Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, joita miehen pettäminen satutti näin paljon?
18.09.2012 |
Kahdeksan kuukautta aikaa ja olen yhä edelleen ihan hajalla. Ollaan vielä yhdessä. Alussa tuntui, että me saadaan homma toimimaan, mutta nyt en ole enää varma. Mies haluaisi kovasti saada kaiken kuntoon, lopetti suhteen ja on pyydellyt kovasti anteeksi ja huolehtinut musta paremmin kuin hyvin. Mulla vain on tässä tässä kuukausien kuluessa kadonnut kunnioitus, ihailu ja luottamus miestä kohtaan.
Pahinta on tämä masennus, jonka pettäminen sai aikaan. Nyt syön masennuslääkkeitä, unilääkkeitä ja rauhoittavia, että pystyn jotenkin toimimaan. Hajosin ihan kokonaan ja tuntui että elämältä meni pohja. Töissä kaikki menee päin persettä. Yhdessä ollaan oltu 20 vuotta ja olen uskonut ja luottanut mieheeni kuin kallioon. Ja valetta kaikki.
Voi kun te toiset naiset tietäisitte missä olette osallisena. Että miten toinen ihminen voi särkyä. Odottaisitte niin kauan, että mies eroaa ja nappaisitte sitten.
Kommentit (117)
en ole selvinnyt siitä vieläkään, vaikka aikaa on mennyt jo 5 vuotta.
ajattele, että koko teidän yhdessäoloaika olisi valhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minäkään en olisi koskaan uskonut, että mieheni pettää minua ja vielä melkein vuoden ajan. Meillä pitkä liitto takana(26v)
Toki meillä oli vaikeuksia mitkä johtuivat lähinnä lasten sairauksista, yhteisen ajan puutteesta jne.
Itse olin tyhmyyksissäni rakentanut elämäni miehen ja meidän yhteisen perheen varaan. Vaihdoin asuinpaikkakuntaa, ammattia ja olin yhdessä omistamassamme yrityksessä työssä.
Nyt olen sairauslomalla ja yritän rakentaa elämääni uudellee, mutta se on vaikeaa reilusti yli nelikymppisenä, lähes rahattomana ja sydän hajalla. Lapset ovat syy pysyä hengissä.
Tämä toinen nainen on tiennyt olemassaoloni koko ajan(on myös itse naimisissa ja 2 lapsen äiti).
Odottaisitte niin kauan, että mies eroaa ja nappaisitte sitten.
Koko 20v ajanko se sua on pettänyt? Jollei, niin ei se koko 20v ole valetta...
En usko, että olet ainoa, jolta pohja noin pahasti putoaa, etkä enää otetta elämääsi kiinni saa, surullista, sillä teillä voisi olla vielä useita hyviä vuosia jäljellä, jos sä sallisit ne. Mutta kun et salli, vaikka mies tekee kaiken nyt oikein, sä et voi antaa anteeksi, etkä sä voi katsoa eteenpäin.
Tai sitten puolustelet omia tekojasi, kun olet ollut osallisena toisen ihmisen tuhoutumiseen.
Kasvata aivot ja sydän, pliis.
tunnevammainen ja en tiedä lohduttaako se yhtään että tavallaan jopa kadehdin teitä jotka pystytte rakastamaan noin paljon. Kyllähän se sitten varmaan satuttaa että noin käy, mutta eihän se teidän vika ole että mies teki rumia asioita. Eikä se poista sitä että olette rakastaneet vuosikymmeniä ja paljon. Rakastamisessa elämäinen on hienoa asia. Sitten kun saatte surtua surunne pois, voitte rakastaa uudestaan ja toivottavasti sellaisen ihmisen kanssa joka ansaitsee se paremmin. Ja joka tapauksessa rakkaus on siinä se itseisarvo, ei se että onko se sit ikuista. Minusta. Niinsanotusti matka on tärkein, ei päämäärä.
Itse täällä toivon että voikun toi mies löytäisi jonkun että pääsisin siitä eroon. Koskaan en ole ketään miestä rakastanut, ja ilman lapsiani mulla ei olisi edes pienintäkään käsitystä siitä mitä rakkaus ylipäänsä on. Suoraan sanottuna ottaisin mieluimmin kyvyn rakkauteen ja pettämisen, kuin tällaisen elämän.
Et voi tietää mitään syvästi tuntevien elämästä, jos kerran itse olet suht kylmä tapaus. Joten ole edes fiksu äläkä luulottele ja anna typeriä neuvoja!
Sitä ei voi tehdä vain päättämällä. Itselleni jos antaisin anteeksi kärsityt vääryydet se olisi merkki, että olen edelleen se sama kynnysmatto. En anna anteeksi koskaan, enkä unohda, ja sen ajatteleminen tuntuu minusta hyvältä. Minulla on oikeus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ei voi tehdä vain päättämällä. Itselleni jos antaisin anteeksi kärsityt vääryydet se olisi merkki, että olen edelleen se sama kynnysmatto. En anna anteeksi koskaan, enkä unohda, ja sen ajatteleminen tuntuu minusta hyvältä. Minulla on oikeus!
Sitä ei voi tehdä vain päättämällä. Itselleni jos antaisin anteeksi kärsityt vääryydet se olisi merkki, että olen edelleen se sama kynnysmatto. En anna anteeksi koskaan, enkä unohda, ja sen ajatteleminen tuntuu minusta hyvältä. Minulla on oikeus!
Asioita ei tarvitse unohtaa, eikä pidäkään, koska ne kaikki kasvattavat. Anteeksi annetaan taas ennen kaikkea oman itsensä vuoksi. Viha ja katkeruus syö omaa elämänlaatua ja onnea eikä se palvele ketään, vähiten itseä ja eniten ehkä sitä väärintekijää.
Anteeksi antaminen on pitkä ja kivulias prosessi. Uskon, että sitä kohti voi tietoisesti pyrkiä, mutta se voi olla vuosia kestävä aktiivinen tapahtuma. Se sisältää eri vaiheita vihasta ja surusta ja kieltämisestä viimein hyväksyntään ja anteeksi antoon. Anteeksi antaminen ei tarkoita, että "ei se mitään vaikka petit minua", ennemminkin se on sitä, että luopuu vihan ja katkeruuden tunteista.
Tiedän, ettei ole helppoa ja jos omin neuvoin suhdetta jatkatte niin pettämisestä kaksi vuotta eteenpäin on sitä vaikeinta aikaa (oma kokemus plus ystävien).
Meillä se johti silti eroon, vaikka kävinkin asian läpi, annoin anteeksi ja olimme jo jatkaneet eteenpäin.
Erottuamme sain tietää, että mies muutti juuri sen naisen luokse, kenen kanssa oli minua pettänyt (myöhemmin selvisi, että peräti 2 vuotta).
Mies sai tämän naisen kanssa lapsen ja häntäkin petettiin koko ajan, mutta ei olisi minua uskonut jos olisin kertonut.
Erosivat sitten kun mies jäi pettämisestä kiinni ja muutti jällleen uuden naisen luokse, joka jo vartosikin vauvaa ja laskettu aika oli käsillä.
Häntäkin pettää.
Joten aina kaikki ei ole omissa käsissä. Joskus on armeliaampaa sallia itselleen ero. Suhdetta ei voi pitää kasassa kukaan yksin, ei puolisosi eikä sinä.
Kun sanotaan TAHDON niin silloin se on se tahto mikä vie vaikeina aikoina eteenpäin, mutta tahtoa pitää kummankin.
Eikä aina ihmisen tarvitse antaa anteeksi, aina ei ole edes voimavaroja sellaiseen sillä anteeksi antaminen on vaikeaa, silloin pitää ihan tosissaan pyyhitä pöytä ja jatkaa puhtaalta, ilman
syyttelyä ja syyllistämistä. Pettäjän tuleekin tehdä se petetylle tuolloin mahdollisimman helpoksi, joten se vaatii työtä kummaltakin ja saumatonta yhteistyötä sekä puhumista.
Pitääkin kysyä ensin itseltään, että onko valmis vielä taistelemaan suhteen eteen? Onko rakkautta? Onko tahtoa? Ei saisi suvun, ystävien tmv. painostuksesta jatkaa väkisin, eikä sen vuoksi, että olisi näytön tarvetta sille toiselle naiselle vaan siksi, että itse niin palavasti haluaa, TAHTOO.
Paljon voimia ja onnea matkaan, teet miten vaan. :)
Itse olen onnellinen "uudesta" suhteestani ja liitostani. Jos olisin aikanaan tiennyt mitä on olla ihmisen kanssa joka ei petä niin en olisi edes yrittänyt korjata edellistä suhdetta. Mutta hukkaan se ei toki mennyt, kasvoin ihmisenä ja itseasiassa pettäjä antoi minulle tietämättään huisin paljon.
Ihanan miehen, perheen, vahvuutta, uskoa ja rakkautta. Nyt mun ei tartte enään yrittää olla tietynlainen, jotta kelpaisin vaan saan olla oma itseni. Tajusin, että vika ei ollut minussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi voi antaa eroamisenkin jälkeen. Anteeksi antamista ei saisi kiirehtiä, eikä tehdä pakosta tai hyvän tavan vuoksi.
Se, että ei pysty antamaan anteeksi, ei tee kenestäkään huonoa ja jo sen hyväksyminen ja tiedostaminen ettei pysty, on osa prosessia kohti anteeksi antoa.
Se ettei kykene antamaan anteeksi ei tarkoita samaa kuin repullinen katkeruutta.
Niin tai näin, unohtaa voi tuskin kukaan, mutta asian työstämisen myötä asiaa tarkastelee eri näkökulmasta, myöhemmin sen näkee palasena oman elämän palapelissä, jolla on syitä ja seurauksia, mutta kaikki ei olekaan mustaa, kuten silloin tuntui vaan "ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin"
Tärkeintä on olla itselleen hyvä. Toisten tekoja/syntejä ei kannata kantaa omassa repussaan.
Olo kevenee huomattavasti. Aina kun murehtii niin miettiä murehtiiko asiaa minkä on itse tehnyt ja vastuussa asiasta? Voisi melkein kirjoittaa paperille mitä haluaa tulevalta ja joka päivä tarkistaa mielessään onko suunta oikea ja kun tekee valintoja niin kysyä itseltään johtaako valinta lähemmäksi sitä mitä on halunnut tavoitella. Ensin on siis kuunneltava itseään. Vain siten voi alkaa ottaa huomioon muita.
tunnevammainen ja en tiedä lohduttaako se yhtään että tavallaan jopa kadehdin teitä jotka pystytte rakastamaan noin paljon. Kyllähän se sitten varmaan satuttaa että noin käy, mutta eihän se teidän vika ole että mies teki rumia asioita. Eikä se poista sitä että olette rakastaneet vuosikymmeniä ja paljon. Rakastamisessa elämäinen on hienoa asia. Sitten kun saatte surtua surunne pois, voitte rakastaa uudestaan ja toivottavasti sellaisen ihmisen kanssa joka ansaitsee se paremmin. Ja joka tapauksessa rakkaus on siinä se itseisarvo, ei se että onko se sit ikuista. Minusta. Niinsanotusti matka on tärkein, ei päämäärä.
Itse täällä toivon että voikun toi mies löytäisi jonkun että pääsisin siitä eroon. Koskaan en ole ketään miestä rakastanut, ja ilman lapsiani mulla ei olisi edes pienintäkään käsitystä siitä mitä rakkaus ylipäänsä on. Suoraan sanottuna ottaisin mieluimmin kyvyn rakkauteen ja pettämisen, kuin tällaisen elämän.
Et voi tietää mitään syvästi tuntevien elämästä, jos kerran itse olet suht kylmä tapaus. Joten ole edes fiksu äläkä luulottele ja anna typeriä neuvoja!
Mun mielestäni tuossa kirjoituksessa ei ollut mitään pahaa. Joku tuntee noin, so what? Jos luottaa, rakastaa, on empaattinen (vaikka sitten sinisilmäisyyteen asti), mitä pahaa siinä on? Se, joka pettää, tekee väärin, ei se, joka luottaa. Pettäminen vie pohjaa elämältä, koska siinä miettii, mikä yhteiselämässä on ollut totta. Mutta vaikka toinen olisi tehnyt kuinka väärin, itse on saanut rakastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerronpa oman tarinani, vaikka joku minut tunnistaisikin tästä.
Olin maailman onnellisin mieheni kanssa. Olin pitkän yrittämisemme jälkeen tullut raskaaksi ja kaikki oli hyvin.
KUNNES. Raskausaikanahan mies löysi toisen, minun nuoruuden ystäväni..
Olin niin hajalla.. Laihduin loppuraskaudessa 5kiloa parissa päivässä.. Oksensin yötä päivää vaikken mitään syönyt..
Vaikka tapahtumasta on kulunut jo pitkä aika, mietin sitä vieläkin joskus..
Jatkoimme silti suhdetta ja meillä kaikki "hyvin". Itse olen vieläkin hajalla, mutten ole ottanut enää asiaa puheeksi..
Ja paha sai palkkansa, iltalehdestä luinkin mitä tämä nainen menetti.
Minun mieheni petti 5v sitten enkä ole asiaa unohtanut vieläkään..noin kerran viikossa näen edelleen painajaisia ja asia pyörii mielessä muutenkin. Puhumattakaan jos näen tätä yhden illan panoa jossain, sisälläni kuohahtaa samalla tavalla kun 5v sitten. Ei tästä ikinä pääse yli ja kadun että otin mieheni silloin takaisin. Pääset paljon helpommalla kun lähden saastuneesta suhteesta pois heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIKSI te petetyt syytätte tuntematonta ihmistä, joka ei koskaan teihin ole sitoutunut, teille elämäänsä luvannut, vannonut ikuista uskollisuutta, ettekä sitä omaa puolisoa joka on 'tahdon' valehdellut alttarill?
MIKSI petoksen jälkee jäätte pettävän luo? Kuin säilyttäisi kuolleen lemmikin ruumiin ja ihmettelisi mikä täällä haisee..
..Ymmärrän kyllä jos antaa anteeksi satunnaisen kännipanon, mutta suhdetta ylläpitänyt saisi minulta liput minne -vaan-ei-kiinnosta-minua -maahan.
Siihen suhteen yllylläpitoon liittyy suunnitelmallista pettämistä, järjestelyä.. Siinä kyllä pettäjä tunnistaa riskit - mutta ei välitä. Raaka fakta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksittäinen seksiakti ei merkitse oikestaan mitään, mutta luottamuksen menetys merkitsee. Kun paljastui, että aviomieheni ja lasteni isä oli pitkää pitänyt yllä sivusuhdetta ja valehdellut minkä kerkesi, meni liitoltamme kyllä pohja ihan kokonaan.
Koko elämän sain rakentaa uudestaan ja lasten kanssa ollaan nyt sitten yhtä pienempi perhe.
Heh, nykyisin exä ei jaksa ymmärtää, miksei voida olla kavereita.
mutta se , että pitää rakkaussuhdetta selän takana... se on anteeksi antamatonta. Toinen nainen ei tiennyt musta mitään, oli valehdellu sille yhtä paljon kun mulle. Nykyään ollaan ton toisen naisen kanssa kavereita, miehen kanssa kaikki on auki, on niin tuore juttu vielä. Kovasti lupailee ja vannoo, mutta mä en pysty luottamaan, ja mikä on suurin ongelma, mä en edes HALUA luottaa. Mä en anna kenenkään enää koskaa satuttaa mua sillä tavalla. Ja kuitenkin kaikki ne rakkaudentunteet on edelleen olemassa, vaikka tollasen teon pitäisi ne tappaa. Se on vaikeinta, kun sydän ja järki sanoo ihan vastakkaista, ja se sydänkin välillä rakastaa niin ettei mitään järkeä, ja välillä siihen sattuu niin että tietää ettei kestä enää KUN se seuraava kerta tulee. Nyt en jaksa edes miettiä. Ei se miettimällä miksikään muutu.
kun taudin aiheuttaja on siinä edelleen.
kyseessä oli sivusuhde, ja meidän liitto päättyi eroon. Tästä on pari vuotta aikaa.
Toipuminen on ollut pitkä tie. Mikään ei jätä sydämeen syvempiä haavoja kuin hylkääminen ja pettäminen.
Pettämisestä voi toipua. Mutta anteeksianto on AINOA tapa toipua siitä, vaikka yllä joku sanookin, ettei usko anteeksiantoon. Valinta on jokaisen oma, mutta jos haluaa toipua, niin joka päivä on annettava anteeksi yhä uudestaan ja uudestaan. Kaikille osapuolille, myös itselle. Vaikka mies ei pyytäisi anteeksi, vaikka hän ei ikinä ymmärtäisi tekoaa. Silti.
Siitä en sitten olekaan niin varma, saanko ikinä takaisin luottamusta yleisesti ottaen miehiä kohtaan.
Anna anteeksi ja mene terapiaan. Mies ei voi enää tehdä tehtyä tekemättömäksi , mutta jos hän katuu , ei hän välttämättä petä uudelleen.
Pariterapia ja yksilöterapia, oman elämän haltuunotto ja itsenäistyminen. Ei kukaan voi elää niin , että kokee elävänsä ainoastaan parisuhteessa. Oletko tietämättäsi liian ripustautuva? hae nyt muutakin apua kuin lääkkeet.
tänä kesänä selvisi, että hän on ihaillut ihan perheen ihan lähipiiriin kuuluvaa naista niin paljon, että on ottanut hänestä salaa valokuvia, fantasioinut ja... En edes tiedä mitä. Olen luottanut kumpaankin, iloinnut siitä että minun vuosikausien ystävättäreni ja mies tulevat myös toimeen!
Hajosin ihan kokonaan. Minulta meni luottamus naiseen ja mieheen, jota olen rakastanut vuosikausia niin paljon, että olen tehnyt suorastaan isoja uhrauksia yhteisen elämän mahdollistumiseksi. Olen auttanut kaveriani kaikin tavoin ihan kuin hänkin minua ja sitten tämä.
Nainen selittää, että mitään ei ole koskaan tapahtunut ja anteeksi!! jos hän on tietämättään loukannut ja... Mies sanoo, että koskaan ei ole tapahtunut mitään, hän on vain ollut ihastunut!!!
Katkaisin välit naiseen saman tien. Se ystävyys on kuopattu. Piste. Mies on tehnyt kaikkensa saadakseen kaiken hyväksi, huomioinut, ollut hyvä isä, hyvä mies minulle, melkein itkenyt katsellessaan minun murentumistani.
Olen tuskin elossa. Otin muutama viikko sitten yliannoksen lääkkeitä, salaan koko häpeän muilta. En tiedä miten tämä jatkuu. Yritän jatkaa elämää muiden ihmisten takia.
ajattele, että koko teidän yhdessäoloaika olisi valhetta.