Miehellä PAHOJA aukkoja sivistyksessä!

Ei se niin paha, jos ei jostain tiedä, mutta jos ei edes huvita tietää tai ottaa selville... Sellaista en kestäisi katsella.

Ehkä toi miehen asenne olis mulle vaikein sulattaa...

varten, että niiden kanssa pidetään hauskaa ;). Ei tarvi vaivata omaakaan (ylä)päätänsä yhtään monimutkaisemmilla asioilla.



Aviomieheksi puolestaan otetaan mies, jonka kanssa älyllistä elämää voi jatkaa, vaikka olisi neliraajahalvaantunut.

vastauksistanne. En vaan vieläkään tiedä mitä tehdä. Järjellä ajatellen haluaisin juosta ja lujaa, mutta sydän ei kestä edes ajatusta että joutuisin tuon miehen jättämään :(

ap

älä kuitenkaan jää sillä ajatuksella, että yrität muuttaa miehen.

miten vahingollisesti tuollaisen miehen asenne vaikuttaisi lasten koulunkäyntiin. Jos isää ei voisi vähempää kiinnostaa, miten lapsikaan tajuaisi, että koulun käyminen ja oppiminen on oikeasti tärkeää.

Omasta elämästä sellainen esimerkki, että eksäni vanhemmat olivat minimalistisen vähän koulutettuja ihmisiä, siis minimimäärä kansakoulua eikä mitään muuta. Kieliä ei kumpikaan osannut sanaakaan, eikä omassa työssään toki tarvinnutkaan. Ex-anoppi ei eläessään ehtinyt käydä kertaakaan Suomen rajojen ulkopuolella, eikä appikaan ainakaan meidän yhdessäolomme aikana. Eksäni ei siis saanut kertaakaan lapsuudessaan konkreettista kokemusta siitä, että kielitaidosta voisi olla hyötyä. Kielet olivat muutenkin hänelle koulussa hankalia, ja kun kotoa ei tullut tukea, niiden oppiminen jäi aika huteraksi.

Aikuisiällä hänellä onkin sitten ollut suunnattomia vaikeuksia, kun englantia nyt ainakin tarvittaisiin lähes joka päivä. Toki kielitaito on etenkin oman alan sanaston osalta kasvanut, mutta koska tukevaa pohjaa kielten opiskelusta ei ole, tuloksena on kyllä sen sortin tönkköenglantia, että hänen asemassaan olevan henkilön ei sellaista pitäisi julkisesti esittää.

mutta mieti tekisitkö miehen kanssa lapsia? Mitä mies pystyy antamaan lapsillenne? Ihmisen ikävillä piirteillä on tapana korostua iän myötä.

Mistä keskustelette kotona keskenänne?Kuinka henkeviä ja filosofisia keskusteluja teillä keskenänne on? Sitten, kun on yhteisiä lapsia, yhteinen rakennusprojekti, yhteisiä lainoja ja muita sellaisia arkiasioita, keskustelunaiheetkin putoavat sen verran maanpinnalle, että ei yleistiedon puute haittaa.

Nimenomaan just silloin haittaa! En todellakaan aio loppuelämääni keskustella rakennusprojekteista tai lapsista. Jos joltain odotan keskustelukykyä, se on se ihminen, jonka kanssa eniten vietän aikaani, eli oma puoliso.

Eihän sitä olisi edes voinut rakastua tyhmyriin. Mistä se kiinnostus muka olisi syntynyt jos ei keskustelusta? Ihanista sinisistä silmistä vai? Minä tarvitsen ehdottomasti elämää pään sisällä enemmän kuin ulkokuorta.

kytyjä, kälyjä, lankoja, natoja

Siinäpä läjä sanoja joista ei mulla ole mitään hajua. Kuullut kälyn ja langon joskus, mutta ei mulle sanottuna, joten tuskin saisin kolmellakaan arvauksella niitä oikein. Enkä kyllä ymmärrä, miksi edes vaivautuisin noita googlaamaankaan, jos ei kerta 30 vuoden elämän aikana ole ollut niille tarvetta. Kai tämäkin on asia erikseen jollekin kahvipöydissä viihtyvälle juoruakalle.

Serkun kyllä tiedän, kun sellaisten kanssa olen ollut tekemisissä aika paljonkin, vaikea sanoa tietäisinkö muutoin. Pikkuserkkua en enää tiedäkään.

Saatan kyllä ymmärtää miksi AP:ta harmittaisi miehen tietämättömyys, mutta en näkisi sitä suhteenrikkovaksi katastrofiksi. Kyllähän muakin harmittaa, ettei naiseni ymmärrä jotakuinkin mitään tieteisiin ja teknologioihin liittyvää, edes oikein näitä ala-asteen "miksi lehdet ovat vihreitä" -asioita, ja itse kuitenkin yritän opiskella kaiken mahdollisen kaikista luonnontieteistä ja monista teknisistä aloistakin.

Minusta vain tämän maailmanmenon ymmärtämisessä on hiukan olennaisempaa ymmärtää vaikkapa fotosynteesin, ydinreaktioiden ja exponenttien sielunelämää kuin millä nimellä mitäkin sukulaisentapaista sopisi kutsua, vaikkei moisia välttämättä ikinä omassa elämässä esiintyisikään. En minä silti oleta muiden ajattelevan samoin ja olevan kiinnostuneita samoista asioista.

no ei tuo nyt minusta niin pahalta kuulosta. En itsekään meinaa muistaa mm. noita pääkaupunkeja, veikkaan usein ihan väärää kaupunkia pääkaupungiksi vaikka lukiot yms. koulut on käyty.

Jos ei esim. tiedä mikä on SERKKU niin täytyy miehen aika kahvilla olla.

Nuo eivät olisi ainakaan minulle pikkuasioita. Kyllä mun olisi vaikea olla ihmisen kanssa joka ei tiedä mistään mitään ja saa jatkuvasti olla selittämässä "miksi syksyllä on kylmempi kuin kesällä"...

joko tässä ketjussa on mainittu sydämensivistys? Sehän ainakin palstan mukaan päihittää oikean sivistyksen mennen tullen.

saa jatkuvasti olla selittämässä "miksi syksyllä on kylmempi kuin kesällä"...

Huvittavasti juuri tällaisia kysymyksiä eivät länsimaalaiset aikuiset ihmisetkään saa oikein kuin ehkä puolet ajasta. Moni vastaisi, että Aurinko on silloin kauempana Maasta tai jotain muuta tyhmää.

Netistähän löytyy näitä tavisten perustiedekyselyitä eri maiden välillä ja kyllä yleinen tietämys ihan näistä perusasioista on aika helkkaristi metsässä.

Onko sulla päällä vielä rakkauden ensihuuma? Sillä sitten kun se haihtuu, olet ehkä valmis häipymään suhteesta.

Epäilen nimittäin, että vuosien mittaan miehen tietämättömyys voi alkaa rassata sinua.



Toisaalta, kirjoitit, että miehesi ei ole tyhmä. Onko hän niin älykäs, että hän voisi tällä kompensoida tuota tietämättömyyttä. Mielestäni olisi tärkeää, että hän jollain tällaisella alueella "päihittäisi" sinut, silloin olisitte tavallaan tasavertaisia ja suhteellanne voisi olla tulevaisuutta.



Itse olen suhteessa, jossa olen miestäni nopeaälyisempi: hän toimii aivan eri rytmillä kuin minä, joten välillä hermostuttaa, kun hän vielä kelaa jotain asiaa joka on itselleni ihan selvä.

Kyse on osaksi perusteellisuudesta, hän punnitsee asiat joka kantilta, minulla taas ei ole kärsivällisyyttä pitkiin pohdintoihin.

Miehelläni on myös enemmän tietoa kuin minulla, ja tietyt asiat, esimerkiksi sanaleikit, hän hiffaa paljon minua paremmin.



Olen usein ajatellut että täydennämme toisiamme. Mieheni arvostaa nopeuttani, minä arvostan hänen perusteellisuuttaan.

Rakkauden huuma ei ole päällä enää, sen verran aikaa on kulunut. Alkuhuuma olikin meillä uskomattoman voimakas, siksi kai en aluksi tajunnut miten paha tilanne on.



On osa-alueita joilla mies loistaa muhun verrattuna, esimerkiksi matikka ja teknologia, joissa olen surkea. Siksi oonkin todennut että mies ei ole varsinaisesti tyhmä. Jos olisi, niin ei hän tietäisi noistakaan asioista mitään. Suurin ongelma on täydellinen ja totaalinen kiinnostuksen puute ja se, että hän tosiaan kuvittelee selviävänsä läpi elämän osaamatta nimetä maailmankartalta edes Afrikkaa maanosana.



Saamani vastaukset ovat saaneet mut tajuamaan että kyllä on pakko erota miehestä lopulta. En halua miestä jota joudun häpeämään. En vaan tiedä miten siihen pystyn.



ap

todella fiksu, koulussa kympinoppilas, lukiosta 7 ällää, opiskeli kemiaa, matikkaa, fysiikkaa, kaikkia kieliä, innostui aina jostain kielestä ja oppi sen vuodessa täysellisesti, lähti venäjälle opiskelemaan tähtitieteitä, oli hyvin kiinnostunut politiikasta. Kaikki sanoisi, että harvinaisen fiksu ja älykäs mies. MUTTA, käytännön äly olikin sitten ihan tipotiessään. Ei osannut olla sosiaalisissa tilanteissa yhtään, ei tiennyt mitä voi sanoa ja mitä ei. Ei ymmärtänyt vitsejä, ei sarkasmia, ei ivaa. Kaiken otti kirjaimellisesti ja alkoi pohtia sitä historiikkiselta, biologiselta tai vaikka matemaattiselta kannalta. Ei tiennyt ihan perussanoja, kuten "dementia". Ja voin kertoa, että sitä miestä sai ihan oikeasti välillä hävetä, kun se jossain veljentyttöni ristiäisissä (kahvipöydässä, itsellenikin tuntemattomien ihmisten keskellä) alkoi kertoa hyvin yksityiskohtaisesti ja teoreettisesti oman suolistonsa toimintahäiriöistä lapsuudesta tähän päivään, kun eräs vieraista totesi puutarhahommiin liittyen "eihän siitä tullut lasta eikä paskaa". Tästä lausahduksesta johten saimme siis kuunnella puolisen tuntia hyvin kiinnostavaa dokumentointia exäni suolen toiminnasta.



Ihmiset on erilailla fiksuja, toiset on sosiaalisesti ja käytännönläheisesti, kuten ilmeisesti ap:n mies, mikä on mun mielestä sitä tärkeintä fiksuutta. Toiset on kirjaviisaita ja koulutettuja, mutta sosiaalisesti ja käytännössä hyvinkin tyhmiä.

Kiitos kun kerroit tuon kokemuksesi! Lohduttavaa että tilanne voi olla toisinkin päin huono.



Oon samaa mieltä siitä että käytännönläheiset taidot on tosi tärkeitä, kuten myös huumorintaju, ja miehelläni on nämä hallussa. Kuten useasti olen sanonut, huumori on suuri syy siihen miksi häntä rakastan.



Mielestäni vaan menee liian pitkälle jos välillä tuntuu että toinen ei tiedä MISTÄÄN MITÄÄN, esimerkiksi siis Euroopan pääkaupunkien ja eri maanosien nimet tulisi ehdottomasti tietää, kuin myös serkku-sanan merkitys. Miehelläni siis jopa on serkkuja!



Olen pitänyt yllä toivoa että "kyllä se mies muuttuu, saan sen kyllä avautumaan ja oppimaan", mutta on käynyt liian selväksi että hän ei tätä itse halua. Seuraus on se, että häpeän häntä yhä useammin ja ilkeilen hänelle tästä syystä liian usein. Ei se voi toimia.

Aika tyhmält kuulostaa mut osaatko itse sanoa 40% maista mitä on maailmassa? Kun niitä on yli 200...

mutta mieti tekisitkö miehen kanssa lapsia? Mitä mies pystyy antamaan lapsillenne? Ihmisen ikävillä piirteillä on tapana korostua iän myötä.

Mulle sivistys ja äly on tärkeintä (ja seksikkäintä) miehessä, joten en voi kuvitellakaan olevani tuollaisen miehen kanssa.

mies "ei aio koskaan lukea mitään". Näin kirjoitti ap avausviestissään. Kyllä tuo kielii suunnattomasta tyhmyydestä.

Ja ihan googlettamatta. Ja tarkoitan toki vastaavan tyylisiä asioita, en juuri nimenomaisesti näitä kahta. Mutta vaikea on keksustella ihmisten kanssa, jos noin perusasiat tuottavat vaikeuksia.

(joudut sen itse miettimään, ei palstavinkeistä paljoa apua päätökseen ole), kerron omasta kokemuksesta.

Eksäni oli kouluja käymätön duunari (suoritti peruskoulun loppuun yli 20v ja oppi työn töitä tekemällä). Yleissivistys oli suht ok, mutta ei kiinnostanut uutisten asiat eikä mikään muukaan omaan elämänpiiriin kuulumaton asia. Lisäksi ei ollut kovin nopeaälyinen ja esim yleisti kaiken tapahtuneen, oli jämähtänyt asenteisiinsa (melko rasistinen ja konservatiivinen)ja piti jääräpäisesti kiinni periaatteistaan(jotka muodosti hataralla asiantuntemuksella). Kaikki tämä alkoi ajan myötä ärsyttää yhä enemmä, mutta en edes tajunnut itsekään miten paljon, ennenkuin erosimme. Eräs yhteinen ystävä huomautti kerran minulle, että vittuilen puolisolleni niin, että hän ei itse huomaa sitä (se hävetti ja kauhistutti, koska en todella halunnut nolata häntä..).



Nykyinen puolisoni on myös vähän koulutettu duunari, mutta omaa eri asenteen. Hän seuraa maailman menoa ja tietää usein uutiset yms ennen minua, mutta häntä ei vain yleensä kiinnosta erityisemmin puida niitä kanssani. Hyväksyn sen, koska hän on muutenkin vähäpuheinen ja usein töistä/arjesta väsynyt, mutta välillä haastan häntä keskustelemaan ja se on virkistävää, kun olemme samalla tasolla tiedoissa, mutta usein eri mieltä asioista. Useimmiten keskustelen ajankohtaiset asiat kuitenkin kavereiden kanssaja se riittää hyvin. Silloin asia rassaisi paljon enemmän, jos puoliso olisi ainoa aikuiskontakti päivässä(esim äitiyslomalla)..

Höpö höpö. Jos aikuinen mies ei tiedä missä maassa on Rooma, niin kyllä se nyt vaan on tyhmä kuin vasemman jalan saapas.

Minä en tiedä sitä, mistä juontaa käsitys, että saapas on tyhmä. Sitäkään en tiedä, onko vasemman jalan saapas eriarvoisessa asemassa oikean jalan saappaaseen nähden. :) Sehän vain palvelee siinä tehtävässä, jota varten se on valmistettu. Mistähän on tullut sanonta "tyhmä kuin saapas"?