. Mutta ihan hyvä tietysti, että jos vanhemmat eivät ole saaneet apua, sitä saavat edes lapset...

Sanot hyvin selvästi, että sinusta lasten adhd johtuu vanhemmista. Et erittele, puhutko perinnöllisistä (geneettisistä) vai kasvatuksellisista seikoista. Käsket vaan katsoa peiliin.

Kaltaisiasi " minä-kyllä-tiedän-mistä-neurologiset-ongelmat-johtuvat" -tyyppejä vilisee tällä palstalla. Sinunlaisillesi on turha siteerata tutkimustuloksia tai sanoa, että perinnöllinen alttius ei tarkoita samaa kuin 100% periytyvyys.

Usein tällaisissa provoissa väitetään adhd:n johtuvan huonosta ja löperöstä kasvatuksesta. Eli siitä, että lasta ei muka kielletä eikä hänelle aseteta rajoja.

Sellaisten kommenttien vastakommenttina varmasti joku yltyy korostamaan rajojensa ja kasvatuksensa tiukkuutta - mistä johtuu siis tuollaisen tapaiset kommentit, joita siteeraat. Aivan tuollaisia en ole nähnyt, mutta tuohon suuntaan joskus. Ne ovat kuitenkin täysin ymmärrettäviä kommentteja, jos ensin joku syyttää adhd-lapsien vanhempia rajattomasta kasvatustyylistä (ja siitä, että ovat siten aiheuttaneet lapsensa neurologisen häiriön).

Paljon mielenkiintoisemman aloituksen olisit ap saanut aikaan, jos olisit miettinyt niiden provojen kirjoittajien motiiveja ja henkistä pahaaoloa, jotka näkevät vaivaa tehtaillakseen tänne erityislasten vanhempia loukkaavia kirjoituksia. Olisit päässyt pitkälle ihan omaa päävärkkiäsi analysoimalla.

Miksi tykkäät loukata niitä, joiden elämä on jo muutenkin raskasta?

-kysyy akateeminen as-lapsen äiti-

Eipäs yleistetä! miehelläni on ADHD-oireita ja oppimisvaikeuksia, mutta yllätys yllätys...appivanhemmissa ei mitään vikaa ole.Samoin tuttavaperheessä on oppimishäiriöinen lapsi eikä vanhemmissa vikaa.

Kuinka ap tämän selittää?