Oppimis/tarkkaavaisuushäiriöisten lasten vanhemmat eivät itsekään kovin välkkyjä

Saman isän perimääkö, että olen naisenakin hyvin " itsenäinen" tai " päättäväinen" ? Ts. jonkun mukaan kapinoin nuoruudessa vaikka pidänkin itseäni lähinnä konservatiivisena. Noh, voidaan todeta, että olihan velipuoleni äidin puolelta aika rankka tausta väkivaltoineen jne. mutta en vieläkään tajua miten se liittyisi viestiisi ts. väittämään siitä, että väkivaltaisten vanhempien lapset ovat aikuisina tyhmempiä kuin muiden. Toisaalta, jos kyse on isäni geeneistä niin yliopisto koulutus on takana ja tohtori kumppanina joten tiedä sittten...minä en kyllä sano väittämäsi pitävän poikkeuksetta paikkaansa. Adhd lapsilla on myös " poikkeuksellisia" kykyjä, toisinaan. Miksi se olisi poikkeuksetta aina negatiivista?

Olemme mieheni kanssa molemmat ADD-tyyppisiä, diagnoosia ei kummallakaan ole. Hyperaktiivisia emme ainakaan ole, mutta keskittyminen ei-kiinnostaviin asioihin on todella vaikeaa, järjestyksenpito surkeaa jne. Älykkyyden suhteen ei kyllä pitäisi olla mitään ongelmia, koulu sujui kummaltakin ilman läksyjen tekemistä (kummallakin ylioppilastutkinnossa neljä laudaturia, molemmilla pitkän matematiikan L). Korkeakoulututkinto ja puolet toisesta on tullut tehtyä. Miehelläni on sen sijaan jääneet korkeakouluopinnot kesken (hyvin pärjää työelämässä kuitenkin).



Molemmat poikamme ovat olleet neuropsykologin tutkimuksissa ja heillä on selviä tarkkaavaisuushäiriön oireita vaikka diagnoosiin asti ei ole päästy.



Alisuoriutujia olemme kuitenkin kaikki. Itseäni harmittaa vieläkin esim. ylioppilaskirjoitusten matematiikankokeen ykköstehtävässä tehty tarkkaamattomuusvirhe (kirjoitin vastaukseen yhtälön reaalijuuret, kun olisi pitänyt kirjoittaa kaikki juuret), muuten olisin saanut täydet pisteet. Tuossa tilanteessa olin sentään täysin keskittynyt ja melkoisen hyvin valmistautunut ja silti tein noin triviaalin virheen.

Hhoijakkkaa taas mitä juttuja. Todellista keittiöpsykologiaa ap:lta itseltään. Oppimisvaikeudet eivät ole synonyymi tyhmyyden tai alemman sosiaaliluokan kanssa. Toki jos aikuiset eivät ole tippaakaan kiinnostuneita lukuharrasteista yms, niin harvoin ovat lapsetkaan. Ympäristötekijät toimivat siltä osin, mutta ap:ltä on nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin.



Yhtä paljon esimerkkejä löytyisi sitten toisinkinpäin. Eli monasti ihmettelee, että miten jonkun kouluttamattoman yh-naisen lapsesta ( jolla ei ole mitään älyllisisä harrastuksia yms) onkin voinut kehittyä monella tapaa lahjakas ja sivistynyt ihminen tai lapsi.

Hirveää vai mitä?



t. nuhjaantuneessa toppatakissa löntystävä, purkkaa jauhava kahden erityislapsen äiti, äo 157.



Hajotkaa normaaliuteenne, ihmiset!

Jostain syystä vaan nämä kaikki tarkkaavaisuus-, keskittymis- ja oppimishäiriöt keskittyvät kummasti ns luuseriperheisiin. Jos otetaan vaikka 100 yksinkertaisesta ja tasapainottomasti perheestä tulevaa lasta ja rinnalle toiset sata fiksujen ja taspainoisten vanhempien lapsia, niin arvatkaapas kummilla lapsista on enemmän ad/hd-taipumuksia yms.???

Olen saanut äidinkielestä laudaturin ja opiskellut yliopistossa. Koneella kirjoittaessani tulee kuitenkin hirveästi virheitä, joita en todellakaan jaksa aina korjata. Kun kirjoitan käsin, niin koskaan ei mene kirjaimet tai sanat sekaisin. Aina on joku viisastelija valittelemassa oikeinkirjoituksesta ja tekstin rakenteesta, vaikka oikeassa elämässä olen saanut siitä kiitosta aina ja kaikkialla. Repikää siitä! ( varmaan liian junttimaisesti sanottu lause tuo edellinen)

Käsittet ADHD, erityislapsi, ylivilkas, käytösongelmainen menevät aika pitkälti sekaisin maallikoiden keskuudessa. Moent levottomuusongelmta toki johtuvat huonosta perhetilanteesta yms ja lapsi vain reagoi niihin. Mutta varsinaiset neurologiset häiriöt eivät ole sen yleisempiä huonommista olosuhteista tulevilla lapsilla.



Totta on se,e ttä tuo ADHD-diagnoosi saattaa joskus tulla hieman epämääräisin perustein ja joskus kyse saattaa vaan olla siitä, että lasta ei yksinkertaisesti ole osattu kasvattaa. Mutta se on totta,e ttä ongelmaperheiden lapsilla on tietysti käytösongelmia enemmän kuin muilla. Lukemisen kanssa on usein ongelmia, jos siihen ei kotona tippaakaan kannusteta. varsinainen lukihäiriö on kuitenkin asia erikseen.

pysty lasta niin tukemaan jo varhain.



Meidän perhe on hyvä esimerkki. Isälläni on kohtalaisen paha lukihäiriö, kirjoituksessa paljon virheitä ja yksinkertaisintakaan ruotsinkielistä nimeä ei osaa kirjoittaa oikein tai edes sinne päin, vaikka nimi olisi tuttukin. Ja me sentään asumme kaksikielisellä alueella ja itseasiassa isäni isä oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, vaikka lapsille lähinnä suomea puhuikin. Matemaattisesti isäni taas on kohtuullisen lahjakas. Koulutusta hänellä ei ole kuin kansakoulu (huonolla menestyksellä) ja ammattikoulu (jossa menestyi taas oikein hyvin erityisesti siinä matematiikassa.) Vasenta ja oikeaa ei taida erottaa vieläkään. Hän on kuitenkin sosiaalisesti taitava ja aktiivinen ja ajautunut moniin luottamustehtäviin, kunnallispolitiikkaan ym. Äitini taas on melkoisen älykäs ja aina menestynyt koulussakin.



Veljelläni ei oppimisessa mitään vaikeuksia ja menestyi varsinkin myöhemmin koulussa erinomaisesti, vaikka olikin kiinnostuneempi kaikesta muusta (urheilusta, ulkoilmaelämästä, juhlimisesta, koneiden korjaamisesta jne.) Minulla taas oli tyypillisiä lukihäiriön oireita (epäselvä puhe hyvin pitkään, kävin myös puheterapiassa useampaan otteeseen, vaikeuksia erottaa b ja d kirjoituksesta, kaksoiskonsonantit vaikeita, en pysty lukemaan nuotteja soittamisen tahtiin, koska en ehdi hahmottaa, missä kohtaa nuotti on, jouduin aina kirjoittamaan nuottien kirjaimet nuottiviivaston yläpuolelle ja soitin niistä jne.) Silti opin varhain (neljävuotiaana) lukemaan omalla tavallani (tavaamaan vasta paljon myöhemmin) ja rakastin yli kaiken lukemista ja oireeni vähenivätkin jo toiseen luokkaan mennessä huomattavasti ja ovat sen jälkeen näkyneet lähinnä uusien vieraiden kielten huomattavana alkukankeutena ja varsinkin kuullunymärtämisen vaikeutena uuden kielen opiskelun alkuvuosina (nykyisin tosin englantini on erinomaista, ruotsikin hyvää ja saksalla ja espanjallakin selviän auttavasti.) Matematiikka taas on aina ollut minulle helppoa (niin ala- kuin yläasteella, lukion pitkä matematiikka ja vielä yliopistossakin.) Mahdollinen lukihäiriöni on varmasti lievää laatua, mutta olen vakuuttunut, että tilanteeni olisi aivan toinen, jos minua ei olisi hyvin pienestä pitäen kannustettu kirjojen pariin, minulle luettu jatkuvasti ja kielellistä kehitystäni tuettu muutenkin kaikin keinoin. Itsekin ongelmien kanssa painivat vanhemmat eivät varmaankaan olisi jaksaneet vaatia edes sitä puheterapiaa silloin alle kouluikäisenä ja jo senkin takia olisivat lähtökohdat olleet aivan toiset, kun ongelmia olisi ollut ainakin r:n, s:n, k:n ja d:n ääntämisessä ym.

En osaa sanoa kuka nyt on välkky ja kuka taas ei! Kohtalon sormi kun puuttuu peliin. Meillä yksi adhd lapsi, juuri diagnoosi " saatu" . Pahoja oppimisvaikeuksia. Perheessä kolme lasta. Isä on erikoislääkäri ja äiti hammaslääkäri.

Miksiköhän erään tuntemani akateemisen perheen (toinen vanhemmista dosentti) molemmilla lapsilla on diagnosoitu adhd..?



Hmm..



Tutustupa ap perinnöllisyystieteen saloihin ja oppimis- tai tarkkaaavaisuushäriöitä käsitteleviin asiantuntijoiden kirjoittamiin teoksiin, niin tajuat väitteesi huvittavuuden.



Ja huomaat itsesi ei-niin-välkyksi, kun alat täällä tuollaista väittämään ilman mitään tieteellistä tai empiiristä pohjaa.

ja se, että lapsi osaa ajatella ennen kuin tekee, ennustaa elämässä menestymistä. Ne lapset, jotka eivät osaa siirtää mielihyvän saantia, pärjäävät huonommin kuin ne, jotka osaavat harkita, punnita ja toimia suunnitelmallisesti.

tilanteen tai tehtävän kannalta olennaisiin ympäristön piirteisiin sekä kykyä valita tilanteeseen soveltuvat toimintatavat. Tarkkaavaisuushäiriölle on vaikea löytää yksiselitteistä ja tarkkaa määritelmää. Tarkkaavaisuushäiriön diagnostiikassa verrataan lapsen tarkkaavuutta ikätovereihin ja arvioidaan, missä määrin vaikeudet siinä häiritsevät lapsen suoriutumista koulussa, kotona ja toveripiirissä. Diagnostisesti merkittävän tarkkaavaisuushäiriön ajatellaan koskevan 3 ¿ 5 % ikäluokasta. Näin yleinen esiintyvyys tekee siitä yhden yleisimmistä lapsilla esiintyvistä kehityksellisistä häiriöistä. Häiriö on selvästi yleisempi pojilla kuin tytöillä.



Tarkkaavaisuushäiriö diagnosoidaan lapsen käyttäytymisen perusteella. Siihen liittyvät käyttäytymispiirteet ovat tarkkaamattomuus (esim. ei näytä kuuntelevan mitä hänelle puhutaan) sekä hyperaktiivisuus/impulsiivisuus (esim. on vaikeuksia odottaa vuoroaan). Tarkkaavaisuushäiriö on havaittavissa jo ennen kouluikää, mutta erityisesti heikko kyky itsesäätelyyn aiheuttaa ongelmia siirryttäessä kouluun. Paitsi koulutyössä, tarkkaavaisuushäiriö aiheuttaa usein ongelmia toverisuhteissa. Tarkkavaisuushäiriöisen lapsen vaikeudet noudattaa leikkien ja pelien sääntöjä tai odottaa vuoroaan leikkitilanteissa saattavat aiheuttaa ongelmia toveripiirissä. Vaikka kyky tarkkaavuuteen kasvaa selkeästi iän mukana ja sen kehitys on yhteydessä aivojen etuosien kehittymiseen, tarkkaavaisuushäiriö ei ole ohimenevä, hitaammasta kypsymisestä johtuva ilmiö. Tarkkaavaisuushäiriöllä on jatkuvuutta nuoruuteen ja aikuisikään.



MBD (minimal brain dysfunction) on aikaisemmilta vuosilta tuttu termi, mutta nykyään puhutaan yhä yleisemmin tarkkaavaisuudenhäiriöistä. Tarkkaavaisuushäiriöt jaetaan kahteen tyyppiin: ADD tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä, johon ei liity ylivilkkautta. ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön -käsite puolestaan viittaa heterogeeniseen ryhmään ongelmia, joita tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön lisäksi ovat impulsiivisuus, levottomuus, häiritsevä käyttäytyminen ja motorinen kömpelyys.



Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivällä lapsella on heikentynyt huomio- ja keskittymiskyky, alhainen ärsytyskynnys ja puutteellinen mielijohteiden hallinta. Lisäksi lapsella on vaikeuksia keskittyä määrättyihin tehtäviin ja ylläpitää mielenkiinto niissä. Oireet pahenevat jatkuvaa keskittymistä vaativissa tilanteissa, kuten luokkahuoneessa, jolloin tehtäviä on vaikea suorittaa loppuun asti. Opettajan on hyvä tietää, että oireita voidaan vähentää huolellisella tuntisuunnittelulla, jolloin mahdollisia häiriötekijöitä pyritään minimoimaan. Tarkkaavaisuushäiriö on koko elämän kestävä neuropsykologinen aivotoiminnallinen häiriö, mutta se ei tee kenestäkään heikkolahjaista, vaan osa diagnosoiduista on huippuälykkäitä.



ADHD-MBD-lapsella voi samanaikaisesti olla muitakin diagnooseja. Vastaavasti lapsella, jolla on jokin muu oireyhtymä, voi olla myös ADHD-MBD:hen sopivia oireita ja ongelmia. Alla olevassa kuviossa on esitetty sellaisia diagnooseja, joita voi olla tarkkaavaisuuden ongelmista kärsivillä lapsilla. (Michelsson et al 2000)

Esim. perhe, jossa kaikilla lapsilla on adhd ja oppimisvaikeusdiagnoosit, ovat erityisopetuksessa, vanhemmat hieman yksinkertaisen oloisia ja ruokavaliona ranskikset, makkara ja munkit. Illat tuijotetaan tv:tä, mitään harrastuksia ei ole eikä kodista löydy yhtään kirjaa.

Kyllä tällaisia perheitä on ainakin meidän naapurustossa (asutaan lähiössä, vuokratalossa) ja mikäs siinä, ei meidän tarvitse kaikkien olla samanlaisia.

Mua tuo ukko ei hyväksy lievän liikuntavammani takia ja häntä ärsyttää, kun ei pysty nujertamaan mua.

Koko viestiketju tyrmäsi minut täysin, ihmettelen miksi asiasta tietämättömät kommentoivat asiaa suureen ääneen syyllistämällä täällä. Kaiken huippu oli tuo älykkyysosamääräkeskustelu :) Lisätietoa www.adhd.fi. Lukekaa hyvät tietämättömät mistä on kysymys ennekuin kommentoitte asiaa enempää. Toivotan voimia kaikille adhd-lasten vanhemmille ja itse ainakin jätän nämä asiattomat kommentit omaan arvoonsa. ps. älykkyysosamäärääni ei ole testattu, onko sinun?

ADHD on osin perinnöllinen, mutta ei tuo mikään sääntö ole. Mun pojalla on ADHD, mulla taas todistetusti huomattavan korkea äo. Voi olla pojallakin, nuo häiriöt ei sinänsä älykkyyteen vaikuta;)

se pää ei ole kovin välkky.

Kas kummaa, kun en itse ole törmännyt, kuin asiallisiin kirjoituksiin ja adhd ei ole käytöshäiriö, idiootti!

mutta tarkkaamattomuus aiheuttaa huolimattomuus virheitä ja lapsi ei huomioi yksityiskohtia.

Lisäksi monet nokkelia, kekseliäitä, luovia ja taiteellisia ja hauskoja.

vaikuttaa älykkyyteen koska oppiminen on vaikeaa kun ei pystytä keskittymään opetukseen.



Ja olen huomannut että MONILLA heikkolahjaisilla vanhemmilla on näitä oppimisvaikeus lapsia ja adhd tapauksia. Varmasti niitä on muillakin mutta jotenkin on selvää että jos vanhempi on jotenkin omituinen niin iin on lapsikin.



Kaveripiirissäni näitä on 2 ja molemmilla lapsilla on ongelmia. Kyllä nämä ongelmat on jollain tasoolla pakko olla periytyviä.

Ihan kannattaa lukea faktaa asiasta.

Lapsi vaan tekee virheitä kokeissa, koska on huolimaton. Silti se tieto on lapsella kuitenkin.

Lääkkeillä toiset pärjää kiitettävällä tasolla koulussa.

Tähän häiriöön on lääke ja se vaikuttaa suoraan oppimiseen. Näin mulle sanottiin adhd liitosta.