Miksi kertotaulut pitäisi osata ulkoa?

auttaa. Jos on vain vitonen mukana ja pitää tarkistaa mihin rahat riittää, mukana on neljä lapsesi serkkua ja kaksi omaa lastasi, saatko 6 kpl 90 c:n jäätelöä. Tietää heti, että se onnistuu, jos kaksi toivoo alle 70 c:n jäätelöä, mutta 80 c jäätelöt kaikki voisi saada.



Vastaavia tilanteita on jatkuvasti. Jos osaa ulkoa, ei tarvitse sen enempää miettiä, vaan tietää heti. Jos kertotaulua ei osaa ulkoa, moni miettii mieluummin varman päälle, eikä edes lähde siinä tilanteessa laskemaan.

Joten kaitpa se kertotaulun opettelukin sitten jää pois opetusohjelmista. Uusia opetussuunnitelmia valmistellaan parhaillaan ja tarkoitus on kannustaa oppilaita omatoimiseen tiedonhankintaan mm. tietotekniikan avulla.

Aina on ollut ihmisiä, jotka olettaa, että pian jollain tiedolla tai taidolla ei ole merkitystä. Perus kertotaulut tarvitaan niin monella alalla ja niin monessa tilanteessa, ettei kannata edes toivoa sen jäävän opettelematta.

auttaa. Jos on vain vitonen mukana ja pitää tarkistaa mihin rahat riittää, mukana on neljä lapsesi serkkua ja kaksi omaa lastasi, saatko 6 kpl 90 c:n jäätelöä. Tietää heti, että se onnistuu, jos kaksi toivoo alle 70 c:n jäätelöä, mutta 80 c jäätelöt kaikki voisi saada.

Vastaavia tilanteita on jatkuvasti. Jos osaa ulkoa, ei tarvitse sen enempää miettiä, vaan tietää heti. Jos kertotaulua ei osaa ulkoa, moni miettii mieluummin varman päälle, eikä edes lähde siinä tilanteessa laskemaan.

Ulkoaopettelu passivoi, eikä sitten osaa soveltaa, jos liikutaan ulkoaopeteltujen vastausten ulkopuolelle.

Joten kaitpa se kertotaulun opettelukin sitten jää pois opetusohjelmista. Uusia opetussuunnitelmia valmistellaan parhaillaan ja tarkoitus on kannustaa oppilaita omatoimiseen tiedonhankintaan mm. tietotekniikan avulla.

Aina on ollut ihmisiä, jotka olettaa, että pian jollain tiedolla tai taidolla ei ole merkitystä. Perus kertotaulut tarvitaan niin monella alalla ja niin monessa tilanteessa, ettei kannata edes toivoa sen jäävän opettelematta.

Miksi ne pitäisi osasta ulkoa, kun ne voi aina päässään laskea?

Niin, en ole koskaan oppinut, koska en koskaan opetellutkaan, mutta silti en ole kokenut missään vaiheessa, että niiden ulkoa osaamisesta olisi ollut jotain hyötyä.

ehkä sitten et oikeastaan tiedä, olisiko siitä ollut hyötyä, jos olisit opetellut ne.

Minäkään en tiedä, olisinko kärsinyt, jos en niitä osaisi. Itse osasin ne jo ekaluokalla, kun opettelin ne isosiskon mukana. Minusta niiden oppiminen oli hauskaa. Minulla on (todennäköisesti ihan virheellinen) ajatus siitä, että jos ylipäätään laskee asioita päässään, kertotaulut jäävät joka tapauksessa mieleen, ihan niin kuin lukujen 11-15 neliötkin, vaikka niitä ei erikseen opettelisikaan. Että olisi laskenut sen 6x8 niin moneen kertaan, että jo muistaisi tuloksen, vaikkei erikseen enää laskisikaan.

Monimutkaiset laskut myöhemmin on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa laskea, kun kertotaulut sujuvat automaattisesti. Päässälaskeminen on myös monille lapsille hyvin vaikeaa, esim. 8 x 8 on päässälakien aika vaikeaa, moni lapsi laskee sormillaan, jos ei osaa ulkoa, eli eivät pysy muun luokan tahdissa mukana.

Tämähän tekee lapsista avuttomia. Kun tulee vastaan laskutoimitus, jota ei ole opeteltu ulkoa, niin ollaan sormi suussa, että mitäs nyt. Jos taas alusta asti opettettaisiin laskemaan, niin taitoa pystyisi soveltamaan myös uusiin tilanteisiin.

Totta kai lapsille opetetaan ENSIN kertotaulun periaatteet ja miten vastaus löytyy, jos ei muista vastausta automaattisesti. Kyse on siitä, ettei AINA tarvitse pähkäillä vastausta alusta alkean, vaan muistaa vastauksia jo ulkoa. Näinhän tapahtuu myös yhteenlaskun osalta, vastausten löytyminen automatisoituu. Kertotaulun ulkoaopetteleminen nopeuttaa tätä automatisoitumista, mutta ei se tarkoita etteikö lapsi osaisi löytää vastausta muutoinkin.

kertolaskukoetta. Eli siksi, että nämä voivat aikuisena laskea kaupassa, saavatko viidellä eurolla kuudelle serkulle jäätelön. Siis laskea nopeaa tämän asian.

Koko kevät joka keskiviikko pidettiin sama kertolaskukoe. Siitä piti saada kaikki oikein määrätyssä ajassa. Aina läpisaaneen nimi pantiin taululle ja loput teki taas seuraavana keskiviikkona. Vielä toukokuussa kaksi lasta itku silmässä teki sitä keskiviikkoisin. Muut odotti vieressä sen ajan ja nämä laski ja laski.

Wau, mikä hieno opetusmetodi ja ajankäyttö sen takia, ettei tarvitse laskea siinä jäätelöhyllyn vierellä hitaammin, riittääkö rahat kuuteen jäätelöön.

Hienoa peruskoulu. Kyllä Suomen opetus on laadukasta ja tavoitteellista.

Ps. ja tuon koehomman tiedän siksi, että omalla pojalla säälitti kaverinsa, joka ei meinannut saada koetta läpi. Aika ahdistavaa kun viikko viikon jälkeen ei saa nimeään sinne taululle ja joudut tekemään kokeen uudestaan ja uudestaan.

auttaa. Jos on vain vitonen mukana ja pitää tarkistaa mihin rahat riittää, mukana on neljä lapsesi serkkua ja kaksi omaa lastasi, saatko 6 kpl 90 c:n jäätelöä. Tietää heti, että se onnistuu, jos kaksi toivoo alle 70 c:n jäätelöä, mutta 80 c jäätelöt kaikki voisi saada.

Vastaavia tilanteita on jatkuvasti. Jos osaa ulkoa, ei tarvitse sen enempää miettiä, vaan tietää heti. Jos kertotaulua ei osaa ulkoa, moni miettii mieluummin varman päälle, eikä edes lähde siinä tilanteessa laskemaan.

auttaa. Jos on vain vitonen mukana ja pitää tarkistaa mihin rahat riittää, mukana on neljä lapsesi serkkua ja kaksi omaa lastasi, saatko 6 kpl 90 c:n jäätelöä. Tietää heti, että se onnistuu, jos kaksi toivoo alle 70 c:n jäätelöä, mutta 80 c jäätelöt kaikki voisi saada.

Vastaavia tilanteita on jatkuvasti. Jos osaa ulkoa, ei tarvitse sen enempää miettiä, vaan tietää heti. Jos kertotaulua ei osaa ulkoa, moni miettii mieluummin varman päälle, eikä edes lähde siinä tilanteessa laskemaan.

joka vaivautui opettamaan kaikki kertomataulut ja muut asiaankuuluvat asiat. Päässälaskutaidosta on ollut VAIN HYÖTYÄ elämäni varrella ! Kaikki sujuu elämässä paremmin, nopeammin, sujuvammin, eikä minua huijata. Vähän sama juttu kuin opetettiin lukemaan ja kirjoittamaankin !

Minua SÄÄLITTÄÄ kaupan kassalla parikymppiset pimatsut, jotka menevät ihan sekaisin, jos näppäilevät vahingossa väärän summan koneeseensa - he eivät raukat osaa ja ymmärrä antaa vaihtorahaa ilman sen koneen antamaa lukemaa. Sääliksi käy. MINÄ kyllä osaan päässäni laskea sekunnissa justiinsa, paljonko mun pitää saada takaisin rahaa; kiitokset siitä matikanopelleni!

Nyt puhuttiin siis siitä, että pitää opetella ULKOA kertolaskut. Sinä jankkaat päässälaskutaidosta.

Minäkään en osaa kertolaskuja ulkoa, mutta osaan laskea päässä.

Ja miksi kassa ei laske päässä niitä rahoja sinulle? Siksi, että eivät voi, koska ne täytyy näkyä koneella. Siksi sinulle ei voi se parikymppinen pimatsu (sinun päässälaskutaitosi ei ainakaan ole antanut sinulle sen vertaa sivistystä, että puhuttelisit nuoria naisia, jotka ovat kassalla töissä, kauniisti) antaa rahaa sen PÄÄSSÄLASKUN mukaan.

joka vaivautui opettamaan kaikki kertomataulut ja muut asiaankuuluvat asiat. Päässälaskutaidosta on ollut VAIN HYÖTYÄ elämäni varrella ! Kaikki sujuu elämässä paremmin, nopeammin, sujuvammin, eikä minua huijata. Vähän sama juttu kuin opetettiin lukemaan ja kirjoittamaankin !

Minua SÄÄLITTÄÄ kaupan kassalla parikymppiset pimatsut, jotka menevät ihan sekaisin, jos näppäilevät vahingossa väärän summan koneeseensa - he eivät raukat osaa ja ymmärrä antaa vaihtorahaa ilman sen koneen antamaa lukemaa. Sääliksi käy. MINÄ kyllä osaan päässäni laskea sekunnissa justiinsa, paljonko mun pitää saada takaisin rahaa; kiitokset siitä matikanopelleni!

Koko kevät joka keskiviikko pidettiin sama kertolaskukoe. Siitä piti saada kaikki oikein määrätyssä ajassa. Aina läpisaaneen nimi pantiin taululle ja loput teki taas seuraavana keskiviikkona. Vielä toukokuussa kaksi lasta itku silmässä teki sitä keskiviikkoisin. Muut odotti vieressä sen ajan ja nämä laski ja laski.

Hirveä opettaja!

Hyvin harva osaa laskea pikaisesti päässään kertolaskut. Matemaattisesti lahjakkaan on täysin turha opetella esimerkiksi laskukaavoja, koska hän voi aina päätellä laskun.



Olen tavannut henkilön, joka joutui ensimmäistä kertaa opinnoissaan opettelemaan jotain muistamalla. Hän oli matematiikan jatko-opiskelija, jonka opintoihin kuului jotain sellaista yhteiskunnallista ainetta, jota ei voinut päätellä matemaatikon tapaan vaan piti muistaa.

Siis opetetaan lyhyesti pääpiirteet, mutta sen jälkeen opetellaan ulkoa, eikä enää ainakaan heti palata siihen, että mitä tämä kertominen taas tarkoittikaan. Minä ainakin olen itse sitten myöhemmillä luokilla päätellyt nuo tekijöihin jakamiset ja hoksannut yhteyden pinta-alaan ja neliöintiin, kun huomasin etten enää muistakaan ulkoaopeteltuja litanioita, enkä jaksa opetella niitä uudestaan.

En silti ole sitä mieltä, että ulkoaopettelu olisi ihan ajanhukkaa, mutta ei minusta ole huono matikassa tai muutakaan, vaikkei opettelisi. Alakoulumatikan nyt tuskin onkaan tarkoitus opettaa lapsille syvällisempää ymmärtämystä matematiikasta, että ehkä se ulkoaopettelutaso on sitten ihan riittävä.

Ja toki käy niin, että eniten vastaantulevat jää joka tapauksessa mieleen, ei niitä joka kerta tarvitse laskea.

Totta kai lapsille opetetaan ENSIN kertotaulun periaatteet ja miten vastaus löytyy, jos ei muista vastausta automaattisesti. Kyse on siitä, ettei AINA tarvitse pähkäillä vastausta alusta alkean, vaan muistaa vastauksia jo ulkoa. Näinhän tapahtuu myös yhteenlaskun osalta, vastausten löytyminen automatisoituu. Kertotaulun ulkoaopetteleminen nopeuttaa tätä automatisoitumista, mutta ei se tarkoita etteikö lapsi osaisi löytää vastausta muutoinkin.

kouluvuosina matematiikassa opetellaan mm. murtoluvuilla laskemista. Aika hidasta on esim. lavennuksen ja suoistukset tehdä ilman kertolaskutaitoa. Tämä vain yhtenä esimerkkinä matematiikan saralta...

päässä todella nopeaa. Harva ihminen todella pystyy laskemaan päässään ostostensa hinnan ja loppusumman ja palautusrahan ihan sekunneissa. Aspergereillahan on usein tällainen taito.

Ja kassaneidit ei enää näppäile vaan kaikki menee viivakoodilukijasta.

joka vaivautui opettamaan kaikki kertomataulut ja muut asiaankuuluvat asiat. Päässälaskutaidosta on ollut VAIN HYÖTYÄ elämäni varrella ! Kaikki sujuu elämässä paremmin, nopeammin, sujuvammin, eikä minua huijata. Vähän sama juttu kuin opetettiin lukemaan ja kirjoittamaankin !

Minua SÄÄLITTÄÄ kaupan kassalla parikymppiset pimatsut, jotka menevät ihan sekaisin, jos näppäilevät vahingossa väärän summan koneeseensa - he eivät raukat osaa ja ymmärrä antaa vaihtorahaa ilman sen koneen antamaa lukemaa. Sääliksi käy. MINÄ kyllä osaan päässäni laskea sekunnissa justiinsa, paljonko mun pitää saada takaisin rahaa; kiitokset siitä matikanopelleni!

Hyvin harva osaa laskea pikaisesti päässään kertolaskut. Matemaattisesti lahjakkaan on täysin turha opetella esimerkiksi laskukaavoja, koska hän voi aina päätellä laskun.

Olen tavannut henkilön, joka joutui ensimmäistä kertaa opinnoissaan opettelemaan jotain muistamalla.

Noh, kai hän on jotain vierasta kieltä joskus opetellut... pitäähän niitä kielen sanoja opetella ulkoa, ei niitä ainakaan joka sanan kohdalla voi päätellä mistään muusta asiasta...

Itse muistan joitain ulkoa, mutta loput johdan. Meillä tehtiin koulussa niin, että kaikki nousivat seisomaan ja opettaja sanoi jonkun kertotaulun. Se kuka oikean vastauksen nopeimmin sanoi, pääsi istumaan. Jos joskus en istunut ensimmäisenä, niin se johtui siitä, että ääneni ei ollut aina kovin kuuluva. Opettajani siis luulee että osasin kertotaulun ulkoa :)

Uskalsin puhua tästä "häpeästä" vasta yliopistossa, jolloin aika moni opikelukaverini sanoi, että heillä on samoin. En tiedä onko sattumaa että pääaineemme on matemaattinen. Ja itseasiassa professorimmekin sanoi, ettei hän kaikkia 1-10 kertotauluja muista ulkoa, mutta niinpä vaan olemme elämässämme pärjänneet, eikä meiltä jäisi jätskit ostamatta tai pipareita vierailta puuttumaan.

Olen siis sanonut omille lapsille, että kertotaulua ei ole pakko osata ulkoa, mutta vastauksen tulee tulla kuin apteekin hyllyltä.

kouluvuosina matematiikassa opetellaan mm. murtoluvuilla laskemista. Aika hidasta on esim. lavennuksen ja suoistukset tehdä ilman kertolaskutaitoa. Tämä vain yhtenä esimerkkinä matematiikan saralta...

ja hyvin minulla meni matikka lukiossakin jopa. Lavennuksissa ja supistuksissa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Matikka oli 9. En siis ole mikään lahjakas ja luinkin vain lyhyen matikan lukiossa, koska en jaksanut paneutua siihen sen kummemmin. Mutta ei minulla kyllä ollut ihan perustaviksena mitään ongelmaa missään laskuissa, vaikka en kertotaulua ulkoa opetellutkaan.

"Mene töihin niin ei tarvitse kituuttaa noin pienellä rahalla ja on varaa ostaa jädet lapsille"



Itsellekin voi tehdä töitä. Tuo oli yksi esimerkki ja kesällä olen mennyt monesti lasten kanssa ulos ottaen vain tietyn setelin taskun pohjalle. Paljon helpompi touhuta, kun ei kanniskele käsilaukkua mukana, vaikka tilillä on paljon rahaa. Samalla tulee järkeistettyä rahan käyttöä, kun ei ota liikaa mukaan.

Miksi ne pitäisi osasta ulkoa, kun ne voi aina päässään laskea?

Ei miksikään. Eihän opettaja koulussa voi tietää, onko oppilas laskenut vai muistanut, jos vastaus on oikein.

Paitsi että laskemisessa menee monella paljon enemmän aikaa. Kyllä kannattaisi opettaa / opetella esim. laskun jakaminen: 8x8 = (2x4)x8 ja kun järjestystä voi vaihtaa, saa laskettua vaikka yhteenlaskulla 2x8+2x8+2x8+2x8.

Nopeammin sujuu, jos muistaa edes 2x8=16 eikä sitä tarvitse laskea 4 kertaa erikseen.