Onko muita, joita miehen pettäminen satutti näin paljon?

Voi ap... surullista luettavaa.

Minun mieheni petti minua 20 vuoden jälkeen. Olin luottanut häneen enemmän kuin itseeni. Kyse oli rakastumisesta, jolloin minä otin ja lähdin.

Tärkeää on katkaista riippuvuus mieheen. Ymmärtää, että onni tulee muualta, ei koskaan toisesta ihmisestä. Muut käyttäytyvät kuten käyttäytyvät, itse on tehtävä itsensä onnelliseksi. On päästävä vapaaksi riippuvuudesta.

Oli kova paikka ymmärtää, että olin luonut miehestä luotettavan mielikuvan vain omassa päässäni. Elämäni oli ollut valhetta. Mutta mitä siitä miestä syyttelemään - itsehän olin sen mielikuvan omassa päässäni rakentanut.

Olen siis rakentanut tämän mielikuvan päässäni uudestaan. Usko ihmisiin romuttui, nyt minulla on uusi miesystävä ja huomaan pyöriväni luottamusteemassa jälleen. Huomaan kaipaavani turvallisuutta liikaa, ja luon miehestä näitä merkkejä. Fakta taas on se, että turva pitää löytyä omasta sisimmästään, ei toisesta ihmisestä.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 09:11"]
Voi kun te toiset naiset tietäisitte missä olette osallisena. Että miten toinen ihminen voi särkyä. Odottaisitte niin kauan, että mies eroaa ja nappaisitte sitten.

[/quote]

Nyt vähän sitä järkeä päähän: vieraalla naisella ei ollut sopimusta kanssasi, miehelläsi on. Syytä sitä miestäsi, älä kolmatta osapuolta.

Miksi odotat mieheltäsi vähemmän kuin joltain vieraalta ihmiseltä joka ei edes tunne sinua? Koska hän on nainen ja hänellä pitäisi olla automaattisesti korkeampi moraali kuin miehelläsi?

Ja nyt perkele vieköön: sinun arvosi ihmisenä ei riipu siitä miten joku ihminen sinua pettää tai ei petä! Ja sanon tämän nyt vastaeronneena jolle on selvinnyt että mies oli lähdössä mahdollisesti työkaverin kelkkaan jo puoli vuotta ennen eroa.

Kieltämättä tällainen saattaa lähteä suhteen ongelmista, mutta suhteen ongelmiin ei ole yhtä syyllistä! Suhteen ongelmat johtuvat yksinkertaisesti siitä että kaksi ihmistä kun pannaan yhteen syssyyn niin ei siitä välttämättä auvoa seuraa. Jotkut osaavat selvittää nämä ongelmat yhteistuumin, toiset taas pakenevat niitä sivusuhteisiin ja muuhun sekoiluun.

Noin puolet miehistä pettää, naisista vähän pienempi osa. Se on hyvin hyvin tavallista. En voi ymmärtää, miten joku on suunnilleen itsetuhon partaalla, jos saa tietää puolisonsa pettäneen. Puolisokin on ihminen ja virheet ja hairahtumiset varsinkin pitkässä suhteessa inhimillisiä. Karu tosiasia on, että kaikki meistä eivät ole täydellisiä, vaikka haluaisivat, tämä on vain hyväksyttävä. Toisaalta, miten satunnaisen panon tai vaikka pitemmänkin sivusuhteen perusteella joku 20 vuotta kestänyt parisuhde on ollut yhtäkkiä pelkkää valhetta?

Parisuhde on parhaimmillaan hieno ja tiivis side kahden ihmisen välillä. Olemme siinä kuitenkin yksilöinä. Täydellinen riippuvuus toisesta ja parisuhteesta ei ole hyväksi. Miksi koette olevanne huonoja ja nöyryytettyjä, jos puoliso pettää? Miten se teidän arvoanne alentaa, jos toinen mokaa? Ettekö arvosta itseänne ja osaa seistä omilla jaloillanne? Arvostakaa itseänne, antakaa anteeksi jos voitte. Jos ette, erotkaa.

t. nainen, avioliitossa 20 vuotta, jos puoliso pettäisi, en repisi ranteita auki

Ihastuminen on useille pahempaa kuin pettäminen (esim. kerran kännissä). Rakastuminen/ihastuminen toiseen satuttaa eniten. Silloinhan mies ajattelee koko ajan toista naista, haaveilee, perhosia vatsassa jne.

Mitä ihmeen läheisriippuvaisia itkupillejä? En ole ikinä voinut ymmärtää, miten joku pettäminen voi ottaa noin koville. Mä olen sanonut että morjens, ja onnea valitsemallasi tiellä, kun mies jäi kiinni pettämisestä.

Ehkä mä sitten ole "tunnevammainen" kun en ole vuosikausia ulvonut toisen perään. Jos menee niin menköön, mun elämä ei ole yhdestä äijästä kiinni. Olen pärjännyt yksinkin oikein hyvin.

Nykyinen ukko on (luullakseni) uskollinen. Meillä on seksiä vähintään kerran päivässä, en nyt luulis että hirveesti jaksaa heilua enää toisten naisten kanssa.

Mut lopettakaa toi uikutus, ottakaa elämä haltuun ja potkaskaa pihalle tollaset äijät. Kerran särkynyttä ruukkua ei ehjäksi saa.

Jätä se.

Mulla meni toipumiseen noin 2 vuotta. Ja yhdessä ollaan vieläkin. Alkuun se oli todella pahaa. Tunsin inhoa miestä kohtaan, irstas sika. Inhosin itseäni, ruma ämmä. En tiedä ketä vihasin eniten, mutta vihan jälkeen tuli suru. Ja kaikissa vaiheissa mukana kulki epäilys. Että jos kerran niin varmasti toisenkin. Ehkä se on krooninen pettäjä. Tein "laittomia etsintöjä" pitkään tapahtuman jälkeen. En luottanut pätkääkään mieheeni. Ja samalla rakastin sitä jota inhosin. Niin paljon ettei sitten erottu.

En voi olla varma ettei tuo toistu. Mistään ei koskaan voi olla varma. Jos toistuu se on sitten siinä. Toista kertaa en itselleni uskottele että parisuhde selviytyy pettämisestä. 

Mies joutui maksamaan kovan hinnan panetuksestaan. En vain voinut mitään sille että vaikka asia  oli puitu miljoonaan kertaan, aina jostain riidellessä nostin sen katkerana esille. Kyttäsin, vahdin ym. Kunnes tajusin kuinka onnettomaksi jatkuva kyttääminen tekee minut itseni. Olin ihan neuroottinen. Jos se pettää niin sitten se pettää, ei sitä vahtimalla voi estää. 

Mutta tuosta seurasi jotain hyvääkin: sain sellaisen pakkomielteen ulkonäöstäni, että aloin kuntoilla hulluna, laihduin paljon, laittaudun joka päivä sen näköiseksi että voisin koska tahansa mennä ujostelematta voguen kansikuvauksiin. Eli näytän niin hyvältä, että jos mies pettää ja jätän sen, minä olen se jolla on markkina-arvoa ;) Olen itsevarmempi, enkä törmää useinkaan naisiin joita pitäisin fyysisiltä ominaisuuksiltaan uhkana minulle ja parisuhteelleni. 

Joo. En taida olla yli pettämisestä vieläkään.

näillä kirjoittajilla on mittasuhteet niin hukassa. ihmiset sairastuu vakavasti, menettää läheisiään kauheissa tilanteissa ja selviävät silti. ei ole varmasti kivaa, että mies on pettänyt, mutta ei siitä noin rikki pidä mennä. t. kaksi läheistään sairaudelle menettänyt ja keskenmenon saanut ja yhden miehen taholta pahasti huijatuksi tullut kahden vuoden aikana, mutta eteenpäin on mentävä ja hyvistä asioista etsittävä iloa.

jos teidän elämän suurin suru on miehen suhde, niin count your blessings

75: asiat on niin erilaisia, ei niitä voi arvottaa keskenään. Esim. jos läheinen sairastuisi vakavasti se satuttaisi paljon mutta eri lailla.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 13:30"]

näillä kirjoittajilla on mittasuhteet niin hukassa. ihmiset sairastuu vakavasti, menettää läheisiään kauheissa tilanteissa ja selviävät silti. ei ole varmasti kivaa, että mies on pettänyt, mutta ei siitä noin rikki pidä mennä. t. kaksi läheistään sairaudelle menettänyt ja keskenmenon saanut ja yhden miehen taholta pahasti huijatuksi tullut kahden vuoden aikana, mutta eteenpäin on mentävä ja hyvistä asioista etsittävä iloa.

jos teidän elämän suurin suru on miehen suhde, niin count your blessings

[/quote]

Tämän ymmärtää vasta sitten, jos kokee jotain tällaista. Itsekin ajattelin nuorempana, että miehen pettäminen olisi hirveintä, mitä kuvitella voi. Sittemmin omalle kohdalle on tullut sellaisia juttuja, että miehen kalun uittaminen vieraassa toosassa ei paljoa hetkauttaisi. 

Nostan koska pettämisaloituksia on palsta pullollaan! Ja voin tunnistaa aloittajan tunteet, valitettavasti:(

[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 09:50"]

Voi kun te toiset naiset tietäisitte missä olette osallisena. Että miten toinen ihminen voi särkyä. Odottaisitte niin kauan, että mies eroaa ja nappaisitte sitten.

Luulen että ne ovat tietyntyyppisiä naisia, jotka eivät välitä miehen olevan naimisissa. Empatiakyvyttömyys ja huono itsetunto ovat yleensä syynä tiettyyn "mitä sen väliä- meininkiin".

Minä ja useimmat ystäväni emme koe tarvetta rikkoa kenenkään perheitä.

Joo, kyllä ne pettävät miehet on vaan niin mukavia, toista on ne "toiset" naiset! Oletteko ihan tosissaan syyttämässä niitä naisia?

[quote author="Vierailija" time="20.09.2012 klo 10:34"]

Mustasukkaisia, omistuksenhaluisia.
Toki pettäminen loukkaa, mutta ei ketään voi omistaa - antakaa tilaa. Älkää epäilkö turhasta.
Älkää pistäkö puun ja kuoren väliin - se se vasta ajaa kauemmas toisesta. Oma hyvinvointi ei saa olla kiinni siitä mitä toinen tekee tai jättää tekemättä.

[/quote]

On sairasta jos ei ole tunteita. Et ole normaali jos sinua ei hetkauta mikään. Luulet olevasi jotenkin vahvempi ja parempi kuin herkemmät ihmiset jotka ovat haavoittuvaisia, mutta oletkin väärässä. Olet vain teennäinen kuori.

Kukaan ei halua seurustella ja olla sellaisen ihmisen kanssa jolle on aivan sama mitä toinen tekee.

[quote author="Vierailija" time="24.09.2012 klo 22:42"]

ihan sata salettiin perisuomalainen tarina.Luulet,että kaikki on hyvin,vaikka annat miehelle pillua vain kerran kuussa tai kahdessa.Ei se kuule edes 20 vuotta sonnin himoja poista.Itse varoitin aikanaan eukkoa kotona,että jos ei ala perkele pesää tulemaan vähintään kerran viikossa tämä lähtee.Vittu kannat leivän pöytään ja painat yötäpäivää hommia,että ämmällä olisi kauniit vaatteet jne.ja toinen palkitsee pihtaamalla pillua.

Itsehän tein tahallani sitten kaljapäissäni sen,että panin sen työkaveria saunaillan päätteeksi ja samaan syssyyn heitin akan pihalle ja en ole päivääkään katunut.

Ihmetteli,kyseli ja soitteli kuukausia perään ja aiiiii että teki hyvää sanoa sille lehmälle päin näköä,että olisiko kannattanut aikanaan uskoa hyvällä.piste.

[/quote]

Tukehdu sinä paskaasi.

Anna anteeks sille miehelle ni taakka putoaa sulta pois. Sä oot tarpeeks vahva siihen, et sä tartte lääkkeitä. Älä oo uhri vaa ota asia kätösiis ja hoida se alta pois.

Kyllähän se satuttaa mutta ihmettelen niitä naisia jotka jää suhteeseen pettäneen miehensä kanssa, johan tuo on näyttänyt pahimmalla mahdollisella tavalla ettei rakasta vaan joku toinen on ollut haluttavampi! Ei kenenkään ole pakko pettää, ei miehen eikä naisen, se on vapaaehtoista. Ihmettelen miksi me naiset syyllistämme vain sen naisen jonka kanssa puolisomme pettää, se on ihan heidän molempien päätös. Pettäjä vaan ei arvosta eikä rakasta puolisoaan tarpeeksi, luulisi jokaisen sen tajuavan.

Itselläni on hyvä itseluottamus ja omanarvontunto, en ikinä jäisi roikkumaan petturimieheen, en ole tarrautujatyyppiä. Säälittävää kun niin moni nainen jää roikkumaan ja vaikertamaan petturin rinnalle, odottamaan sitä mahdollista seuraavaa kertaa ja sen pelossa elämään lopun elämäänsä.

Aivan, ihan hassua alkaa miehiä puolustelemaan..joku vaan nappas se, vei ihan väkisin kammioonsa ja sitten harrastivat seksiä. Jos on niin helppo nakki miehesi viedä niin mitä sellaisella edes tekee, ei mitään mutta te vaan jatkatte kun on muuten niin ihana! Eikö teitä yhtään naurata omat juttunne?

Surevan petetyn identiteetti ei välttämättä ole rakentunut toisen varaan, mutta identiteetissä voi olla jo lapsuudesta lähtien piirteitä joiden takia ottaa tämäntyyppisen loukkauksen hyvin raskaasti. Ihmiset ovat erilaisia erilaisilla kokemuspohjilla.

Ja kyllähän se toinenkin osapuoli väärin tekee. Tietää varmasti että loukkaa todella pahasti usein tuntematonta ihmistä, joka ei ole tehnyt hänelle mitään pahaa. Turha on kieltää täysin toisen vastuu tapahtumiin vaikka ratkaisevan valinnan tekeekin pettäjä.

Neuvoksi antaisin, rakasta itseäsi. Anna piupaut pettäjälle, miksi ajattelisit häntä taukoamatta, eihän hänkään ajatellut sinua. Kun keskityt ihan muuhun ja tapaat mukavia ihmisiä, saatat havaita ettet edes pidä koko tyypistä.

Jos on kunnioitusta, voi jotain toivoa olla jatkosta. Jos näyttää heikolta, heitä mäkeen äläkä tuhlaa aikaasi tunkiolla.

Ei ole kunnioitusta jos toista pettää! Sanoisin piutpaut, heittäisin mäkeen ja jatkaisin elämääni vaikka sattuuhan se muttei ikuisesti sentään! Senverran täytyy jokaisen rakastaa ja kunnioittaa myös itseään ettei tuollaista siedä. Pettäjä se valitsi, meillä kun kaikilla on se valinnan vapaus ja vastuu. Niin sinullakin petetty.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2012 klo 09:50"]

Voi kun te toiset naiset tietäisitte missä olette osallisena. Että miten toinen ihminen voi särkyä. Odottaisitte niin kauan, että mies eroaa ja nappaisitte sitten.

Luulen että ne ovat tietyntyyppisiä naisia, jotka eivät välitä miehen olevan naimisissa. Empatiakyvyttömyys ja huono itsetunto ovat yleensä syynä tiettyyn "mitä sen väliä- meininkiin".

Minä ja useimmat ystäväni emme koe tarvetta rikkoa kenenkään perheitä.

.  Ei kaikki miehet kerro esim.ravintolassa olevansa varattuja. Itse olen urheilullinen sinkku ja kaunis nainen huvittaa ihan kun niin älyttömästi naimisis olevia juoksee perässä et jotain on kyllä niissä suhteissakin vikaa.Hyvän parisuhteen väliin ei tule kukaan petetyt naiset ei ehkä osaa miettiä et suhteessa on voinut olla kriisejä yms. Puhuminen jäänyt vähemmälle kun olen jutellu miesten kans miksi edes yrittävät pettää? Sieltä tulee ettei vaimo ymmärrä häntä on vaikeeta diipa,daapaa hakekaa ajoissa parisuhteille apua TURHAAN TOISTA NAISTA JAHTAATTE KAIKKI EI EDES TIEDÄ HETI ET ON ESIM.TOINEN PARHAALLE YSTÄVÄLLENI KÄVI NIIN ODOTTAA NYT LASTA SILLE MIEHEL.onneksi se mies kantaa vastuun erosi ja on nyt ystäväni kanssa onnellisempi kuin 16v avioliitossa mikä ollu pakko pullaa...