Huvila ja huussissa pilattiin 200v vanha hirsitalo hetkessä.

tuotahan tapahtuu jatkuvasti, vanhoja hirsitaloja pilataan - hurjalta kuitenkin kuulostaa, että sama tapahtuu sisustusohjelman ja ammattilaisten toimesta (luulisi, että joku olisi jossain vaiheessa tajunnut asian).



Tuohan voisi toimia opetusohjelmana: miten pilata hirsitalo.

oliko se vintti täyshirttä? saattoi myös olla ihan lautaa ja pärekatto tukihirsien päällä. Tällöin kai ihan ok eristää villalla tai vaikka polyuretaanilevylläkin elli nyt jostain syystä halua luonnonkuituja käyttää.

En näe mitään järkevää perustetta, miksi ei käytetty luonnonkuituja vanhan talon eristämisessä.

Paitsi että televisioryhmällä on ehkä hyvä mainsosopimus muutenkin halvasta mineraalivillasta ja millään seurauksilla ei ole heille väliä. Kun ohjelma on purkissa, that's it.

talot eikä materiaalit hengitä, ihminen ja eläimet hengittää, materiaalit joko läpäisee ilmaa tai kosteutta ... toiset taas ei läpäise ja sekös se on homeen alku ja juuri se kosteus on ja pysyy väärässä paikassa väärään aikaan. Vanhan timpurin sanontaa jotta se lastiikki voip olla rakennustyömaasta 300m päässä väljästi sen halakopinon päällä ei lähempänä rakentamista.

mä oon samaa mieltä!

70% kaikista lasivillalla eristetyistä vanhoistarakennuksista ovat lahoneet!

Minä asun 1900-luvun alussa rakennetussa hirsitalossa jossa on vanhat 40-luvulla latetut eristeet ja moitteettomassa kunnossa. Melkein voi tuntea kuinka talo hengittää vintillä. 

Se ongelmahan uusissa taloissa on, että ne eristetään liian hyvin.

Samma, puu ja ilmeisesti myös pellava ovat hygroskooppisia, eli imevät kosteutta ja luovuttavat sitä silloin, kun ympäristö on kuiva. Lasivilla ei ole hygroskooppista, siksi siihen tiivistyy kosteutta ja se saa aikaan hometta. Sama vika muovissa.

Hirsitalo pitää olla todella huonossa kunnossa, eli katto sellainen että sen alta ei pääse jostakin tullut kosteus haihtumaan ennen kuin hirsi homehtuu. Vai oletteko nähneet jossakin homehtuneita hirsiä? Sinistyneitä kyllä, mutta se on vain väriä eikä vaikuta lujuuteen.

Ikkunoiden väliin pitää laittaa sammalta jotta se kestää. Paras pinkopahvi tehdään kumipuusta, mutta sitä ei saa kiristää liikaa. Rossipohja hengittää kyllä hyvin jos ei tupakoi liikaa ja muutenkin muistaa käyttää oikeita aineita. Sienet on parasta hakea ullakolta pois ja samalla kannattaa se kastepistekin jättää sinne.

Näin se vaan menee.

>  Rakennusvalvonta ei vaadi vanhaan taloon höyrynsulkuja.

Ei, mutta ne haluaisivat "tarkistella" muovisia ja metallisissa turva-altaissa olevia öljysäiliöitä ja kirjoittaa siitä katselemisesta laskun, ne haluavat päättää sen, voitko vaihtaa ikkunlautojen värin, tai ne haluavat myöntää luvan sille, että itse kaadat omalta pihaltasi puun.  Ja ovat kuulemma täällä myös evänneetkin sellaisen anomuksen, ja ilmeisesti ilman mitään paikan päällä käymistä.  Silleen fiilispohjalta ihan vaan, kun puuthan on silleen joteskin kivoja...

Eivät muuten tule tuosta portista edes pihamaalle.  Turha edes yrittää.

Ja minä kun olen aina luullut, että muovi seinän sisäpinnan rakenteissa on sitä varten ettei sateessa kastuneiden eristeiden vesi pääse sisätiloihin.

Sormi suussa kirjoitti:

Ja minä kun olen aina luullut, että muovi seinän sisäpinnan rakenteissa on sitä varten ettei sateessa kastuneiden eristeiden vesi pääse sisätiloihin.

Voit olla hyvinkin oikeassa, valitettavasti. Eristeet ei kyllä missään nimessä saisi kastua. Ei ulkopuolelta eikä sisäpuolelta, mutta tähän mennessä yksikään hirsitalo ei ole lahonnut SISÄPUOLELTA tulevan kosteuden vuoksi, jos ei ole ollut kyse jostain rakennusvirheestä. Tiedän kolmatta vuosisataa pystyssä olevan hirsirakennuksen, joka oli eräässä vaiheessa sauna, eikä taida vieläkään edes lähimpänä maata olevat hirret olla lahoja. Kyllä ennen osattiin rakentaa talot!

Mitenkähän sille huvila&huussi-talolle on käynyt, remontista on nyt jo se 5 vuotta.

Miten Suomen kansa on elänyt ilman homeongelmia eikä ole paleltunut hengiltä ennen koneellisen ilmanvaihdon keksimistä, ja tuo talokin on säilynyt kunnossa 200 vuotta ilman muoveja?

Näköjään vielä onnistuu kirjoittamaan niin herätelläänpä tätä keskustelua uudelleen. Itselläni löytyy kokemusta vanhoista hirsitaloista ja MYÖS uudesta muovitalosta. En ota kantaa siihen, kumpiko parempi, mutta luottamukseni on kuitenkin tuolla hirsitalon puolella. Tämä johtuu siitä, että 100, 200 tai 300 vuotta vanha talo ei mielestäni voi olla huono!

Mietittäväksi:

1.) Purin vanhaa hirsiseinän lisäeristyksiä ja jossain kohdassa oli laitettu mineraalivilla suoraan hirsiseinää vasten ja päälle kipsilevy. Villalevyissä selvästi havaittavissa mustia pisteitä ja jopa suoranaista kosteutta villalevyn hirren puoleisella sivulla. Ellei hirsiseinä siirrä kosteutta (kuten joku täällä esitti), niin mistä tuo kosteus on tuonne tullut??

2.) Muutamaa vanhempaa talo rempatessani olen purkanut niitä täällä paljon mainostettuja höyrynsulkuja. Ehjänä pysynyttä ei ole vielä tullut vastaan. Mitä siis mielestänne tapahtuu taloille, joissa koneellinen ilmanvaihto + reikäinen höyrynsulku??  Hiiret ja rotat ja hamsterit jne. pitäisi ainakin onnistua pitämään kaukana talosta...

3.) Vastaus edelliseen...???? Samaisessa hirsitalossa oli jollekin seinälle laitettu myös muovia suoraan hirttä vasten. Muovissa olleen reiän alla ja sen ympäristössä oli oikein kunnon untuvakasvusto. Outoa, vaikka se kosteus ei hirren läpi tule...

Huomasin ihan saman.Voi ei !

Nyt kun ammattitaidotonta väkeä palkataan rakennusalalle,saadaan lisää hometta.

Säälittää eniten nuoret henkilöt,jotka eivät vielä tiedä tarpeeksi talotekniikasta.Ostavat sitten hometalon ja itkua on loppuelämä sitten.

Joo,ja sitten kaikki maalataan valkoiseksi :)

200v vanhaan taloon ei pitäisi laittaa mitään mitä ei tavalla tai toisella ollut 200v sitten.

Ihan kaikkea ei tarvitse apinoida, monta asiaa on modernisoitu vaikka onkin hengeltään vanhaa. Esim. nykyaikaiset pellavaeristeet ovat hyviä.

Mutta lasivillaa ja höyrysulkuja ... voi helvetti.

Vierailija kirjoitti:

200v vanhaan taloon ei pitäisi laittaa mitään mitä ei tavalla tai toisella ollut 200v sitten.

Ihan kaikkea ei tarvitse apinoida, monta asiaa on modernisoitu vaikka onkin hengeltään vanhaa. Esim. nykyaikaiset pellavaeristeet ovat hyviä.

Mutta lasivillaa ja höyrysulkuja ... voi helvetti.

Itsekin jättäisin sähköpiuhat hittoon, niin ei tule migreeniä säteilystä ja ylättäviä tulipaloja, kun ovat muovilla perhana menneet piuhat päällystämään. Olen kuullut monen talon palaneen sähkön takia. Vedenkin pitää pysyä pirtin ulkopuolella. Korkeintaan puusaaviin öiset tarpeet lasken, mutta muuten kykin mielummin puskassa. Käsien pesu on turhaa, sillä mitä enemmän likaa kynnen alla, niin sen paremmaksi vastustuskyky kehittyy. Koskaan en ole sairaana ollutkaan, mutta jos vaikka taudin saisinkin, niin sairaalaan en ainakaan lähtisi, vaan mielummin kuolisin. Kuksasta juon kahvini ja puisella lusikalla hämmennän. Iltaisin nuolen lusikan puhtaaksi ja tuppaan seinän rakoon talteen. Sanomalehtiä en lue, ovat saatanasta. Muutenkin meillä puhutaan pirtissä venäjää. Suomen kieli on jotenkin niin rahvaanomaista.

Mistä saisi tietoa, mitä tuolle talolle nyt kuuluu?

Meillä on talo rakennettu vuonna 1900 ja vintti on tosiaan kylmänä. Olisi kyllä suunnitelmissa paneloida se ja tehdä iso ja avoin oleskelutila, mutta nyt aloin miettimään tuota eristämistä ja lämpimäksi laittamista? Ei ehkä kannatakaan.

Alhaalla huoneissa pönttöuunit (8kpl), iso leivinuuni, ilmalämpöpumppu ja hätätilassa uudet ja tehokkaan sähköpatterit.

Tätä viestiä lukiessa huomaa, miten hataraa perinnerakentamisen ja yleensä rakennustekniikan ja fysiikan ymmärtäminen on etenkin modernin rakentamisen puolustajien keskuudessa.

1. Perinteisen rakenteen hengittävyys ei tarkoita ilmarakoja ja hataraa rakennetta. Se tarkoittaa rakenteen kykyä sitoa ja varata sekä luovuttaa kosteutta ilman, että se kondensoituu/pisaroituu niin, että syntyy homehtuvia rakenteita. Lisäksi se tarkoittaa kaasujen diffuusiota, jossa kaasu pääsee kulkeutumaan molekyylitasolla rakenteen/materiaalin läpi. Höyrynsulkumuovit ja muut höyryntiiviit rakenteet estävät hengittämisen molemmissa tarkoituksissa. Oikea hengittävä rakenne ei vaadi niin suurta ilmanvaihtoa, kuin pullotalo, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä ja esim. kylpyhuone tehdään erikseen tuuletetuksi omalla ilmanvaihdolla ja käytetään suihkukaappia, vanha painovoimainen ilmanvaihto on riittävä ja toimiva, sen käyttö on yksinkertaista.

http://talvikaato.net/minkalaiset-eristeet-hirsitaloon/

2. Kastepisteen pelko on turha luonnonmateriaaleilla eristetyssä seinässä, joka on vuorattu sisältä hengittävillä materiaaleilla (pinkopahvi, paperitapetti, hengittävä perinteinen liisteri tai puukuitulevy ja tapetti, pinkopahvi maalattuna hengittävillä aidoilla öljymaaleilla ym.) tai hirsiseinässä. Tällaisessa rakenteessa ei tapahdu kastepisteessä pisaroivaa kondenssia, vaan rakenteen kosteusprosentti vaihtelee olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Luonnonmateriaalein eristetty rakenne kestää yllättävän paljon myös rakennevioista johtuvia vuotoja ja saa aikaan vain paikallista lahoa pitkään jatkuessa (esim. ikkunoiden ympärystät), jotka on helppo korjata paikallisesti. Lasivilla ei ole hygroskooppinen, se ei kykene sitomaan kosteutta, joten kastepisteessä syntyy kondenssi. Tämän vuoksi se tarvitsee kaverikseen höyryntiiviit sisärakenteet ja niissä tapahtuvat rikkoontumiset johtavat pisaroituvaan veteen eristeessä ja homeongelmiin. Purkutöissä huomaa, että nämä modernit rakenteet ovat järjestään homeessa, jos ne ovat saaneet vähänkään kosteutta, rakennukset ovat olleet kylmillään tai niiden ilmanvaihto ei ole ollut käytössä. Ulkoseiniin asennettut lasivillaeristeet ovat lähes poikkeuksetta homeessa. Yläpohjat, joissa on höyrynsulkumuovit katossa ja lasivillaeristeet, ovat hirvittävä pommi pientenkin kattovuotojen seurauksena niiden jatkuessa huomaamatta vähänkään pidempään. Gyproc levyt ovat lähes poikkeuksetta homeessa takapuolelta, jossa niitä vastassa on seuraavana pintana muovi.

Jos haluatte asua terveellisessä talossa, unohtakaa höyryntiiviit rakenteet ja niitä vaativat lämmöneristeet. Käyttäkää yksiaineista täystiili- tai hirsiseinärakennetta, eristäkää ylä- ja alapohja mieluiten pellavalla tai sahanpurulla, seuraavana vaihtoehtona ekovilla puukuitueristeet. Hirsiseinän voi laudoittaa tervapaperin kanssa suoraan hirteen ilman ilmarakoa, kun käytätte aitoa, oikeaa öljymaalia tai keittomaalia ulkopinnassa. Sisälle hirsi/puurakenteiseen pinkopahvi tai "haltex" ja perinteisellä liisterillä tapettia tai aitoa öljymaalia, myös hirsiseinä sellaisenaan ilman maaleja on hyvä, kun sitä tilkitsee tarpeen mukaan mahdollisissa esiin tulevissa vuotokohdissa. Kunnolliset muuratut tulisijat ja hormit ja painovoimainen ilmanvaihto, korvausilmaa säädetään tarpeen mukaan räppänällä, kylmemmillä ilmoilla sitä ei välttämättä tarvitse, diffuusio ja pienet vuodot hoitaa homman. Voitte tarkistaa asian vaikka sisäilman happipitoisuutta mittaamalla, vaikka kyllä sen hengityksessäkin tuntee, kuten hyvän ilmankosteuden iholla.

Vihreiden politiikan ansiosta remontointi on nykyään ilmatiiviiden, huippuunsa eristettyjen muovikopperoiden rakentamista. Hyvä Sinnemäki ja lesbot!

Juurikin noin toimitaan usein sisustus-ym ohjelmissa.

Minä olen rakentanut noin 30 v ja pääasiassa hirsitaloja, myös museoviraston valvomia.

Kerroin eräälle asiakkaalleni joka oli laittanut muovikalvoa taloonsa sen pois revittyäni,

että muovi kuuluu tuppervaara kippoihin ei rakennuksiin. Perustelin näin:

Käykääpä ostamassa hiivaleipä ja laittakaa se kahteen osaan,toinen osa muovipussiin ja toinen

paperipussiin ja katsokaapa niitä leipäpuolikkaita kuukauden päästä.

Terveiset hirsitalosta,täällä on ihmisen hyvä elää.

Up! Mitä sille alkuperäiselle kohteelle kuuluu?