Kivuliain/kamalin sinulle tehty toimenpide lääkärissä/sairaalassa?

Kierukan laittaminen.

Kolme kertaa on synnytyksen jälkeen tikattu alapäätä ilman toimivaa kivunlievitystä. itse synnytykset menivät joka kerta ilman mitään puudutuksia. Ihminen on käynyt kuussa, mutta jumaliste tällaisessa asiassa ei pystytä tekemään mitään.

vatsalaukun tähystys, suolen tähystys (molemmista päistä siis, ja alapäästä pahempi) sekä jalkapohjan puuduttaminen toimenpidettä varten.

Päkiän puudutus sisäänkasvaneen känsän poistoa varten ja ilman kivunlievitystä tulehtuneen bartholinin rauhasen(alapäässä, kvg) auki leikkaaminen+dreenin tunkeminen haavaan, olin kovassa kuumeessa jolloin jo vaatteet sattui päällä. Itkettää kun ajattelenkin sitä kipua.

Valtimoverinäytteen otto mullakin. Otettu muutamaan otteeseen ja etenkin se kerta kun kolme lääkäriä sitä kävi kaivelemassa eikä yksikään sitä saanut otettua on jäänyt mieleen...auts.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 10:55"]Minulla kauheimmat kivut liittyvät peukalovarpaani operaatioihin. Loppujen lopuksi siihen tehtiin kiilaeksiisio/fenolisaatio 7 kertaa, kun se aina epäonnistui. Yleensähän nuo operaatiot eivät ole pahoja, kun puudutus toimii ja homma on ohi nopeasti. MUTTA.... Kuudennella kerralla kirurgi ei saanut varvasta puutumaan millään. Hän laittoi ensin piikit tavallisesti varpaan varteen, josta koko varpaan pitäisi puutua. Mutta jostain syystä se ei toiminutkaan enää ja aina vaan tuntui operaatio. Muutenkin kynttä oli kavennettu jo niin paljon, että ihoa ja lihaa oli aina pakko ottaa samalla paljon. Kirurgi kokeili sitten myös laittaa piikkiä suoraan leikkausalueelle eli käytännössä siis piikitti minua varpaan kynnen alle (tätähän on käytetty kidutusmenetelmänä jossain maissa) useaan otteeseen. Luulin kuolevani. Siltikään varvas ei puutunut ja tilanne oli se, että se oli jo puoleen väliin leikattu eli ei enää paluuta. Itsellä oli niin iso halu saada se kynsi vihdoin kasvamaan oikein, että annoin luvan leikata ilman puudutusta. Eli hän sitten leikkasi sen loppuosan niin, että tunsin koko viillon ja sitten hän kaivoi minua vaivannutta kynsipiikkiä kasvuaihiosta irti niin että tunsin pinsettien liikkeen. Tätä kesti varmaan 10 minuuttia ja sitten vielä tikkien laitto. Ei kovin nannaa, kun tuntee miten langat liikkuu. Ja tämäkin tehtiin turhana, kun taas parin kk päästä alkoi se sama kynsipiikki kasvaa pystysuunnassa varpaasta taivasta kohti. No seitsemäs kerta oli sitten ihan isossa sairaalassa päiväkirurgisella puolella. Kerroin, että pelkään kuollakseni operaatiota, koska se ei viimeksi puutunut ollenkaan ja se silti tehtiin. Kirurgi ja hoitajat oli ihania, kun operaatio tehtiin narkoosivalmiudessa ja sain myös rauhoittavia suoneen. Ja tämä kirurgi sai heti ensimmäisellä puudutuksen toimimaan, eli se edellinen taisi vain kämmätä jotakin vaikka itse hän sanoi että oisiko niin paljon jo arpikudosta ettei puudutusaine mene läpi. No nyt meni puudutusaine läpi. Tämä viimeisin operaatio oli helppo, mutta nyt kun oli kyseessä jo 7. leikkaus samaan asiaan, niin kirurgin kanssa sovittiin että nyt kaavitaan kunnolla se alue ettei sinne ihon alle jää yhtään kasvuaihiota jäljelle. Eli hän kaapi luuhun asti ja arpikin on nyt tuohon niveleen asti. Seuraava yö olikin sitten tuskaisin ikinä, kun se kipu ei vain loppunut. Olin syönyt jo maksimiannokset buranaa ja panadolia ja varmaan jo vähän päälle, eikä muuta kipulääkettä enää ollut. Mies joutui sitten menemään hakemaan päivystyksestä jotain vahvempaa, taisi olla tramalia. Aamulla sitten vielä panacodit apteekista niin alkoi selvitä hengissä. Mutta tuo kipu oli jotain sairasta, kun tuntui että luu sykkii varpaassa eikä voinut muuta kuin itkeä ja kiemurrella sängyssä. No nyt kun vauhtiin pääsin niin kerronpa vielä ihan ensimmäisen varvasoperaation, jota en edes laske noihin 7. mukaan kun se ei ollut kavennusleikkaus vaan koko kynnen poisto. Ulkomailla siitä varpaasta lähti verenmyrkytys sisäänkasvaneen kynnen tulehduksen takia ja sain antibiootit sekä kynsi poistettiin. No tämä lääkäri ei ollut kuullutkaan tuosta johtopuudutuksesta (enkä minäkään vielä silloin kun ei ollut kokemusta vielä operaatioista) ja hän laittoi VIISITOISTA puudutuspiikkiä ympäri tätä minun varvasta. Kaikki siis kynnen alle. Märisin kuollakseni ja puristin mieheltä varmaan käden murskaksi, kun se oli niin kamalaa. Eikä sekään puutunut, kun oli niin tulehtunutta mössöä vain koko varvas ja vielä se väärä tekniikkakin käytössä. Muistan, kun itkin vain tauotta niin tämä puoleksi suomalainen lääkäri sanoi minulle (kun ei juuri sillä sekunnilla laittanut piikkiä vaan vaihtoi uutta piikkiä tilalle) että "Enhän minä nyt edes laita mitään!!!". Harmittaa kun en sanonut, että joo itkuhan loppuu juuri sillä sekunnilla kun et koske minuun (kun hän piti vain muutaman sekunnin taukoa piikittämisessä). Jep jep. No mutta onnellinen loppu. Seitsemän plus yksi operaatiota myöhemmin enää ei kynsi vaivaa :D Onhan tuo järkyttävän näköinen kun arpi on sentin ja kynttä enää se sentti jäljellä, mutta ei kiinnosta. Tärkeintä on, ettei enää tulehdu ja vaivaa joka kuukausi ympäri vuoden. [/quote] Sulta ois kannatanu poistaa koko varvas :D

[/quote]

Arvaa vaan monestiko sanoin samaa :D Kuitenkin näissä operaatioissa meni 6 vuotta ja siinä ajassa kun jouduin aina varomaan vasenta jalkaa joko sen takia että se oli juuri operoitu tai sitten sen takia, että siinä oli mätäinen tulehdus, niin ehti tulla virheasennot koko kehoon. Olen semmoinen siksakki kuulemma, että aina joka toinen puoli väärässä asennossa lähtien polvi-lantio-hartiat. Nykyään toinen jalka lyhyempi ja toinen puoli lantiosta monta senttiä edempänä. Että kyllä joku noinkin pieni asia, kuin sisäänkasvava kynsi (ja 4. leikkauksen jälkeen se ei ollut enää ongelma vaan sitten kasvoikin pystysuunnasta kynsiaihion kohdalta kynsipiikki taivasta kohti ja tulehtui) voi aiheuttaa paljon vaivaa :D Toki tiedän, että eihän sitä varvasta oikeasti leikattais pois kun sitten pitäisi opetella kävely uudestaan ymym, mutta kiva sitä oli toistella kun vitutti välillä niin kovasti :)

Selkäydinnäytteen ottaminen ilman puudutusta... eli siis piikki selkäytimeen.

Virtsarakon tähystys :( normaaliin rakkoon ei kuulema kai niin satu

[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 11:25"]

Kierukan laittaminen.

[/quote]

tää on kuulemma sairaan kipeää!

Nenän korjaus pahoinpitelyn jälkeen, 8 puudutuspiikkiä kärsäni sisään suoraan rustoon, yhdeksäs porattiin ulkopuolelta silmieni edestä sisään, kaksi mieslääkäriä piteli päätäni paikoillaan, jouduin sairaalan käytävälle odottelemaan kahdeksi tunniksi, aineen vaikutus oli vain 20min, sitten pääsin takaisin toimenpidehuoneeseen ja ne piikit revittiin pois, ja taas otettiin päästä kiinni ja nenääni tungettiin esineitä, ja tunto oli jo. VMP!!!

Lastenklinikan entinen hematologi ihmetteli kerran tv:ssä, kuinka aikuisilta ei vieläkään oteta luuydinnäytettä nukutuksessa. Lapsiltahan otetaan ellei veriarvot ole vaarallisen alhaalla. Kaverini sairasti leukemiaa myös ja sanoi sen olevan helvetillinen toimenpide.

Juurihoito, jossa sain piikin suoraan puuduttamattomaan hermoon. Meni toistakymmentä vuotta ennen kuin seuraavan kerran hammaslääkärille menin, enkä vapaaehtoisesti silloinkaan vaikka hampaat hajosivat suuhun.

Multa on otettu kerran valtimoverinäyte päivystyksessä ja sen teki lääkäri. Oli se vähän kivuliaampaa, kuin tavallinen verinäyte, mutta ei niin kamalaa kuin olen muuten kokenut.

- Bronkoskopia ei sattunut, mutta oli niin inhottava ja tärisin kuin horkassa sen jälkeen, että ei enää ikinä.

- Sydänlihasbiopsia. Ei olisi kuulemma pitänyt sattua, mutta suonet ärsyyntyi niin, että saatiin vain puolet aiotuista näytteistä, ja rintakehä oli niin kipeä jälkeenpäin, että vietin muutaman tunnin valvonnassa ja lisäksi otettiin röntgen, jossa tarkistettiin ettei ollut veritulppaa matkalla keuhkoihin.

- Edelliseen liittyen, tahdistimen laitto. Kahdesti. Ei se muuten, mutta ne johdot ärsytti taas suonia. Sain esilääkkeen, joka tepsi ekalla kerralla, tokalla ei. Kipulääkettäkin sain, mutta tokalla kerralla sain olla koko ajan pyytämässä lisää. Onneksi tuohon johtojen uusimiseen ei ainakaan heti joudu, hyvässä lykyssä ei koskaan...

- Juurihoito täälläkin. Kolmasti. No, kolmas menossa. Ekalla kerralla hammas ei puutunut, joten juurten rassaaminen sattui jumalattomasti. Tämä julkisen puolen hammaslääkäri oli kuitenkin jättänyt sinne juurta, joten toka kertakin tuli. Tämä yksityinen antoi antibioottikuurin etukäteen ja tällä kertaa puudutus onnistui. Silti sen unohdetun juuren rassaaminen sattui niin paljon, että puudutetta laitettiin niin paljon kuin vain mahdollista. Kolmas aloitettu, eilen piti keskeyttää hoito kun juurikanava saatiin auki (kipu oli helvetillinen, samoin huuhtelun aikana), hammaslääkäri sanoi aluksi että voi laittaa puudutuksen, mutta ei yleensä tarvi. No, tänään jatketaan ja (antibiootit aloitettu) jos on pienikin mahis, että sama kipu tulee, pyydän kyllä puudutuksen. Ja otan kipulääkepaukun (800mg burana, 1 mg panadol + 1 panacod, kuulemma ok, jos ottaa vain kerran päivässä) ennen lähtöä sinne.

- Kortisonipiikki polveen sattui. Yhdyn näkemykseen, että vaikka lääkäri miten sanoisi, että pidä polvi rentona, niin se vain on mahdotonta kun sitä sörkitään neulalla.

- Tulehtuneen viisurin poisto. Puudute ei tepsinyt, eikä kivun takia pystynyt halkaisemaan, niin veti pois. Sattui kovaa hetken, mutta helpotti nopeasti.

- Viisurin leikkaus. Puudute toimi, ja saatiin hammas aika hyvin ikenen kautta pois. Paitsi että poiston aikana juuri alkoi painamaan jotain hermoa. Tämäkin helpotti heti, kun juuri saatiin irti, mutta hetken kipu oli kova.

Muuten tuskallisin kokemus on joko munuaiskivet tai vyöruusun aiheuttama hermosärky.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 23:28"]Sen takia tein tuon aloituksen, koska Suomessa kaikki mahdolliset toimenpiteet tehdään (julkisella) ilman edes kevyttä narkoosia, jos vaan voidaan. Miksei voi antaa edes rahoittavia ennen itselle kivuliasta/ikävää toimenpidettä?

Nukutus on aina riski, mutta joku "humautus" tai vahvempi lääkitys olisi monesti potilaalle inhimillisempi.

Löytyykö palstalta lääkäreitä, jotka tietäisivät tähän syyn?
[/quote]
Mulle oikeen tarjoamalla tarjottiin humautus kun tähystettiin maha. Tämä siis Turussa ja julkisella puolella. Auttoi kyllä todella paljon! Eihän se miellyttävää ollut mutta ajantaju katosi täysin, joten koko toimenpide tuntui kestävän vain pari minuuttia.

Järkyttävin kokemus oli se kun meinasin herätä nukutuksesta. Olin about 4-6 vuoden ikäinen ja ruuansulatus tähystettiin ja otettiin koepaloja keliakia-epäilyn takia. Oon tosi neulakammoinen mutta silti ne monet neulat joita sen päivän aikana pistettiin eivät olleet mitään siihen nukutukseen verrattuna. Muistan että heräsin jonkin verran, näin pelkkää mustaa ja yritin repiä sitä putkea kurkusta pois ja joku samalla piti raajoista kiinni ja tunki putkea eteenpäin. Hetken päästä kanyylin/tipan kohtaa kirveli ja kaikki pimeni taas totaalisesti kun joku laittoi lisää nukutusainetta. Muistaakseeni operaatio keskeytettiin ja se tehtiin uudestaan parin kuukauden päästä, mutta nukutusaine annettiin kaasuna sillä kertaa. Onneksi ei ole nukutettu enää sen jälkeen, pelottaa että joskus tulee vielä nukutus eteen ja taas herään :/
-
Neulakammoisuudesta muistuu yksi tarina. Olin 8 vuotta vanha ja piti ottaa ihan normaali verikoe. Tilanne päätyi siihen että viisi hoitajaa piti paikoillaan ja kiljuin niin kovaa kuin kurkusta lähti. Nykyään verikokeet on ihan ok.

Valtimoverinäytteenotto, kolonoskopia sekä kyynelteiden sondeeraus.

Viisaudenhampaiden leikkaus. Pää vaan heilui ja luu rutisi, kun repivät hampaanpaloja auki leikatun ikenen sisältä.

Jaetulle kakkostilalle jää ivf ja ruokatorven tähystys.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2015 klo 23:22"]

Viisaudenhampaiden leikkaus. Pää vaan heilui ja luu rutisi, kun repivät hampaanpaloja auki leikatun ikenen sisältä. Jaetulle kakkostilalle jää ivf ja ruokatorven tähystys.

[/quote]Mulla myös viisaudenhampaan poisto hakkaa kevyesti kolme synnytystä.

Tärykalvon puhkaisu lapsena.

Mulla oli paise perä- ja paksusuolen välimaastossa, se puhkaistiin nukutuksessa mutta jumalauta sattui ja oli nöyryyttävää kun useampi lääkäri kävi sitä kokeilemassa ennen toimenpidettä.