Huvila ja huussissa pilattiin 200v vanha hirsitalo hetkessä.
Kiva kun oikein ammattilaiset tulevat paikalle remppaamaan taloa, ja tehdään kaikki just niin kuin ei pitäisi. Kylmä vintti, joka on hirsitalon keuhkot, ja kuuluukin olla kylmä jotta talo hengittää, eristettiin kolmella eri levyllä, eristelevyä, jotain helvetin lasivillaa ja höyrysulut päälle. Vielä erikseen korostettiin, että eristeet pannaan limittäin, jotta yhtään ilmaa ei pääse niiden läpi. Hyi helvetti, toi talo mätä 5-vuodessa! No, pariskunta oli itsekin laitellut villaa vintin lattiaan ja päällystänyt alakerran lattiat muovimatoilla, jotta sama kai se tossa konkurssissa on. Kukaan ei vaan näitä ratkaisuja kritisoinut, ja vintin pilasi ihan ammattilaisten oma ryhmä ja tää sisustussuunnittelija, joka "halusi säilyttää vanhaa". Kukaan ei ole sille kertonut, että vanhan säilyttäminen on muutakin, kuin jonkun vanha lyhdyn esiinlaitto pilattuun taloon.
Hirsitaloissa ei käytetä eristeenä muuta kuin pellavaa ja sahanpurua, hengittäviä ja luonnollisia eristeitä, mutta vähänkö hei teitte upean remontin!
Se sitten siitä 200 vuotiaasta hirsitalosta...niin sääli, ettei ole edes perusasiat tiedossa tolla tv-sarjan porukalla. Huh.
Kommentit (102)
Ketä nää pahvit on joita haukutaan ja kenen pirtti?
Talon hengittämisellä ei tarkoiteta ilmavuotoja, vaan rakenteen kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta.
Paras rakenne on sellainen, jonka ei tarvitse hengittää. Selluvilla tai puru on yhtä heikkoja ilman höyrynsulkua. Kun höyrynsulun laittaa, se kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ei liity millään tavalla sisäilmaan.
Jos käyttää purua tai selluvillaa ilman höyrynsulkua jossain on aina virtauskohta. Aivan kuin tupakan filtteristä tai toppatakista ilman tuulikerrosta ilma kulkee läpi, kyllä se kulkee villastakin. Seurauksena siellä filtterissä on kastepiste, ja ihanteellinen kasvualusta.
ja seinissä ei ole muovia
eristys on tehty ekovillalla johon ei muovisulku kuulu
Meille rakennetaan myös tällaista parhaillaan. Tulee koneellinen ilmanvaihto silti.
niin muovin tilalla käytettiin tervapaperia. Meniköhän oikein.. Ainakin luulemme menneen..
Ketä nää pahvit on joita haukutaan ja kenen pirtti?
Nelosen Huvila & Huussi ohjelman sisustussuunnittelija & remppatiimi jotka toteuttivat viime viikon jaksossa 200-vuotiaaseen Kemiöläiseen hirsimökkiin remontin, jossa kylmä ullakkotila muutettiin lasten makuuhuoneeksi.
mutta katsokaa jenkkiläisiä remppaohjelmia. Siellä ne vetää kylppärin laatat suoraan jokun kosteutta kestävän levynpäälle kun Suomessa vedetään sentti tolkulla kosteuseristettä levyjen päällä.
Paras piharemppa oli yhdessä jenkkiohjelmassa, missä etunurmikko korvattii osin movinurmikolla. Eipä tarvii leikata eikä kastella
tulee olemaan että niissä ei toimi kännykät eikä mokkulat. Eivät san yhteyttä verkkoon...
Vanhaakin taloa voi korjata nykyaikaisilla materiaaleilla. Kaikkea ei tarvitse museoida....
Jos yläkerran tilat olisi eristetty jollain turpeella ei sinne olisi mahtunut kuin ryömimällä.
Ap:lla ei taida olla sen enempää tietoa rakennetekniikasta kuin ohjelman tekijöillä....
Ketä nää pahvit on joita haukutaan ja kenen pirtti?
Nelosen Huvila & Huussi ohjelman sisustussuunnittelija & remppatiimi jotka toteuttivat viime viikon jaksossa 200-vuotiaaseen Kemiöläiseen hirsimökkiin remontin, jossa kylmä ullakkotila muutettiin lasten makuuhuoneeksi.
Juu, ei tullut nähtyä sitä jaksoa. En katso noita ohjelmia paljon enää muutenkaan, kun ovat pelkkää mainostusta. Samoin ne kotimaiset puutarhaohjelmat.
Näitä vastaavia vanhojen talojen pilaamisia (ja uusien) on nähty vastaavissa ohjelmissa muutenkin. Mitäs se yksi homppeli siinä Innossa kerran vastasi, kun joku kritisoi hänen lakalla pilaamaansa sisähirsiseinää... en muista, mutta huomasi ettei juippi ymmärtänyt käsitettä "hengittävyys". Minusta aika törkeä moka nykypäivän televisiosisustajalta.
En edes muista kaikkia pieniä ohjelmissa esiintyviä esimerkkejä, mutta olemme usein kauhistelleet niitä.
Rautakaupassakin joku finninaamainen "asiantuntija" saattaa puhua ihan puuta heinää, jos kysyy vaikka piruuttaan vanhan hirsitalon eristyksestä. Että ihan yleisiä harhaluuloja... käsittääkseni ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulutasoilla ei hengittäviä rakenteita tänä päivänä edes opeteta, koska niiden opetus on niin heikkotasoista. Nykyään teknisillä yliopistoilla (ainakin meidän koulussa) niitä tutkitaan paljon.
Jonkun pitäisi haastaa se porukka vastuuseen, sillä noi homeongelmat ja sisäilmaongelmat ja niiden terveysvaikutukset eivät ole mikään halpa pikkujuttu kansallisella tasolla.
oli sitten uusia tai vanha kyseessä
Tiedän vanhan hirsimökin joka pilattiin muovilla. Meni pilalle.
Vanhaakin taloa voi korjata nykyaikaisilla materiaaleilla. Kaikkea ei tarvitse museoida....
Vaan vanhan käyttötarkoituksen muuttamisesta huonommaksi. Olisivat muuttaneet Älväriin, jos ei talo kelvannut.
Ja hengittäviä rakenteita voi tehdä ja tehdään myös uusiin ekotaloihin, kyse ei ole "museoinnista". Sammal olisi kyllä hyvä eriste vanhoihin taloihin...
Tämä sama pilaaminen toistuu monessa sisustusohjelmassa. Ikivanhoja tiiliseiniä maalataan valkoisiksi. Samoin hirsitalon hirret maalataan sisäpuolelta valkoisiksi. Jos haluaa valkoista niin laittakoon jonkun tapetin tms. Hirrestä on vaikea ottaa väriä pois ja tiilestä se on mahdotonta.
Ap:lla ei taida olla sen enempää tietoa rakennetekniikasta kuin ohjelman tekijöillä....
Tämä sama pilaaminen toistuu monessa sisustusohjelmassa. Ikivanhoja tiiliseiniä maalataan valkoisiksi. Samoin hirsitalon hirret maalataan sisäpuolelta valkoisiksi. Jos haluaa valkoista niin laittakoon jonkun tapetin tms. Hirrestä on vaikea ottaa väriä pois ja tiilestä se on mahdotonta.
Esimerkiksi liimamaalilla voi maalata hirsiseinän sekä tiilet, sehän lähtee pesemällä pois. Ennenvanhaan kaikki keittiön tiilet kalkittiin valkoisiksi ja mustuneet hirret usein myös... ei siis maalaaminen ole virhe, mutta mistään rautakaupasta maalia ei pidä ostaa.
Sammal on varmaan ihan ok eriste mutta ko. kohteessa sitä olisi tarvittu niin paljon että huonekorkeutta ei olisi jäänyt kuin maks 1,5 m
Rakenteiden hengittävyys on utopiaa... läpi ne ei hengitä vaikka kuinka olisi hirttä, saati että on kerroksia monta ja maalia yms pinnassa.
Kosteutta pystyy tasaamaan se muutama milli käsittelemätömän puun pinnassa!
Ottakaa selvää tosiasioista!
Panu Kailan kirja ei ole yhtä kuin totuus
Vanhaakin taloa voi korjata nykyaikaisilla materiaaleilla. Kaikkea ei tarvitse museoida....
Vaan vanhan käyttötarkoituksen muuttamisesta huonommaksi. Olisivat muuttaneet Älväriin, jos ei talo kelvannut. Ja hengittäviä rakenteita voi tehdä ja tehdään myös uusiin ekotaloihin, kyse ei ole "museoinnista". Sammal olisi kyllä hyvä eriste vanhoihin taloihin...
kuka esittää asiansa uskottavimmin??? totuudella ja faktoilla ei niin väliä kunhan saarna on ponteva :D
Ap:lla ei taida olla sen enempää tietoa rakennetekniikasta kuin ohjelman tekijöillä....
Miksi minä en ymmärrä tätä logiikkaa, että pitää eristää energiansäästön nimissä niin vimmatusta, että sitten pitää olla energiaa kuluttava koneellinen ilmanvaihto.
Hölmöläisten peitonjatkamista se on.Ilman koneellista ilmanvaihtoa suurimmassa osassa taloja on huoneita, joissa happea ei riitä. Ei seiniä kuulu jättää niin vetoisiksi, että läpi tuulee. Käytännössä siellä, mistä ilma pääsee kulkemaan "hengittämään" on riittävällä lämpötilaerolla aina kastepiste.
Eli jos talo eristetään hyvin, mutta toppatakki ei suojaa vaikka ristiselkää, siitä kohtaa talo lähtee menemään pilalle. Keuhkot on aivan erikseen, kun passiivinen painovoimainen imanvaihto ei toimi joka säällä. Hyvä kun sen saa toimimaan yhdellä säällä.
oikein tehty painovoimainen ilmanvaihto toimii hyvin ja säästää energiaa. Ennen tehtiin piiput korkeiksi juuri siitä syystä, että vetivät säällä kuin säällä. Ilmanvaihto perustui lämmitysuuneihin joissa oli poistoilmaräppänät. Kesällä pidetään räppänät auki ja kas, ilma vaihtuu. Korvausilmaa tuli ikkunoista ja ihme ja kumma ilman vedon tunnetta. Homma oli hallittua. Seinistä ei kuulu tuulla läpi, sen estää paperi tai phavi, sama koskee niin urkkia, seinää kuin kattoa.
Sitä en tiedä mikä on passiivinen ilmanvaihto.
t. nainen joka asuu vanhassa ja pilaamattomassa hirsitalossa painovoimaisella ilmanvaihdolla. Eikä muovia missään.
mutta katsokaa jenkkiläisiä remppaohjelmia. Siellä ne vetää kylppärin laatat suoraan jokun kosteutta kestävän levynpäälle kun Suomessa vedetään sentti tolkulla kosteuseristettä levyjen päällä. Paras piharemppa oli yhdessä jenkkiohjelmassa, missä etunurmikko korvattii osin movinurmikolla. Eipä tarvii leikata eikä kastella
Rakenteiden hengittävyys on utopiaa... läpi ne ei hengitä vaikka kuinka olisi hirttä, saati että on kerroksia monta ja maalia yms pinnassa.
Kyllä hengittävät rakenteet oikeasti hengittää. Meidänkin suvulla on aikojen saatossa vähennetty hengittävyyttä ja takkaakaan ei tarvitse lämmittää niin paljon kuin 70-luvulla. Ennen pidettiin villa-asua sisällä juuri sen takia, kun varsinkin tuulisella säällä rakenteet hengitti.
Jos nykyrakenteet ovat hengittäviä vaikka ne eivät hengitä, pidän sitä lumepuheena. Joku on keksinyt markkinoida pinkopahvia paksujen eristeiden ja seinien taakse. Kun seinässä on paksusti eristettä, se vaan ei hengitä, kuin vääristä kohdista.
Käyttäkää nyt ihmeessä kunnon höyrynsulkuja nykytaloissa. Ei kukaan oikeasti halua elää hengittävissä taloissa ja ilman höyrynsulkuja kastepiste tulee varmasti. Vai meinasitteko ilman läpivientejäkin toteuttaa talot?
Sammalilla ennen peitettiin pahinta vedontunnetta, mutta olen ollut taloissa, joita on purettu sammalen takia. Ei se sen kummempaa ole kuin turve. Oikein hyvää kasvualustaa vaikka keltavahveroille, niin miksei muillekin sienille?