Mihin "ei seksiä ensitreffeillä" -sääntö perustuu?
Enkä siis puhu nyt "ei seksiä ennen avioliittoa" -periaatteesta, joka on ihan eri asia ja siihen on uskonnolliset syyt yleensä.
Puhun siis siitä, kun joidenkin mielestä se on tosi halpaa ja todella huono siirto harrastaa seksiä ekoilla treffeillä, mutta sitten esim. kolmansilla tai neljänsillä se ei enää ole paha juttu. Mä vaan näen tuon sellaisena aivottomana jenkkimeininkinä, lapsellisena ja naivina pelinä.
Hauskinta siinä on se, että miehenhän jopa kuuluu yrittää "saada" ekoilla treffeillä, mutta naisen ei saa "antaa" ekoilla koska jos niin tekisi niin olisi helppo ja horo ja varmaan pettäjäkin. Mies voi myös paheksua naista jos nainen sortuu heti ekoilla treffeillä, mutta miestä ei tarvitse tuosta paheksua. Naiveinta tuossa koko periaatteessa on se kuvitelma, että tilanne olisi jotenkin merkittävästi erilainen kun on oltu toisillakin treffeillä, periaatteena se että sitten muka tunnetaan. Joopa joo, oikeasti se ottaa aikaa oikeasti oppia tuntemaan toinen (ja toisaalta ketään ei voi tuntea sataprosenttisesti), joten jos tunteminen on kriteerinä seksin harrastamiselle, niin sitten kyllä pitäis odottaa aika helvetin paljon pidempään kuin ne muutamat treffit tai vaikka kuukausi.
Toki iso osa ihmisistä osaa ajatella omilla aivoillaan eikä sorru näihin jenkkikliseisiin, mutta kyllä sitä vaan edelleen välillä törmää tähän "älä vaan anna ekoilla treffeillä!!" -sääntöön. Täältäkin olen monista keskusteluista lukenut kommentin "menit sitten antamaan ekoilla treffeillä!?"
Olisi vallan mielenkiintoista kuulla valaisevia kommentteja niiltä, jotka tunnistavat itsessään tämän "ei ekoilla treffeillä" -periaatteen. Voisin ainakin yrittää ymmärtää ja tavallaan sitä haluaisi uskoa ihmisten älyyn sen verran että tuolle olisi jokin muukin perustelu kuin naivi ja kliseinen jenkkikulttuuri tuossa asiassa.
Kommentit (47)
Vaan kevyempää seikkailua, tai on vaan kiinnostunut jostakin ilman ennakko-odotuksia?
En tiedä voisiko nämä erot käsityksissä johtua juuri siitä vanhoillisesta ajatuksesta, että naisen oletetaan aina haluavan jotakin enemmän (kuin vain seksiä), eli suhdetta, romantiikkaa, rakkautta,... Ja siksi koetaan että nainen "myy itsensä halvalla" kun menee ns. antamaan heti alussa. Kuvitellaan, että se on epätoivoisuuden teko ja yritys saada mies pysymään rinnalla.
Useinhan törmää vielä siihenkin ajatukseen, että yhden yön jutut olisivat jotenkin moraalittomia. Itse en ole ikinä tajunnut mitä tekemistä niillä moraalin kanssa on, jos kaksi ihmistä vapaaehtoisesti tekee jotakin.
ap
Usein ne, jotka pidättäytyvät pitkään ajattelevat tuolla tavoin nopeammin seksiin lähtevistä. Että "kuka tahansa kelpaa". Eihän se nyt niin ole. Ihan yhden yön jutuissakin, joita mulla on ollut aika vähän siihen nähden miten pitkään olen ollut sinkku elämäni aikana, mulle ei todellakaan ole kelvannut kuka vaan. Joskus hyvin harvoin on tullut semmoinen tilanne ja tyyppi, että se yhden illan juttu on maistunut.
Että olen ollut myös useilla treffeillä niin, etten ole koskaan päätynyt sänkyyn kyseisen miehen kanssa. Kun ei vaan ole tuntunut siltä.
Uskomus, että jos joskus hyppää heti sänkyyn niin on ensi töikseen levittämässä haarojaan aina ja kaikkialla, on mielestäni suorastaan hämmentävän umpimielinen. Jotenkin tosi mustavalkoista tynnyrissä kasvaneen puhetta. Ja tuossa tapauksessa se tynnyri on ne omat jähmeät periaatteet joihin takerrutaan niin ettei enää nähdä todellisuuden monimuotoisuutta niiden takaa.
Yleensä nopeaan seksin harrastamiseen liitetään myös holtittomuus eli se, ettei yhtään voi hallita mitä tekee ja kenen kanssa ja on täysin viettiensä vietävissä. Juuri tämä "no pitääkö sitä nyt jokaiselle haaransa levittää" -asenne. Jotenkin tuntuu, että ne tiukimmin periaatteisiinsa takertuvat ehkä kokevat lopulta kaikista vähiten hallitsevansa omaa toimintaansa, kun tarvitsevat sellaisia tiukkoja raameja. Mulla ainakin on ollut aika tiukka seula yhden yön jutuissakin, murto-osaan tilaisuuksista olen tarttunut.
ap
siltä tuntui. En mä ole koskaan ajatellut että on joku tietty treffimäärä jonka jälkeen saa mennä sänkyyn. Mun periaate oli se että kuuntelen itseäni ja menen sen mukaan. En hyppää sänkyyn ekoilla treffeillä vain siksi etten vaan näytä kenenkään silmissä siveydensipulilta tai pihtarilta. Toisaalta jos sinne sänkyyn olis päädytty jo ekojen treffien päätteeksi niin ei maailma siihen olis kaatunut :) Mulla on oikeus itse määritellä se kenen kanssa menen sänkyyn ja milloin. Eikä mun oikeastaan tarvi sitä edes muille perustella, aivan kuten ei muidenkaan tarvi. Tämä sopi mulle ja olen ihan tyytyväinen, ei mua sureta se etten heti hypännyt sänkyyn. Miksi se teitä muita noin surettaa, että pitää diagnooseja oikein jaella? Sä ihmettelet kovasti miksi sua pidetään kaikille jakavana, mutta et huomaa että itsekin määrittelet meidät vasta kolmannella antavat pihtareiksi ja tiukkapipoiksi joilla on tiukat raamit ja ties mitä. Että aika mustavalkoinen se on sunkin ajattelutapasi, ainoa oikea meiniki on tehdä ja elää kuten sinä.
En mä niin seksikipeä ja puutteessa ole että kuka tahansa kelpaa seurauksistä välittämättä.
Usein ne, jotka pidättäytyvät pitkään ajattelevat tuolla tavoin nopeammin seksiin lähtevistä. Että "kuka tahansa kelpaa". Eihän se nyt niin ole. Ihan yhden yön jutuissakin, joita mulla on ollut aika vähän siihen nähden miten pitkään olen ollut sinkku elämäni aikana, mulle ei todellakaan ole kelvannut kuka vaan. Joskus hyvin harvoin on tullut semmoinen tilanne ja tyyppi, että se yhden illan juttu on maistunut.
Ja edelleenkin olen aika skeptinen siitä, että ekoilla treffeillä ei muka yyyyhtän saisi käsitystä millainen tyyppi mies on, kun taas jos on parit treffit käyty niin sitten ollaan jo ihan selvillä. Ei se noin mene. Väittäisin, ettei siihen ihmisen tuntemiseen ihan hirveästi vaikuta se, onko tavattu 1 vai 3 kertaa.
ap
ei käy ensitreffeillä, vasta kolmannella on ihan ok. Muut kuin sinä itse.
Monet päinvastoin on painottanut ettei ole mitään sääntöä, kuinka kauan pitää odottaa. On vain mainittu syitä miksi ei halua seksiä ensitreffeillä. Ja minä kyllä väittäisin että kyllä kolmen treffin jälkeen tuntee ihmisen paremmin kuin ensitreffien jälkeen, se tietysti riippuu treffeistä, missä tapaa, paljonko juttelee, onko itsellä kiinnostusta tutustua ollenkaan. Ihan täysin ei ihmistä tarvitse tuntea ennen sänkyynmenoa, olisiko se mahdollistakaan?
Joskus tapaa sellaisen ihmisen, jonka kanssa haluaa heti sänkyyn, ei siinäkään mitään väärää ole.
siltä tuntui. En mä ole koskaan ajatellut että on joku tietty treffimäärä jonka jälkeen saa mennä sänkyyn. Mun periaate oli se että kuuntelen itseäni ja menen sen mukaan. En hyppää sänkyyn ekoilla treffeillä vain siksi etten vaan näytä kenenkään silmissä siveydensipulilta tai pihtarilta. Toisaalta jos sinne sänkyyn olis päädytty jo ekojen treffien päätteeksi niin ei maailma siihen olis kaatunut :)
Nuo tuohan onkin ihan fiksu asenne enkä mä ole tuollaista täällä ihmetellyt mitenkään, mähän olen tässä alusta asti ihmetellyt vain juuri sitä kaavamaista sääntöä treffekertojen määrästä. El ei ekoilla, mutta kolmansilla se ei enää ole paheksuttavaa. Eihän tuo sun periaatteesi eroa mitenkään mun toiminnasta, mäkin olen toiminut itseäni kuunnellen.
Miksi se teitä muita noin surettaa, että pitää diagnooseja oikein jaella? Sä ihmettelet kovasti miksi sua pidetään kaikille jakavana, mutta et huomaa että itsekin määrittelet meidät vasta kolmannella antavat pihtareiksi ja tiukkapipoiksi joilla on tiukat raamit ja ties mitä.
Hupsistakeikkaa, tuossa on nyt jo kyllä tulkintaa niin paljon mukana että piti oikein lukea useamman kerran läpi ja koittaa ymmärtää mistä nuo päätelmät olet vetänyt. Osoittaisitko, missä olen määritellyt "teidät" pihtareiksi ja tiukkapipoiksi? Tiukkoja raameja olen ihmetellyt, mutta olen ihmetellyt niitä joilla ON ne tiukat raamit (eli tämä jo useampaan kertaan toistettu "ekoilla ei saa antaa, kolmansilla ok"), en esim. sinua joka ilmeisesti toimit ihan tervehenkisesti itseäsi kuunnellen ilman mitään kaavamaisia sääntöjä.
Toki voi olla aika utopistinen toive alun alkaenkin ajatella, että keskustelupalstalla pysyttäisiin tieteellisen tiukasti alkuperäisessä kysymyksessä. Mutta edelleenkin se mun ihmetyksen aihe on se "ehdoton ei ekoille treffeille mutta kolmansilla onkin sitten jo vapaat kädet" -periaate. Olen mielestäni myös kommentoinut erinäisiä viestejä positiivisesti saadessani asiaa minulle avaavia vastauksia. En myöskään missään ole sanonut, että olisi jotenkin huono asia tai väärin pidättäytyä, saahan sitä kukin tehdä niin kuin haluaa, odottaa vaikka avioliittoon jos se tuntuu itsestä oikealta.
Tuo kaavamainen sääntö vaan on se, mikä mut on aina ajoittain pistänyt ihmettelemään. Toisaalta myös se, miten törmää näihin ihmeellisiin yleistyksiin siitä miten heti on kaikille ja "kenelle tahansa" jakaja jos jonkun ihmisen kanssa harrastaa nopeasti seksiä jne. Niitä asenteita ei tarvitse tätä ketjua kauempaa hakea. Eli se on ihan kiva avata tätä maailmaa molemmin puolin ja tuoda sitä monimuotoisuutta esiin.
En tiedä koitko jotkut kommenttini jotenkin erityisesti itseesi kohdistetuiksi, kun jatkoin yleistä pohdintaani yhden sellaisen kommentin perään joka oli ollut vastaus sinulle. Ne jatkopohdinnat eivät siis olleet mitenkään sinuun kohdistettuja vaan yleistä pohdintaa aiheesta ja näistä yleisistä asenteista.
ap
ei käy ensitreffeillä, vasta kolmannella on ihan ok. Muut kuin sinä itse.
Monet päinvastoin on painottanut ettei ole mitään sääntöä, kuinka kauan pitää odottaa.
Se oli havainto tästä maailmasta, huomio jonka toin esiin jo ekassa viestissä. Ei siis mikään väite, että te tässä keskustelussa olette sitä mieltä.
Eikä se maaginen kolmas kerta nyt ole siinä se oleellisin asia vaan se, että sen ekan kerran suhteen on tätä ehdottomuutta havaittavissa. Vaikka iso osa ihmisistä selkeästi käyttääkin ihan tervettä järkeä niin kuin tästäkin ketjusta voi havaita.
ap
ap
seksiä, niin ei tarvii tuhlata aikaansa "muuten niin mukavaan, paska sängyssä mieheen" siihe latistuis mun kiinnostus.
kyllä sillä ekalla kerralla mitään todellista laatua selvitä, ääliö.
Itse olen mies joka jännittää joka kerta ekoja kertoja ja mikään ei onnistu. Mutta kun alkaa ihmiseen tutustua ja luottaa niin johan aukenee molempien taivaan portit.
Mä en kelpaisi sellaisia leppäkertulle joka heti heittäytyy selälleen ja sitten tuomitsee suhteen kuolleeksi kun seksi ei suju. Vaikka ei suurinpiirtein nimeäkään tiedetä.Olet täysin WT
T mies
Ekat kerrat on yleensä vähän erilaisia jännityksen vuoksi, mutta jos toinen on ihan eri aaltopituudella sängyssä niin kyllä sen huomaa. Pienimunaiset miehet jotka suutelee kuin etanat jää heti kaveri-zonelle vaikka ois miten mukavia muuten. En halua tapailla ensin pitkään niin että toinen alkaa jo kuvitella ties mitä syvää henkistä yhteyttä, vaan seksuaalinen yhteensopivuus testataan heti ekojen treffien päätteeksi tai ei ollenkaan.
Vaan kevyempää seikkailua, tai on vaan kiinnostunut jostakin ilman ennakko-odotuksia?
Minä ja mieheni tavattiin niin ettei kumpikaan mitään elämänkumppania hakenut vaan seuraa hauskanpitoon ja seksiinkin jos siltä tuntuu. Kumpikin vähän ihastui toiseen ensitapaamisella ja mentiin siitä hotelliin yöksi. Siitä se sitten lähti, vaikkei tarkoitus ollutkaan:)
Joillekin seksi on vaan paljon isompi juttu ja kuuluu vaan parisuhteeseen, toisille sama kuin käydä kahvilla jonkun kanssa noin kärjistetysti. Ekalle ryhmälle on varmaan järkyttävää että jotkut harrastaa kolmansia pyöriä ym ihan pariskuntina.