Imettääkkö vai eikö?

Heipä hei ja onnittelut tuplien johdosta!

En osaa sanoa, kannattaako sun imettää vai ei, mutta halusin silti vastata, koska sun lähtötilanne on niin samanlainen kuin mulla oli. Eli meidän perheeseen syntyi kaksoset rv 37+2, keisarileikkauksella ja vauvelit painoivat 2500 ja 2900g. Tänään heillä on ikää tasan 6 viikkoa ja painoa 3500 ja 3700g. Olen imettänyt pienempää alusta saakka ja isompaa vuorokauden ikäisestä alkaen, hän oli ekan yön keskolassa. Ensimmäisen viikon imetin ensin ja annoin joka syötöllä lisämaitoa pullosta. Toisella viikolla annoin lisämaitoa vain iltaisin. Sitten maitoa oli niin paljon että pariin viikkoon en antanut olenkaan lisämaaitoa ja imetin molempia yleensä yhtäaikaa, vauvat olivat imetystyynyn päällä omilla tyynyillään polvet mun kainaloissa. Ja nyt pari viimeistä viikkoa olen imettänyt vauvat vuoronperään ja antanut iltaisin molemmille n. desin lisämaitoa. Vauvat ovat nukkuneet yöllä meidän parisängyssä selät vastakkain ja mä olen aina vaihtanut puolta sen vauvan luokse joka on nälkäinen ja imettänyt kyljelläni ja nukkunut samalla ja laittanut toiselle tuttia suuhun, jos on itkenyt yhtäaikaa.

Syöttötahti on ollut erittäin tiheä; olen työntänyt tissin suuhun joka kerta kun vauvat on itkeneet eli varmaan semmoset kymmenen kertaa vuorokaudessa per vauva! Ja aina on maistunut, näillä on aina nälkä.

Muuta sitten en olekaan ehtinyt tehdä. Toisella kädellä voi surffailla netissä tai lapata ruokaa omaan suuhun, jos joku ensin kantaa sen ruuan mun nokan eteen.:D Vapaa-aikana satsaan itseeni, silloin pesen hampaani...

Olen silti halunnut imettää, kun tämä vauva-aika on niin lyhyt ja nopeasti ohi. Jospa tällä imettämisellä saisi vähän terveemmät lapset.

Kerronpa oman imetyskokemukseni.



Kaksoset syntyivät alakautta viikolla 37+0 ja olivat hyvänkokoisia (3420g ja 3850g). Ensimmäistä kertaa sain imettää heitä 2vrk iässä, siihen asti olivat VVO:lla hapetusseurannassa. Pienempi (tyttö) oli hanakka imijä ja hänen imetyksensä sujui ensi kerrasta hyvin. Pojan kanssa oli ongelmaa, imuote oli hyvin pieni ja imu heikko.



Minä aistelin ensimmäiset päivät sairaalassa, kun olin niin päättänyt onnistua imetyksessä (esikoisella maitoallergia) ja 4vrk iästä he olivat täysimetyksessä. Siihen asti annettiin Peptidi-Tuttelia 20-40ml joka syötön jälkeen. Tytön imetys sujui nopeasti, mutta pojan kanssa meni aina n.50min ennen kuin oli massu täynnä. Imetin aluksi yhtäaikaa, mutta kotona peräkkäin. Aikaa siihen meni hurjasti, mutta sillä välin kun vauvat nukkuivat, leikin esikoisen kanssa ja tein kotiaskareita. Alkuviikot sitä vielä jaksoi kummasti...



Imetys on rankinta ensimmäisinä viikkoina ja vasta 2-3 viikon kuluttua alkaa sujua kunnolla. Moni lopettaa ennen sitä sujumiskokemusta, vaikka se olisikin jo aivan lähellä. Alkuviikkoina kun kaikki tuntuu niin vaikealta ja aikaavievältä. Minut " pelasti" onnistunut esikoisen imetyskokemus, josta tiesin odottaa aikoja parempia - enkä turhaan. Tosin meillä lopulta 2kk iässä pojalta paljastui kireä kielijänne, jonka vuoksi hänen imuotteensa oli aina vajaa ja lopetinkin päiväimetykset hänen osaltaan 3kk iässä, öisin imetin yhä, koska se oli helpompaa ja sillä tavalla maidontuotantokin pysyy parempana. Tyttöä imetin 10kk ja hänen kanssaan kaikki sujuikin paljon paremmin.



Älä yritä yli voimiesi, mutta jos vain haluat niin jatka ihmeessä. Osittaisimetyskin on upea juttu, ei täysimetyksestä pidä ottaa raskasta taakkaa. Ja jos päätät siirtyä korvikkeelle, älä syyllistä itseäsi äläkä pohdi, olisiko pitänyt silti vielä jatkaa... terveydestä sen verran, että imetin esikoistamme 13kk, josta täysimetystä lähes 5kk ja silti hänellä oli ja on yhä 4v iässä maitoallergia. Kaksosilla ei ole mitään allergioita, vaikka poikamme sai korvikevelliä 3kk iästä lähtien.



Hilla ja pesue (kohta 4v & 2x1,5v)

Tämä on nyt tarina ns. epäonnistuneesta imetyksestä, joten hyppää yli jos et tällaista kaipaa.



Meillä muksut syntyivät rv 39+2 ja painoa oli kertynyt pojalle 3285 g ja tytölle 2460 g. Kumpikin olivat hyväkuntoisia ja pääsivät samantien osastolle mun kanssa.



Synnytyksen jälkeen olo oli kuin jyrän alle jäänyt, enkä kahteen ensimmäiseen päivään uskaltanut pyörtymisvaaran takia edes nostaa muksuja itse. Hoitajat toivat lapset tissille ja antoivat lisämaitoa päälle. Noiden muutaman päivän jälkeen pääsin itsekin opettelemaan äitinä oloa ja imetystä muiden juttujen ohessa.



Poika imi välillä hyvin ja toisinaan taas tarvitsi rintakumia. Tyttö oli pienen painonsa takia sen verran heiveröinen, että tissin imeminen oli niin väsyttävää hommaa, että siihen nukahdettiin miltei heti. Rintakumi oli tytön kanssa välttämättömyys. Maito nousi ja imetys lähti käyntiin sairaalalla ja pojan kanssa ei tarvittu edes lisämaitoa.



Kotona yritin saada molemmat täysimetykselle ja seurauksena oli muksut tissillä 14-01:30. Tuolloin päätimme antaa lisämaidon ja muksut nukkuivat muutaman tunnin putkeen. Tuplaimetys tuntui päivisin mahdottomalta, kun ei ollut ketään auttamassa ja olisi pitänyt asetella kaksi vauvaa, imetystyyny, kolme muuta tyynyä ja kaksi rintakumia. Täytyy myöntää, että kädet loppuivat kesken.



Osittaisella imetyksellä mentiin ensimmäinen kuukausi. Imetin ja lypsin ja annoin korviketta päivisin ja yöllä imetin tai annoin korviketta. Koko ajan podin huonoa omatuntoa siitä, etten imettänyt enemmän. Tuntui, että olisi pitänyt tehdä enemmän.



Imetys varsinaisesti kaatui allergiseen astmaan ja allergioihin. Imetyksen aikana ei saa käyttää kuin Zyrteciä tai vastaavia ja nuo eivät mulla o enää aikoihin tehonneet. Ilman lääkkeitä allergia sitten heikentää yleiskunnon niin, että olin kipeänä.



Lopulta tajusin lopettaa imetyksen. Kumman kova paikka se oli, vaikka olin raskausaikana asennoitunut: " Jos onnistuu, niin onnistuu ja että korvike on hyvä vaihtoehto" . Lopetuksen jälkeen huono omatuntokin katosi.



Olen ollut tyytyväinen tuohon päätökseen, sillä olen voinut olla lapsilleni nyt äiti enkä pelkästään lehmä. Kuumeessa kun ei oikein jaksanut tehdä mitään.



Mitään vastausta en todellakaan yritä Sulle antaa. Itse tiedät parhaiten. Meidän kohdalla tämä oli oike ratkaisu, sillä vaikka imetyksellä on valtavasti etuja, ei sen takia kannata riskeerata liian paljoa.



Jos joskus vielä hankitaan lisää muksuja, niin toivon syyslapsia ja yritän imetystä parhaani mukaan. Tämä epäonnistunut kokemus ei siis ole tuonut mitään traumoja. Toisaalta en itse osaa pitää tuota kaikkea epäonnistumisena. Asiat nyt vain menivät noin ja tämä oli meille paras ratkaisu.



Onnea vauva-arkeen ja toivottavasti löydätte teille oikean ratkaisun!!



Dummy + uinuva keijuprinsessa ja masutautinen peikonpoikanen (7 kk)

Vielä tästä terveydestä, kun sitä on tullut pohdittua eräänkin kerran kun on " vaan" istunut ja imettänyt vaikka tekemistä olisi vaikka millä mitalla. Että onko täsä mitään järkeä tuhlata näin paljon aikaa imettämiseen, kun pulloilla selviäisi nopeammin ja harvemmilla syötöillä.

Uskon, että lapset ovat terveempiä imetettyinä, ihan niinkuin imetysvihkosissa luvataan, mutta vaan tilastollisesti. Siis jos lapsen " kohtalona" on saada sata flunssaa ensimmästen elinvuosiensa aikana, hän saakin vain ehkä 98 flunssaa.. Mutta, ettei lasta voi verrata sisaruksiin, eikä ainakaan naapurin lapsiin. Mutta sitä miten paljon terveempi lapsi on imetettynä ei tietääkseni ole tutkittu.

Niin että imettääkö vai ei? En mä vieläkään osaa muita neuvoa, itse olen ajatellut imettää niin kauan kuin pää (ja takapuoli) kestää paikoillaan istumista.

Sen ainakin ensiksi haluan sanoa, että lypsämällä ei voi saada selville sitä kuinka paljon rinnoista maitoa tulee oikeasti lapsen imiessä, mutta nuo saamasi määrät ovat kyllä jo sinänsä aivan hyvät lypsytulokseksi, nimittäin itse en ole saanut välillä tulemaan rinnoista lypsämällä yhtään mitään vaikka olen kaksosia imettänytkin ihan täysin.

Kannattaa käydä katselemassa käytännön neuvoja imetystukilistan sivuilta, sinne osoite oli ainakin ennen www.lapsiperhe.net/imetystukilista ja imetystukilistan sähköpostilistallekin kannattaa liittyä, siellä saa asiantuntijoilta hyviä neuvoja ja vertaistukea.

Noin muuten kyllä kannustan imettämään jos vain voimat riittävät. Antaisin vauveleiden muutaman päivän ajan köllötellä lähellä äitiä ja imeä omassa tahdissaan niin paljon kuin jaksavat jotta maidontuotanto pysyisi hyvänä. JOs pikkuhiljaa pääsisitte lisämaidosta eroon kokonaan, voisi homma helpottua huomattavasti, varsinkin kun kasvettuaan vauvat alkavat imeä ravintonsa myös rinnasta paljon nopeampaa kuin nyt jolloin yöimetyksetkin voivat muuttua pullonlämmitystä paljon leppoisammaksi toimenpiteeksi.

Jos kuitenkin on tarpeen heikon painonnousun tai heikon imemisen vuoksi antaa lisämaitoa, voisi olla hyvä pitää maidontuotantoasi yllä imetyksen lisäksi myös pumppaamalla. Sähköinen pumppu voisi olla hyvä, sellaista voi kysellä vaikka neuvolasta.

Mutta ihan oman jaksamisen mukaan kannattaa toimia:). Tsemppiä!!!

Hei, ja onnea kaksosista!



Kaksostytöilläni ja minulla on kokemusta melkein kaikista imetys-/ ruokintatavoista, niin täysimetyksestä, maidon lypsämisestä kuin Tuttelistakin. Ja ikää tytöillä nyt 3,5kk.



Maito nousi kivasti ja alussa oltiinkin täysimetyksellä. Tytöt olivat kuitenkin todella laiskoja syöjiä, viihtyivät rinnalla pitkään ja söivät hitaasti. Melko pian ryhdyinkin pumppaamaan maitoa sähköpumpulla, ensin osittain ja sitten kokonaan (eli en imettänyt ollenkaan).



Sitten alkoi jatkuva pumppaaminen väsyttää (vaikken lypsänytkään kuin pari kertaa päivässä), ja imettämättömyys surettaa, ja tarjosin taas tytöille rintaa. Onnekseni tytöt suostuivat tauon jälkeen imemään, oikein nauttivat siitä, ja vähitellen maidontulo on taas lisääntynyt. Nyt olemme jopa onnistuneet tuplaimetyksessäkin, mikä ei aluksi onnistunut mitenkään.



Omasta kokemuksesta suosittelen suhtautumaan tähän vauvojen ruokinta-asiaan rauhallisesti. Jos korviketta tarvitaan, anna sitä. Vauvat kasvavat, ja jos haluat imettää, sekin helpottaa yleensä aikanaan. Nyt meidänkin " tissinukkujat" jo syövät reippaasti myös rinnasta, vaikka saavatkin myös pulloruokaa.



Tsemppiä!

Aivan, järkeviä olet Tuplanen_2005 pohdiskellut :) Minullekin lääkärit allergiasairaalassa ovat todenneet, että ilman imetystä esikoisemme allergia olisi saattanut kehittyä hengenvaaralliseksi ja/tai hänen painonsa ja motorinen kehityksensä olisi saattanut hidastua. Todisteena tästä lienee se, että täysimetyksessä hänen painonsa oli 4kk iässä 8900g ja kiinteiden aloituksen jälkeen painonnousu jämähti ja hän saavuttyi 10kg rajapyykin vasta 1v iässä. Motorisesti kehittyi todella nopeasti eli emme joutuneet jännittämään sen suhteen ollenkaan.



Kaksosten hoidossa olisin taatusti päässyt paljon helpommalla ilman vakaumustani täysimetykseen. En pitänyt esikoisen vauva-aikana siitä, kun olin sidottu vauvaan - silloin en omistanut hyvää rintapumppua eikä vauvalle sitten enää pullo kelvannutkaan kun olisin tarjonnut lypsymaitoa. Pyrin siis kaksosten osalta korjaamaan " virheeni" ja koska lehmänmaitopohjainen korvike oli täysin poissa laskuista (tyttö sai sitä ensi kertaa 10kk iässä) sain lypsää päivittäin. Silti tyttö hylkäsi kokonaan pullon 1kk iässä eikä sitä enää koskaan huolinut vaan siirtyi nokkamukiin ja pilliin 10-kuisena. Olin siis jälleen täysin vauvan " orjana" enkä päässyt minnekään 1-2 tuntia pidemmäksi aikaa ilman häntä.



Jälkeenpäin ajateltuna tein ehkä liikaakin imetyksen eteen. Minulta tuli maitoa koko ajan yli äyräiden, joten olisin tuntenut huonoa omaatuntoa jos olisin jättänyt sen käyttämättä ja suurimpana peikkona oli tuo maitoallergian pelko. En olisi voinut antaa itselleni anteeksi, jos kaksosille olisi se tullut vain minun " laiskuuteni" vuoksi. Loppujen lopuksihan vauva-aika on todella lyhyt, mutta silti, sillä hetkellä...



Niin ja vaikka lypsin päivittäin ja imetin vauvojani, en kokenut missään vaiheessa olevani mikään " lehmä" kuten joku (Dummy?) sanoi. Olin myös äiti, mitä suurimmassa määrin.



Onnellista vauva-aikaa!!



Hilla

Siis tuo lehmä-kommentti ei koskenut imetystä ylipäätänsä vaan meidän tapausta. Jos imetin enkä syönyt lääkkeitä, olin kuumeessa ja niin huonossa kunnossa, etten pystynyt tekemään mitään. Muksujen nostelukin tuotti ongelmia eli olin vain ruokinta-automaatti. Eli tuosta oli kyse. Imetys on hieno juttu ja itsekin olisin toki mielelläni sitä jatkanut toisenlaisessa tilanteessa.



Imetyksen eduista.. Itse omaan pahat allergiat ja astman ja tästä syystä pidinkin imetystä tärkeänä eli halusin suojata lapsia edes jollain tapaa mun puolelta perityiltä haitoilta. Itseäni on imetetty niin pitkään, että itse sanoin " ei kiitos, en halua tissiä" ja uskon tuon vaikuttaneen siihen, että allergiat puhkesivat vasta melko myöhäisessä vaiheessa. Perimässä ne olivat niin vahvasti, että niiltä välttyminen olisikin vaatinut jo melko suurta ihmettä.



Jossain oli vasta vähän aikaa sitten tutkimus, että imetyksen etuja ei välttämättä olisi tutkittu oikein ja ainakin osa tuosta allergiasuojasta johtuisi äidin bakteereista, kun noita tissejä ei syöttöjen välillä keitellä..-) Eli siis pulloruokinnan huonommat tulokset johtuisivat osaksi liiallisesta steriiliydestä. Tiedä sitten. Tuo oli kuitenkin vain yksi tutkimus, enkä kuollaksenikaan muista mistä tuon luin tai kuka tutkimuksen oli tehnyt.