Lue keskustelun säännöt.
Minulla on kaksi vuotta "elinaikaa"
26.09.2012 |
mielenterveysongelmien vuoksi olen ollut nyt 4kk sairaslomalla. Ensi viikolla on työkyvyn arviointi jakso. Terveeksi toteavat ja sanovat, että menehän töihin.
En kuitenkaan ole työkykyinen, joten joudun hakemaan liiton ansiosidonnaista, tällä menen 500 päivää eteenpäin.
Tuon jälkeen en saa mistään mitään rahaa, koska asun tuloni vähyyden vuoksi isäni kanssa. Kela katsoo, että isän pitäisi elättää mua.
Joten kun liiton päivärahat on käytetty loppuun (velkojen maksuun, joita tein vauhtivaiheen aikana) ei minulle jää muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha.
Hoitava lääkärini (psyl.erikoislääkäri) on jo täysin kyllästynyt minuun ja haluaa minut takaisin terveiden pariin eli töihin.
Olisi silkkaa pöllöyttä lähteä töihin mielisairaana 50km päähän. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja aivan lopen uupunut. Eivät ole Seroquelit auttaneet mitään.
Mistä saisin apua? Paikkailinen mielenterveystoimisto sanoo minun asioiden kuuluvan yliopistosairaalan piiriin, tuolta taas hoitava lääkäri potkii kotikunnan psykiatrille.
Eipä juuri naurata, kun tiedän kuolinpäiväni lähes päivälleen.
Kommentit (46)
pahemmanlaatuiselta lorvikatarrilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hmm.. mistäkö saisit apua. Saatko sä terapiaa? Pelkkä psyykelääkehän hoitaa vaan oireita, mutta ei pureudu itse syihin, joten terapia olisi paikallaan.
Mieti tarkasti mitä sä itse haluat elämältä nyt? Eläkkeelle vai juuri esim uudelleenkoulutuksen johonkin "kevyempään" kuin sh työhön?
Mikäli sulle annetaan työkvyttömyyseläke, niin kannattaa muistaa, että se tarkoittaa myös sitä, että varsinainen aktiivinen hoito loppuu eli kuntoutusta et enää saa tai terapiaa (terapiaa tarjotaan vain ihmisille joille pyritään työkyky säilyttämään..)
Jos siis haluaa vielä kykyjensä mukaan ja voidessaan paremmin tehdä jotain niin kannattaa ennemmin vaikka sitä työkokeilua yrittää.
Toisaalta sanoisin myös, että jos elämä on siinä jamassa kun sulla on, niin mitä sä häviäsit pyytämällä Jumalaa sinua auttamaan? Kuten joku täällä kirjoittikin, että usko on auttanut häntä masennuksen kanssa, niin se on mahdollista sinunkin kohdallasi. Seurakunnilla on myös ryhmiä, retkiä jne mielenterveysongelmista kärsiville, ja niiden kautta voisit löytää sellaista vertaistukea, jotka tsemppaavat, eivätkä auta itsemurhasuunnitelmien laatimisessa.
Elämällä on tarkoitus.
Tai sairastu vakavasti? Kaksi vuotta on aika paljon, moni palstaileva ei saa sitäkään.
minähän olen vakavasti sairas.. olen ollut tämän kesän aikana kaksi kertaa psykiatrisessa sairaalassa.
Mutta kun tuolla mieliala puolella lääkärit voivat olla tänään tätä mieltä ja huomenna tuota mieltä.
Ei ole mitään pysyvyyttä siitä, olenko sairas vai en
Eihän sulla ole edes asumiskuluja, en sääli sua yhtään!
Itse käyn viimeisillä voimilla töissä, maksan asumisen ja elätän lapsen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä muita lääkkeitä syöt?
mä menin töihin ja se pelasti... aloin voida paremmin. Toki jos työsi on epämiellyttävää niin se ei käy. Sun pitäs päästä työkokeiluun työkkärin kautta johonkin muuhun hommaan. Ota yhteys työkkäriin ja kerro tilanteestasi, mut ohjattiin suoraan kuntouttavaan työhön johon saatiin tukea.
Vakavasti sairas olet. Olen saman sairauden kourissa mutta (juuri nyt) ihan hyvässä kunnossa. Viime sairaalajaksosta on monta vuotta.
En osaa sanoa mitään. Ainakaan neuvoa. Toivon sinulle voimia ja että pääsisitte jonkun lääkärin kanssa yhteisymmärrykseen työkunnostasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sulla ole edes asumiskuluja, en sääli sua yhtään!
Itse käyn viimeisillä voimilla töissä, maksan asumisen ja elätän lapsen...
Luuletko etten itse haluaisi käydä töissä ja elää normaalia elämää?
Jos masennus on sen tasoinen että siihen pystyy.
mitä muita lääkkeitä syöt?
mä menin töihin ja se pelasti... aloin voida paremmin. Toki jos työsi on epämiellyttävää niin se ei käy. Sun pitäs päästä työkokeiluun työkkärin kautta johonkin muuhun hommaan. Ota yhteys työkkäriin ja kerro tilanteestasi, mut ohjattiin suoraan kuntouttavaan työhön johon saatiin tukea.
Itsellä on keskivaikea/vaikea masennus päällä, ja lääkäri yrittää ehdottaa saikkua. En uskalla jäädä, koska jos jäisin en usko että pystyisin enää tulemaan takaisin. Huomaisin miten väsynyt oikeasti olen ja rupeaisin itsekin ajattelemaan itseäni työkyvyttömänä.
Oi kun olisi mahdollisuus työskennellä 75% tai 80%, se kohentaisi elämänlaatua niin paljon.
nr 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osastolla. Kaksisuuntaista mielialaa, en kuulema sairasta lääkärin mukaan. Muut ehdot täyttyvät, mutta tässä iässä ei enää voi sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Olen 42v.
Täytyy huomenna ottaa yhteys TE-toimistoon ja tiedustella tuota työkokeilua.
Seroquel annos on 400mg + tarv Kepitor 25mg-100mg/vrk sekä Imovane 7,5mg yöksi.
Olen kuulema liian terve olemaan sairaslomalla.
Hieno juttu kun lääkäri sen puolestani tietää. Millä mittarilla on hän on sen tehnyt.
Onhan tuossa tuo työkyvynarviointi, mutta se nyt on hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Terveeksi kuitenkin toteavat mut
sosiaalitoimiston sosiaaliohjaajaan. Hänellä on käsitys tilanteesta. Ellet ole alaikäinen, isälläsi ei ole elatusvelvollisuutta, vaan saat tukea mm. asumismenoihin (vuokra/yhtiövastike, sähkö, vakuutus, terveydenhuolto, lääkkeet jne.) ja käteen jää yksinelävän perusosa näiden menojen jälkeen. Voi olla, että joudut tekemään kirjallisen sopimuksen asumismenoistasi isäsi kanssa, mutta silti.
En tiedä ikääsi enkä sairautesi laatua, mutta hoitavan tahon pointti on tietenkin tähdätä työkyvyn palauttamiseen. Usein pienikin ns. "sosiaalinen elämä" auttaa alkuun. Tuuliajolle ei silti saisi ketään heittää, se on selvä.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: makasin muutama vuosi sitten tällä päivämäärällä teholla ja elinajanodote mitattiin tunneissa. Jäin ihme kyllä henkiin parin verenvaihdon ja leikkauksen jälkeen, mutta seuraavat pari vuotta vaativat radikaaleja erikoisjärjestelyjä. Niin että tuo tuki,- ja pykäläviidakko tulivat hemmetin tutuiksi.
Kyllä nuokin merkkinsä jättivät ja välillä tekisi mieli alkaa rasvata köyttä, mutta näillä mennään.
Ota tosiaan yhteyttä alueesi sosiaaliohjaajalle. Pyydä keskusteluaika, kaikki liput ja laput mukaan ja koeta olla tiukkana. Aikuista ihmistä ei tarvitse vanhempien elättää.
Tsemppiä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1400mg seroquel annostuksella, nyt annostus tiputettu 100mg. Taistelen edelleen kaksisuuntaisen mielialahäirödiagnoosin puolesta olen 33v. Mulla todella hyvä psykogi jolta olen ekaa kertaa elämässäni saanut oikeasti apua...
toivottavasti keksit jotain...
osastolla. Kaksisuuntaista mielialaa, en kuulema sairasta lääkärin mukaan. Muut ehdot täyttyvät, mutta tässä iässä ei enää voi sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Olen 42v.
Täytyy huomenna ottaa yhteys TE-toimistoon ja tiedustella tuota työkokeilua.
Seroquel annos on 400mg + tarv Kepitor 25mg-100mg/vrk sekä Imovane 7,5mg yöksi.
Olen kuulema liian terve olemaan sairaslomalla.
Hieno juttu kun lääkäri sen puolestani tietää. Millä mittarilla on hän on sen tehnyt.Onhan tuossa tuo työkyvynarviointi, mutta se nyt on hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Terveeksi kuitenkin toteavat mut
Olin sairastuessani 21 tai 22 vuotta, joten sovin sairauden ikähaarukkaan. Ihan ihme että ikä voisi jotenkin estää sen sairastumisen? Vaikka on todennäköisintä että se tulee iässä niin tuo on jo vain... typerää.
nro 6 vai mikä minä olin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1400mg seroquel annostuksella, nyt annostus tiputettu 100mg. Taistelen edelleen kaksisuuntaisen mielialahäirödiagnoosin puolesta olen 33v. Mulla todella hyvä psykogi jolta olen ekaa kertaa elämässäni saanut oikeasti apua...
toivottavasti keksit jotain...
Tahtoisin tiputtaa Seroquelin annosta mutta lääkäri sanoi että 200mg pienellä annoksella ei kaksisuuntaista voi hoitaa! No, saanpa toisen mielipiteen huomenna kun menen toiselle lääkärille. Sivuoireet ovat tulossa lääkkeessä hyötyä isommiksi, nimittäin.
nr 6
osastolla. Kaksisuuntaista mielialaa, en kuulema sairasta lääkärin mukaan. Muut ehdot täyttyvät, mutta tässä iässä ei enää voi sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Olen 42v.
Täytyy huomenna ottaa yhteys TE-toimistoon ja tiedustella tuota työkokeilua.
Seroquel annos on 400mg + tarv Kepitor 25mg-100mg/vrk sekä Imovane 7,5mg yöksi.
Olen kuulema liian terve olemaan sairaslomalla.
Hieno juttu kun lääkäri sen puolestani tietää. Millä mittarilla on hän on sen tehnyt.Onhan tuossa tuo työkyvynarviointi, mutta se nyt on hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Terveeksi kuitenkin toteavat mut
Nyt on vaan otettava kuule itseään niskasta kiinni! Kyllä minä ymmärrän että joskus on huonoja aikoja, mutta niin sitä kuule vaan täytyy jaksaa. Et kyllä se siitä kunhan jaksat tsempata! Ruokailu vielä kuntoon ja urheilua harrastamaan, laiskuus kropasta pois niin voit pillerit heittää roskiin! Tsemppiä!
se jonka annos oli 1400mg sairaalasta lähtiessä
Nyt on vaan otettava kuule itseään niskasta kiinni! Kyllä minä ymmärrän että joskus on huonoja aikoja, mutta niin sitä kuule vaan täytyy jaksaa. Et kyllä se siitä kunhan jaksat tsempata! Ruokailu vielä kuntoon ja urheilua harrastamaan, laiskuus kropasta pois niin voit pillerit heittää roskiin! Tsemppiä!
"Niskasta kiinni" -kortti! :)
ja lähtemään töihin. Ei tässä ole siitä kysymys ettenkö haluaisi, mutta kun en vaan pysty.
Lääkkeiden ottamisen jälkeen iskee armoton väsymys, ei pysy silmät auki.
Ei ole luottamusta omiin kykyihin. Miten voisin tehdä missään mitään hoitotyötä, kun en osaa enää mitään. En kertakaikkiaan vaan voi, en vaikka kuinka haluan.
Miksi toiset masentuneet ja kaksisuuntaiset saavat pitkän sairausloman jälkeen kuntoutusta? Ensi viikolla tiedän, saanko kuntoutusta vai jääkö sekin saamatta
ja luomuruokaa, kofeiini, Sokerit ja rasva pois.
Iltaisin nukkumaan ajoissa ja vaikka kamomillateetä ennen sitä.
Varmaan nämä samat porvoolaiset kyökkipuoskarit trollailevat syöpäsairaidenkin keskustelussa, että ylös, ulos ja lenkille ja ruokavalio kuntoon, niin johan saa syöpä kyytiä.
Ei näin, ei todellakaan näin.
Siis joo, säännölliset elämäntavat toki voivat saada aikaan paremman olon, mutta eivät ne itse sairautta paranna.