Pohjoismaiset nuoret kommunikoivat keskenään englanniksi

...mutta itse puhun ruotsia ja sillä pärjää Tanskassa, Norjassa ja osin Islannissakin hiukkasen "skandinaavisemmaksi" kieltä muokaten. Puhun myös englantia, saksaa ja ranskaa, hiukan espanjaa sekä indonesiaa ja mielestäni on hauskaa opetella uusia kieliä sen mukaan, minne matka vie.

Jos yksikin umpisuomenkielinen on joukossa siirrymme puhumaan englantia. Muuten kommunikoimme på skandinaviska.

Ja pidätkö niitä matikan taitoja yllä ihan yleissivistyksen vuoksi?

Teknologia on pääsääntöisesti amerikkalaislähtöistä. Sieltä ne kaikki suositut vempeleet tulevat. Englanti on kansainvälisempi kieli. Sopii mulle. Ohjelmistotkin pohjautuvat pahasti englanninkieleen. Jokainen ohjelmistokomentokin on lyhenne englanninkielisistä sanoista. Näytä mulle komento niin minä osoitan sen yhteyden englanninkieleen, jos se yhteys sinulta pakenee. Teidän näppäimistötkin vilisee englanninkielisiä sanoja ja lyhenteitä. Page up, Page down, Enter, Esc (escape = pako, paeta)... jne. Milläs ne nuoret muuten kommunikoisivat rajojen yli kuin teknologisin keinoin. Englanninkieli tarjoaa HIEMAN paremmat välineet maailmanlaajuiseen verkostointiin. Enkku tarjoaa myös paremman ymmärryksen teknologian saloihin, jos vain näkee yhteyden enkun ja teknologian välillä. Ruotsin ja teknologian välillä sitä yhteyttä ei ole. Varmaan siksi koska Alan Turing ja Bill Gates eivät ole/olleet ruotsalaisia. Linus Torvaldskin jumalauta pohjaa englantiin työssään.

Ja pidätkö niitä matikan taitoja yllä ihan yleissivistyksen vuoksi?

yo-kirjoitusten jälkeen =) Prosenttilasku ja yksinkertainen yhteen ja vähennyslasku ei ole minusta taitojen ylläpitoa.

Olen täysin suomenkielinen entinen nuori (nykyään 30-vuotias) ja kotoisin 100% suomenkieliseltä alueelta.

Opin helposti ruotsin jo lukioaikoina ensin koulussa, katsomalla telkkaria ja sitten kesätöissä. Olen ollut viimeiset 7 vuotta töissä pohjoismaisissa organisaatioissa ja asunut jonkin aikaa Tanskassa. Koskaan en ole puhunut englantia pohjoismaalaisten työkavereiden kanssa enkä matkoilla, vaan osaan ruotsia ja tanskaa, ymmärrän norjaa. Tunnen lukuisia muita ikäisiäni ja nuorempia, joilla on sama tilanne. Islantia tai Färsaarten kieltä en osaa, enkä grönlantia.

Ruotsi on maailman helpoimpia kieliä oppia, ellei tee siitä asenneongelmaa. Ruotsin voisi mielestäni korvata jollain muullakin kielellä, mutta maailmankuvaansa on typerää rakentaa pelkästään englannin varaan. Ehkä voisi tässä kuitenkin armahtaa niitä, jotka voivat jotenkin todistaa olevansa lukihäiriöisiä tai kielten suhteen vähälahjaisia.

Lukiossa sitten laski ja lukion jälkeen en ole tarvinnut sitä kuin puhelinasiakaspalvelutyössä, mitä tein vuoden verran. Työ oli sen verran ikävää, että ihan hyvin olisin elämässäni pärjännyt ilman sitäkin keikkaa.



Olen ollut myös pohjoismaisessa suuryrityksessä töissä ja ihan kaikki virallinen kommunikaatio maiden välillä tapahtui englanniksi. Ainoastaan suomenruotsalaiset omissa s-posteissaan ja muussa kahdenkeskiksessä keskustelussa käyttivät toki ruotsia, mutta muuten kaikki englanniksi.



Ruotsin kielioppi on melko helppoa, mutta sanat ovat pitkiä ja vaikeita.

Myös työ- ja yliopistomaailmassa yhteistyökieli Pohjoismaissa on AINA englanti.

Mä olen ollut mukana yhteistyökuviossa yhden suomalaisen, kahden ruotsalaisen ja yhden norjalaisen ylioipston välillä ja kyllä siinä puhuttiin skandinaaviskaa. Eli ruotsalaiset puhui ruotsia, norjalaiset norjaa ja me suomalaiset sit suomenruotsia. Sama meno on esim historian alan kaikissa konferensseissa. Kyllä siellä englantiakin SAA puhua, mutta kukaan muu kuin suomalaiset ja islantilaiset ei puhu...

sellainen kokemus mukaan ollenkaan, että mä kyllä käytän ruotsia aina kuin mahdollista, myös Suomessa ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Ja ihan pakko- ja virkamiesruotsipohjalta teen suommennoksia ruotsista.

viittamakielellä viittoa? vaiko kaikkien pohjoismaiset opetella suomea? englanti on kansainvälinen kieli.

Myös työ- ja yliopistomaailmassa yhteistyökieli Pohjoismaissa on AINA englanti.

Mä olen ollut mukana yhteistyökuviossa yhden suomalaisen, kahden ruotsalaisen ja yhden norjalaisen ylioipston välillä ja kyllä siinä puhuttiin skandinaaviskaa. Eli ruotsalaiset puhui ruotsia, norjalaiset norjaa ja me suomalaiset sit suomenruotsia. Sama meno on esim historian alan kaikissa konferensseissa. Kyllä siellä englantiakin SAA puhua, mutta kukaan muu kuin suomalaiset ja islantilaiset ei puhu...

Aika paljonhan tuo on jos 2/5 maata puhuu englantia.

Ei todellakaan pidä paikkaansa, olet tainnut liikkua vain Tallinnan satamassa.

Tämä on kyllä ihan virheellistä tietoa. Ei virolaiset mitenkään yleisesti osaa suomea sillä tasolla, että voisi oikeasti keskustella suomeksi. Ja olisi todella ylimielistä edes olettaa sellaista. Älkää ihmeessä aloittako keskustelua suomella, jos olette Virossa!

Kyllä olen keskustellut virolaisten kanssa Virossa suomeksi laittamalla sekaan vironkielisiä sanoja selvennyksen vuoksi. Jotkut ovat vastanneet viroksi mutta olen kyllä napannut oleellisimman tiedon heidän puheestaan. Tallinnassa käytännössä kaikki osaavat suomea, Tartossa vähän vaikeampaa.

kommunikoivat keskenään englanniksi. Pohjoismaat ovat muutakin kuin ruotsi. Tanskaa ja norjaa on vaikea ruotsinkielisenkin vaikea jopa mahdotonkin ymmärtää...Eikä edes RKP sitä kiistä, jos sitä yrität vihjailla.

Myös pohjoismaiset aikuiset kommunikoivat keskenään englanniksi. Pohjoismaat ovat muutakin kuin ruotsi. Tanskaa ja norjaa on vaikea ruotsinkielisenkin vaikea jopa mahdotonkin ymmärtää...Eikä edes RKP sitä kiistä, jos sitä yrität vihjailla.

aika paljon Pohjoismaissa, ja kommunikoinut sekä Norjassa että Tanskassa ruotsiksi ja tullut ymmärretyksi. Samoin olen kuullut muiden pohjoismaalaisten näin tekevän. Ruotsi ja norja eivät hirveästi eroa toisistaan, ainakin minä kouluruotsillani ymmärrän sitä aika hyvin. Tansa eroaa suomalaisen korvaan jo enemmän, mutta toisaalta skoonen murre on käytännössä tanskaa, ja sitä taas ruotsalaiset ymmärtävät.

En tiedä RKP:n kantaa tähän asiaan, mutta käytännön kokemus Pohjoismaissa matkustelusta eroaa kyllä sinun mielipiteestäsi paljon.

Kun muut ei viitsi suomee opetella. Ja suomen nuorisokin käyttää keskenään englantia, kun suomenkielen murteet on niin hankalia ymmärtää

kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa. Monelle virolaiselle on kunnia-asia osata suomea.



Ainoastaan venäläisille tarkoitetuissa paikoissa kuten pienet halvat baarit ja joukkoliikenne pitää käyttää venäjää. Viron venäläiset ovat vähän samanlaisia luonteeltaan kuin Suomen sisäosissa asuvat ummikkosuomalaiset: Puhuvat vain omaa kieltään ja kieltäytyvät oppimasta maan toista kieltä, koska he itse kuvittelevat yhä olevansa enemmistöä, kun taas virolaiset itse ovat kuin suomenruotsalaiset eli virolaiset kyllä osaaavat venäjää, mutta venäläiset Virossa eivät osaa viroa.