Miten ihmisillä on nykyään varaa kaikkeen?

tällaisen korttitalon romahtamista. Muutamia vuosia pystyy ihan hyvin lainarahalla pyörittelemään hulpeea elämäntyyliä; talo meren rannalla, kaksi maasturia tallissa, kaukolomia, merkkilaukkuja, päivittäistä shoppailua. Mies "yrittäjä" = työtön, vaimo osa-aikaisessa työssä. Lopulta meni kaikki, myös avioliitto karille. Mies päätyi asumaan pakettiautoon. Ja tuhlaaminen oli ihan holtitonta, ei mitään järkeä.

Perusomakotitalo maksaa "maalla" maksaa alkaen 300 000 ja pk-seudulla alkaen 600 000€

Joka toisessa perheessä on katumaasturi tai muu möhkis --> hinnat alkaen 50 000€

Pihat teetetään suunnittelijalla ja viimeisen päälle alusta alkaen; en osaa edes ajatella paljonko istutukset ja kivityöt maksaa mutta paljon; useampia kymmeniätuhansia.

Keittiöt rempataan noin 5vuoden välein ja kaikki vanha heitetään menemään.

Perheet matkustaa useampia kertoja vuodessa ja harrastaa kalliisti. Vaatteet ostetaan uutena ja markettivaatteille nyrpistetään nenää. Jne.jne.jne

En ymmärrä miten rahaa riittää kaikkeen mahdolliseen. Mihin palkkataso on oikein karannut?

Minulle omakotitalo maalla tarkoittaa kotipaikkakuntani hintatasolla n. 80 000 euroa.

Katumaasturin omistajia en tunne yhtäkään perhettä. En myöskään pihan suunnittelun ulkostaneita. Remppaajia löytyy, mutta 5 vuoden välein saman tilan uusiminen kuulostaa liiotellulta. Moni uusi vain tarpeeseen ja silloinkin harkiten. Enemmän matkustelevia ja harrastaviakin löytyy omassa tuttavapiiristä lähinnä nuorista lapsettomista pariskunnista. Muut nauttivat perhe-elämästä kotimaankamaralla ja oman perheen parissa kotona. Vaatteetkin hankitaan sieltä mistä sattuu löytymään miellyttävää, merkeistä niin viis.

Pointtini: mielestäni yleistät nyt rankasti tietyn ihmisryhmän/kansanosan elämää. Tuo ei ole arkea kuin pienelle vähemmistölle ja marginaalille.

hyvät, mutta uudet hienot autot pitää olla. Lisäksi omakotitalo. Mistään ei säästetä. Ulkomaan lomamatkatkin kustannetaan lainarahoilla.

Tilit on aina nollilla ja vanhemmilta ollaan jatkuvasti pyytämässä rahaa.

Esim. kosmetiikka on kalliimmasta päästä, samoin hiustuotteet jne.

Elämänhallinta ei siis ole ihan hanskassa.

Minäkin tunnen yhden tällaisen perheen, nainen on ns. kultalusikka suussa syntynyt.

Jos kumpikin mummola sijaitsee Helsingissä ja kesäpaikat myös stadilaisten mökkikunnassa niin on aikamoinen summa kasassa.

Ei kai kukaan pysty rahoittamaan elämäänsä hypoteettisellä perinnöllä? Jos se mummola &mökki on olemassa, niin se varallisuus lienee niillä isovanhemmilla. Ja jos mummo elää 90-vuotiaaksi niin omaisuus hupenee vauhdilla hoitomaksuihin viimeisten kymmenen elinvuoden aikana.

Veikkaisin että lapsilla ei pääsääntöisesti ole kymmenien- saati satojentuhansien omaisuuksia.

varmastikaan näin isoja, mutta isojen ikäluokkien alkaessa jättää perintöä näin on yhä useammin.

Suomessa ollaan nyt siinä missä Ruotsissa oltiin sata vuotta sitten, nyt on sodat maksettu ja rahaa riittää huomattavia summia perittäväksi.

Ihmisillä on uskomus, että kaikilla on oikeus elää isossa asunnossa, ajaa hienoilla autoilla kulkea merkkivaatteissa, matkustaa koko ajan etc.



Kyllä: osalla on ihan oikeasti tuohon varaa, mutta monella ei ole. Vastaavaa tapahtui ennen viime lamaa: "kaikilla" oli helvatusti rahaa ja sitä käytettiin ties mihin, oli isoa asuntoa ja autoa, ja solariumia ym. turhaa kotona etc. Sitten iski todellisuus, ja kappas työpaikka meni, mutta velat jäivät.



Fiksu ihminen suunnittelee taloutensa niin, että pärjää vaikka töissä ei olisi. On tapahtunut selkeä muutos ihmisten ajattelussa: ennen säästettiin ja sitten ostettiin (poikkeusena esim. asunto), nykyään ostetaan ensin ja maksetaan sitten joskus.



Lisäksi moni tekee niin, että ostaa asunnon, ja hakee "liikaa" lainaa, ja sitten ostaakin esim. auton sillä "remppalainalla" --> ei kovin fiksua.



Ja kyllä: osalla on perintöjä ja ties mitä "lottovoittoja" taustalla, mutta ei suinkaan kaikilla. Lisäksi moni laskee liikaa perintöjensä varaan (jos nyt puhutaan ns. tavallisista ihmisistä, ei niistä joilla on miljoonia tulossa aikanaan) esim. jos vanhemmilla 500´000€ arvoinen asunto ja 100´000€ mökki ja muuta omaisuutta 100´000€ edestä, niin tuo voi äkkiä "hävitä". Esim. tulee avioero ja asunto myyntiin, paljastuukin hometaloksi ja pahimmillaan jää lähinnä tontin hinta käteen, sitten mökki myyntiin ja toinen muuttaa uuden rakkauden perässä Espanjaan ja käyttää rahansa siellä, toinen muuttaa vuokralle ja kappas rahat aikanaan hukkuvat hoitokuluihin. Eli loppujen lopuksi sitä rahaa voikin saada muutaman tonnin perintöveroen jälkeen käteen. Tuossa ei muuten mitään, mutta jos oma talous laskettu sen mukaan että 50-v ollaa velattomia kun saadaan perinnöt, niin saatetaankin olla tilanteessa jossa velkaa on ja perintöä ei tulekaan.

7500€ ja meillä käydään kirppareilla, ei juosta merkkien perässä, vanhaa kierrätetään ja säästetään. Matkustetaan ja harrastetaan kyllä paljon, mutta mä ostan vaatteita ihan tavallisesta marketistakin, jos jotain kivaa löytyy enkä maksa maltaita ihan vaan jostain merkistä.

Talouden kehitys on huono, ihmisten todella kannattaisi säästää. Elää pitää tietysti, mutta viisas on se joka osaa elää nin ettei kassavirta ole ikäänkuin miinuksella.



Tabuihin ei pidä mennä mukaan, vaan olla rehellinen oma itsensä. Kallis auto esimerkiksi on turhake, meillä on Audi, joka syötolkuttomasti bensaa ja huolto kallis, mutta se on miehelle tärkeä. Mutta muuten elämme aika vaatimattomasti, suorastaan säästäväisesti.

Kaiken pitää olla upouutta ja itselle mieleistä. Meidän kadulta myytiin 2 vuotta vanha talo, joka ainakin välittäjän kuvissa näytti vähintään perussiistiltä ja nyt siihen teetettiin 6kk remontti jossa roskalavalle kannettiin mm. peililiukuovikomerot ja paljon muuta.



Oma 20-kummityttö muutti ekaa opiskelusoluunsa ja tarjosin keittiötavaraa ( kulhoja, kuppeja, kattilaa yms) Ei kelvannut, hän ostaa uutena.



Meillä on kohtuulliset tulot mutta aina joudun miettimään mitä tehdään ( ja mm. remontit tehdään itse); matkoihin säästetään vuosia ja vaatteet ostetaan kirpparilta. Eikä siltikään kieritä rahoissa, velkaa on edelleen 60 000€ ja säästöjä ehkä max 10 000€

äiti joka on erittäin surkeassa duunissa surkealla palkalla. Ukkini on miljonääri ja usein olen häneltä käsiojossa pyytämässä rahaa. Tiedän myös että hänen testamentissaan on minut mainittu.



Oma setäni on myös kuollut, ja hän jätti minulle 50 000euroa perintöä, jäljellä siitä ei kyllä ole kuin n. 8000e enään......... Matkustelin ja ostelin kaikkea turhaa niillä rahoilla.



Äitini ja isäni myöskin elättävät mua ja lastani erittäin paljon. Käymme siellä aina syömässä ja pyydän heitä ostamaan lapselleni kaikki tavarat, oma palkkani menee omiin vaatteisiini + juhlimiseen.



Säälittävää kyllä, en osaa hallita rahan käyttöäni. Minun pitäisi pärjätä palkallani mutta en pärjää. Onneksi en vielä ole lainakierteeseen joutunut, ja tuskin vielä vähään aikaan joudunkaan, niin kauan kun sukulaiseni elävät. En tiedä miten käy sitten kun ukkini ja vanhempani kuolevat ja perintö jonka tulen saamaan (jos vanhempani ei käytä sitä kaikkea).. elämäni menee varmaan holtittomaksi.



Mutta siis kyllä, näin ''aikuis''iälläkin minua elättää yhä vanhempani.

äiti joka on erittäin surkeassa duunissa surkealla palkalla. Ukkini on miljonääri ja usein olen häneltä käsiojossa pyytämässä rahaa. Tiedän myös että hänen testamentissaan on minut mainittu.

Oma setäni on myös kuollut, ja hän jätti minulle 50 000euroa perintöä, jäljellä siitä ei kyllä ole kuin n. 8000e enään......... Matkustelin ja ostelin kaikkea turhaa niillä rahoilla.

Äitini ja isäni myöskin elättävät mua ja lastani erittäin paljon. Käymme siellä aina syömässä ja pyydän heitä ostamaan lapselleni kaikki tavarat, oma palkkani menee omiin vaatteisiini + juhlimiseen.

Säälittävää kyllä, en osaa hallita rahan käyttöäni. Minun pitäisi pärjätä palkallani mutta en pärjää. Onneksi en vielä ole lainakierteeseen joutunut, ja tuskin vielä vähään aikaan joudunkaan, niin kauan kun sukulaiseni elävät. En tiedä miten käy sitten kun ukkini ja vanhempani kuolevat ja perintö jonka tulen saamaan (jos vanhempani ei käytä sitä kaikkea).. elämäni menee varmaan holtittomaksi.

Mutta siis kyllä, näin ''aikuis''iälläkin minua elättää yhä vanhempani.

että asun siis ukkini omistamassa omistusasunnossa.

jokapäiväiseen elämiseen riittävää rahaa. Tilastollisesti olemme vähintään keskituloisia ( netto kk-tulot kahdelta noin 6000€/) eikä siltikään ole varaa ympärillämme näkyvään elämäntyyliin.

Syytääkö ne isovanhemmat tuhansia euroja kuussa monille vai mistä rahaa oikein kumpuaa? Vai onko monella jotain firmavirityksiä palkkatulon päälle?

Meillä ei rahat tahdo riittää yhtään mihinkään. Vain yksi lapsi ja tulot nettona n. 4000-5000€/kk.

Tulot ei ole ihan "vakaat", koska toinen on yrittäjä.

Asumme paritalossa ja meillä on vain yksi auto. Asumme pääkaupunkiseudulla.

jos opiskelemaan muuttava haluaa esim. keittiötavarat uutena. Se on tavallaan osa "riittiä" laittaa omaa kotia, jotkus ostavat jo hyvissä ajoin tavaroita tulevaan kotiinsa (kesätyörahoilla ja pyytävät esim. yo-lahjaksi jne.)



Ennen tuo asia oli vähän eri lailla, kun ei ollut Ikeaa ;) Nykyään saa (kirjaimellisesti!) muutamalla satasella ostettua uutena Ikeasta kaikki tarvittavat jutut mitä opiskelijaboksiinsa nuori tarvitsee.

Moni haluaa tehdä noin, eikä halua "muiden vanhoja", asiaan vaikuttanee se, että nykyään sistuslehdet- ja ohjelmat ovat pinnalla, se varmasti vaikuttaa tuon edullisuuden ohella. jos ajatellaan vaikka rokkihenkistä nuorta, niin mielummin hän ostaa mustan halvan sohvan Ikeasta vert. ottaa nurkkiin isomummon vanhan kukkasohvan.

Ja lapset kiittävät kun hakevat myöhemmin opintotukea... eivät nimittäin saa sitä jos omaisuutta on...

kauempana esim. meidän elämästä. Talo maksoi alle 70 000, auto seitsemisen tonnia. No moottoripyöriä meillä on, mutta nekin halpoja parin tonnin pelejä.



Tuttavapiirissäni ei ole ketään, jolla olisi tuollainen elintaso.

mutta kovalla työllä ja riskinotolla (yrittämisellä) on saavutettu tilanne, jossa ei tarvitse miettiä mihin rahansa laittaa.

Olemme juurikin ap:n kuvaama keskituloinen - joskin korkeasti koulutettu - nuori perhe.

Asumme isossa, arkitehdin meille suunnittelemassa kivitalossa, pihassa on maasturi ja urheiluauto ja matkustelemme monta viikkoa vuodessa.

Mutta: Talo on rakennutettu (ja osin tehty) itse, asuntolainaa otimme 25 vuodeksi (tätä enää alle 20 jäljellä), autot ostettu käytettynä ja elämäntyylimme on muuten säästäväinen. Emme juokse usein ravintoloissa, osta kallista elektroniikkaa tai konsolipelejä ja ostamme merkkivaatteemme usein alennusmyynneistä. Lomamatkat teemme siten, että valikoimme halvempia lentoja ja buukkaamme itse hotellit.

Totuuden nimissä on toki myönnettävä, että myös molempien meidän vanhemmat avustavat meitä melko säännöllisesti, esim. ostavat lapsenlapsilleen urheiluvarusteita tai toppapukuja ja antavat hyviä syntymäpäivälahjoja meille aikuisillekin (vaikkapa uuden untuvatakin tai laadukkaat talvisaappaat). Samoin he maksoivat joitakin rakennusaikaisia kulujamme.

Tämä vanhemmilta saatu apu on tarkoitus maksaa heille myöhemmin takaisin. Onhan meillä hyvät työpaikat ja toivottavasti noususuuntaiset urat.

edes äijärukan kuolemasta.

Toiset sitä osaa sijoittaa ja syntyy sellaiseen perheeseen, että rahaa tulee jokaisen kuoleman yhteydessä rutkasti ja peritään sijoitusasuntoja.

Vain tyhmä syntyy köyhään perheeseen ja sitten vikisee, ettei saa perintöjä.

Oltaisiin kyllä paljon mielummin pidetty se pappa pojilla, joka oli niille todella rakas ja tärkeä henkilö....et aina se raha ei ole niin kadehdittava

Mutta siitähän tässä ketjussa ei ollutkaan kyse, vaan siitä, että jotkut tosiaankin saa noista pappojen kuolemista perintoä, joilla voi maksella lainoja.

Katsos kun meiltä muiltakin on kyllä papat kuolleet, mutta lainat ei ole siitä yhtään lyhentyneet.

ja sitten tunnustetaan, että kummankin vanhemmat antaa joka kuukausi aikuisille ihmisille kuukausirahaa ja maksaa tuhansien eurojen edestä kakaroiden vehkeitä.

Buahahaaaa ja nämä samat ihmiset hurskastelee, että talo ja autot ja matkat johtuu vain siitä, että he ovat niin säästeliäitä. Aijaijai, että kirpaisee :D

Olemme juurikin ap:n kuvaama keskituloinen - joskin korkeasti koulutettu - nuori perhe.

Asumme isossa, arkitehdin meille suunnittelemassa kivitalossa, pihassa on maasturi ja urheiluauto ja matkustelemme monta viikkoa vuodessa.

Mutta: Talo on rakennutettu (ja osin tehty) itse, asuntolainaa otimme 25 vuodeksi (tätä enää alle 20 jäljellä), autot ostettu käytettynä ja elämäntyylimme on muuten säästäväinen. Emme juokse usein ravintoloissa, osta kallista elektroniikkaa tai konsolipelejä ja ostamme merkkivaatteemme usein alennusmyynneistä. Lomamatkat teemme siten, että valikoimme halvempia lentoja ja buukkaamme itse hotellit.

Totuuden nimissä on toki myönnettävä, että myös molempien meidän vanhemmat avustavat meitä melko säännöllisesti, esim. ostavat lapsenlapsilleen urheiluvarusteita tai toppapukuja ja antavat hyviä syntymäpäivälahjoja meille aikuisillekin (vaikkapa uuden untuvatakin tai laadukkaat talvisaappaat). Samoin he maksoivat joitakin rakennusaikaisia kulujamme.

Tämä vanhemmilta saatu apu on tarkoitus maksaa heille myöhemmin takaisin. Onhan meillä hyvät työpaikat ja toivottavasti noususuuntaiset urat.

Totuuden nimissä on toki myönnettävä, että myös molempien meidän vanhemmat avustavat meitä melko säännöllisesti, esim. ostavat lapsenlapsilleen urheiluvarusteita tai toppapukuja ja antavat hyviä syntymäpäivälahjoja meille aikuisillekin (vaikkapa uuden untuvatakin tai laadukkaat talvisaappaat). Samoin he maksoivat joitakin rakennusaikaisia kulujamme.

Meillä miehen vanhemmilla ei oikeasti ole rahaa ja omani taas eivät käytä rahojaan mihinkään eli ikinä ei saada mitään extraa.