Minulla on kaksi vuotta "elinaikaa"
mielenterveysongelmien vuoksi olen ollut nyt 4kk sairaslomalla. Ensi viikolla on työkyvyn arviointi jakso. Terveeksi toteavat ja sanovat, että menehän töihin.
En kuitenkaan ole työkykyinen, joten joudun hakemaan liiton ansiosidonnaista, tällä menen 500 päivää eteenpäin.
Tuon jälkeen en saa mistään mitään rahaa, koska asun tuloni vähyyden vuoksi isäni kanssa. Kela katsoo, että isän pitäisi elättää mua.
Joten kun liiton päivärahat on käytetty loppuun (velkojen maksuun, joita tein vauhtivaiheen aikana) ei minulle jää muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha.
Hoitava lääkärini (psyl.erikoislääkäri) on jo täysin kyllästynyt minuun ja haluaa minut takaisin terveiden pariin eli töihin.
Olisi silkkaa pöllöyttä lähteä töihin mielisairaana 50km päähän. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja aivan lopen uupunut. Eivät ole Seroquelit auttaneet mitään.
Mistä saisin apua? Paikkailinen mielenterveystoimisto sanoo minun asioiden kuuluvan yliopistosairaalan piiriin, tuolta taas hoitava lääkäri potkii kotikunnan psykiatrille.
Eipä juuri naurata, kun tiedän kuolinpäiväni lähes päivälleen.
Kommentit (46)
Helppo elämä! Eihän sulla ole edes asumiskuluja, en sääli sua yhtään!
Itse käyn viimeisillä voimilla töissä, maksan asumisen ja elätän lapsen...
Mutta olet kuitenkin _terve_? Eli on kyllä sinun ja ap:n tilanteessa ja melkoinen ero niissä...ja kyllä, sinulla on helpompaa, terveys on kuitenkin iso asia ihmisen elämässä.
ja luomuruokaa, kofeiini, Sokerit ja rasva pois. Iltaisin nukkumaan ajoissa ja vaikka kamomillateetä ennen sitä.
varmaan menee hetkessä pois. Tämmöset 'neuvot' ainakin minulla aikoinaan pisti vihaksi..ihan kuin se olis noin helppoa jumalauta..unettomuus on helvetti ja siihen ei auta typerät illalla nukkumaan ajoissa neuvot..parempi olla neuvomatta, jos ei ole mitään käsitystä masennuksesta.
Terkuin masennuksen ja helvetillisen unettomuuden sairastanut ja vieläkin pillerin kautta uneen.
ohjattu ottamaan yhteyttä KEVA:aan, siis mikäli olet ollut kunnallisessa työpaikassa.
Sen kautta sain itse työkokeilumahdollisuuden ja määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Kyse oli kohdallani tuki-ja liikuntaelinten sairaudesta.
Olen siis myös sh.
Mutta toki näille toimenpiteille oli edellytyksenä se, että olin sairauslomalla ja epävarmuus siitä, pystynkö jatkamaan entisessä työssäni vai pitääkö siirtyä kevyempiin hommiin. Esim. poliklinikkatyöhön.
Tuossa vaiheessa en ollut vakituisessa työsuhteessa, mutta kunnallista palvelua oli takana niin paljon, että KEVA hoiti asiat.
Nyt olen kevyemmässä työssä työkokeilun seurauksena.
Lääkäri teki minusta työkykyarviolausunnon ja KEVA sitten sen perusteella myönsi ammatillista kuntoutusta (siis juurikin tuo työkokeilu).
mutta haluan lähettää voimia ja kovasti tsemppiä sinulle kaikkien vaikeiden asioiden keskelle.
Nuo kommentit, joissa aliarvioidaan masennusta tyyliin "ota itseäsi niskasta kii, juo kamomillateetä.." sivuuttavat sen tosiseikan, että kyse on SAIRAUDESTA. Ei syöpääkään millään teellä paranneta. :O
Noh, ärsyttää noi kommentit sun puolesta. Toivottavasti löydät apua, tukea ja ystäviä rinnallesi sinua kuuntelemaan ja auttamaan. (Ja asiasi muutoinkin jarjestyisivät). *Iso voimarutistus*
Hohhoijakkaa, mistä näitä vastarannankiisitrolleja aina kumpuaa...? Jostain katkeruudenkaivostako?