Huvila ja huussissa pilattiin 200v vanha hirsitalo hetkessä.

Rakenteiden hengittävyys on utopiaa... läpi ne ei hengitä vaikka kuinka olisi hirttä, saati että on kerroksia monta ja maalia yms pinnassa.

Kyllä hengittävät rakenteet oikeasti hengittää. Meidänkin suvulla on aikojen saatossa vähennetty hengittävyyttä ja takkaakaan ei tarvitse lämmittää niin paljon kuin 70-luvulla. Ennen pidettiin villa-asua sisällä juuri sen takia, kun varsinkin tuulisella säällä rakenteet hengitti.

Jos nykyrakenteet ovat hengittäviä vaikka ne eivät hengitä, pidän sitä lumepuheena. Joku on keksinyt markkinoida pinkopahvia paksujen eristeiden ja seinien taakse. Kun seinässä on paksusti eristettä, se vaan ei hengitä, kuin vääristä kohdista.

Käyttäkää nyt ihmeessä kunnon höyrynsulkuja nykytaloissa. Ei kukaan oikeasti halua elää hengittävissä taloissa ja ilman höyrynsulkuja kastepiste tulee varmasti. Vai meinasitteko ilman läpivientejäkin toteuttaa talot?

Sammalilla ennen peitettiin pahinta vedontunnetta, mutta olen ollut taloissa, joita on purettu sammalen takia. Ei se sen kummempaa ole kuin turve. Oikein hyvää kasvualustaa vaikka keltavahveroille, niin miksei muillekin sienille?

ja kosteuden pitää olla jatkuvaa. Syystäkin oli taloissa ennen tuulettuvat alapohjat eli rossipohjat. Luukkuja pidettiin auki keväästä syksyyn ja talvet kiinni. Ei kasvanut sienet. Sienet alkoi kasvaa kun tuvan lattiaan iskettiin muovimatto ja salin seiniin vinyyliä. Samalla tehtiin keskelle taloa vessa ja vedettiin vesi sisään. Ei tuulettunut ei.

Minä ihme on nykyihmisellä kun ei voi pitää sisällä villasukkia. Ei voi, kun pitää tarjeta t-paidalla ja shortseilla. parasta energiansäästöä ja maapallon säästöä on vaihtaa jalkaan ne villikset ja pitkät housut.

Sammal ei ole oikein käytettynä tuhonnut yhtään taloa, se on fakta.

KEsällä pitää olla sit ikkunat auki että vähän ilma vaihtuu.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon, kesällä ulkona voi olla jo kuumempi kuin sisällä ja ilma virtaa väärään suuntaan.

Ja ennen vanhaan ilma tosiaan vaihtui, tuli oli hellassa joka päivä montaa kertaa vaikka olisi ollut miten helle



Elikkä näille jotka haikailee vanhan hyvän ajan perään niin miksi ette vaihda kokonaan vanhaan??

Vanha talo toimii vanhalla elämän tyylillä, kerran viikossa pesuilla ja sekin pihasaunassa, pyykkiä pestään sitten kerran kahdessa viikossa ja kaikki valmistetaan liedellä joka lämpiää puilla.



Nykyelämän tyyli tuo liian suuren kosteus rasituksen vanhaan puutaloon! tulisijojakin käytetvään vain tunnelman takia eikä pakon edessä...



Miksi rakenteet pitäisi olla vanhoja jos kaikki muu on uutta?

Tämä sama pilaaminen toistuu monessa sisustusohjelmassa. Ikivanhoja tiiliseiniä maalataan valkoisiksi. Samoin hirsitalon hirret maalataan sisäpuolelta valkoisiksi. Jos haluaa valkoista niin laittakoon jonkun tapetin tms. Hirrestä on vaikea ottaa väriä pois ja tiilestä se on mahdotonta.

Ennen hirret valkaistiin kalkkimaalilla. Siihen aikaan uunit ja piisit savustivat toisinaan sisäpuolen seinätkin, ja vanhoissa hirsissä näkyykin monta kalkkikerrosta. Ja sillä kohdalla kulumaa, jossa joku on istunut ja nojannut seinään.

Voisiko koota jonkun kuvateoksen aiheesta "mummolan seinien kertomaa".

Ei koneellinen ilmanvaihto ole tietenkään kielletty hirsitaloissakaan.

Mutta kertokaa minulle, missä se energiansäästö tulee, kun sähköä kuluu lämmityksen sijasta ilmanvaihtoon?

Kannattaa pitää vintit tuulettuvina. Silloin kosteus pääsee edes jonnekin haihtumaan. Muuten se imeytyy eristeisiin.

Miten se eristeisiin pääsee jos välissä on muovi?

kuka esittää asiansa uskottavimmin??? totuudella ja faktoilla ei niin väliä kunhan saarna on ponteva :D

Ap:lla ei taida olla sen enempää tietoa rakennetekniikasta kuin ohjelman tekijöillä....

niin se siitä sitten =D

KEsällä pitää olla sit ikkunat auki että vähän ilma vaihtuu. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon, kesällä ulkona voi olla jo kuumempi kuin sisällä ja ilma virtaa väärään suuntaan. Ja ennen vanhaan ilma tosiaan vaihtui, tuli oli hellassa joka päivä montaa kertaa vaikka olisi ollut miten helle Elikkä näille jotka haikailee vanhan hyvän ajan perään niin miksi ette vaihda kokonaan vanhaan?? Vanha talo toimii vanhalla elämän tyylillä, kerran viikossa pesuilla ja sekin pihasaunassa, pyykkiä pestään sitten kerran kahdessa viikossa ja kaikki valmistetaan liedellä joka lämpiää puilla. Nykyelämän tyyli tuo liian suuren kosteus rasituksen vanhaan puutaloon! tulisijojakin käytetvään vain tunnelman takia eikä pakon edessä... Miksi rakenteet pitäisi olla vanhoja jos kaikki muu on uutta?

painovoimainen ilmanvaihto ja lisäksi ilmanpoisto koneellinen (pidetään päällä saunan ja suihkun jälkeen), takkaa poltetaan päivittäin lokauusta toukokuulle. Kesäaikana on alakerrassa (osittain kellasissa) koko ajan tuloilmaräppänät ja pieni ikkuna auki. samaan aikaan vinttikerroksessa on ikkuna auki josta ilma virtaa ulos. Ei hometta ja asutaan kolmessa kerroksessa.

jostain löytyy jos käydään tutkimaan. Eri asia onko sillä mitään merkitystä, tuskin.

Vanhoille taloille annetaan enemmän anteeksi kuin uusille...

KEsällä pitää olla sit ikkunat auki että vähän ilma vaihtuu. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon, kesällä ulkona voi olla jo kuumempi kuin sisällä ja ilma virtaa väärään suuntaan. Ja ennen vanhaan ilma tosiaan vaihtui, tuli oli hellassa joka päivä montaa kertaa vaikka olisi ollut miten helle Elikkä näille jotka haikailee vanhan hyvän ajan perään niin miksi ette vaihda kokonaan vanhaan?? Vanha talo toimii vanhalla elämän tyylillä, kerran viikossa pesuilla ja sekin pihasaunassa, pyykkiä pestään sitten kerran kahdessa viikossa ja kaikki valmistetaan liedellä joka lämpiää puilla. Nykyelämän tyyli tuo liian suuren kosteus rasituksen vanhaan puutaloon! tulisijojakin käytetvään vain tunnelman takia eikä pakon edessä... Miksi rakenteet pitäisi olla vanhoja jos kaikki muu on uutta?

painovoimainen ilmanvaihto ja lisäksi ilmanpoisto koneellinen (pidetään päällä saunan ja suihkun jälkeen), takkaa poltetaan päivittäin lokauusta toukokuulle. Kesäaikana on alakerrassa (osittain kellasissa) koko ajan tuloilmaräppänät ja pieni ikkuna auki. samaan aikaan vinttikerroksessa on ikkuna auki josta ilma virtaa ulos. Ei hometta ja asutaan kolmessa kerroksessa.

jostain löytyy jos käydään tutkimaan. Eri asia onko sillä mitään merkitystä, tuskin. Vanhoille taloille annetaan enemmän anteeksi kuin uusille...

KEsällä pitää olla sit ikkunat auki että vähän ilma vaihtuu. Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroon, kesällä ulkona voi olla jo kuumempi kuin sisällä ja ilma virtaa väärään suuntaan. Ja ennen vanhaan ilma tosiaan vaihtui, tuli oli hellassa joka päivä montaa kertaa vaikka olisi ollut miten helle Elikkä näille jotka haikailee vanhan hyvän ajan perään niin miksi ette vaihda kokonaan vanhaan?? Vanha talo toimii vanhalla elämän tyylillä, kerran viikossa pesuilla ja sekin pihasaunassa, pyykkiä pestään sitten kerran kahdessa viikossa ja kaikki valmistetaan liedellä joka lämpiää puilla. Nykyelämän tyyli tuo liian suuren kosteus rasituksen vanhaan puutaloon! tulisijojakin käytetvään vain tunnelman takia eikä pakon edessä... Miksi rakenteet pitäisi olla vanhoja jos kaikki muu on uutta?

painovoimainen ilmanvaihto ja lisäksi ilmanpoisto koneellinen (pidetään päällä saunan ja suihkun jälkeen), takkaa poltetaan päivittäin lokauusta toukokuulle. Kesäaikana on alakerrassa (osittain kellasissa) koko ajan tuloilmaräppänät ja pieni ikkuna auki. samaan aikaan vinttikerroksessa on ikkuna auki josta ilma virtaa ulos. Ei hometta ja asutaan kolmessa kerroksessa.

Sammal ei ole oikein käytettynä tuhonnut yhtään taloa, se on fakta.

Sisällä 20 astetta, ulkona -20, välissä sammal. Sisällä vaikka vain 50% kosteus niin jossain kohdassa sammalta on kastepiste.

Haluatko, että etsin sammaleen eristävyyden, jotta saa laskettua vaikka missä kohtaa sammalta tuolla säällä on kosteaa? Kastepistetaulukot löytää helposti netistäkin. Melko turhaa se tarkka laskeminen joka tapauksessa on, koska se kastepiste on jossain siellä, mutta täsmällinen kohta riippuu kuinka tiiviisti tai huokoisesti siinä kohtaa sammal on. Sammalen eristyskyky on sen verran heikko, että kastepiste syntyy. Oletko koskaan katsonut sammalta maassa hallan jälkeen? Kyllä sinne juuren lähellä oleville varsille saakka sitä kastetta luonnossakin kertyy.

Sammal ei ole oikein käytettynä tuhonnut yhtään taloa, se on fakta.

Sisällä 20 astetta, ulkona -20, välissä sammal. Sisällä vaikka vain 50% kosteus niin jossain kohdassa sammalta on kastepiste.

Haluatko, että etsin sammaleen eristävyyden, jotta saa laskettua vaikka missä kohtaa sammalta tuolla säällä on kosteaa? Kastepistetaulukot löytää helposti netistäkin. Melko turhaa se tarkka laskeminen joka tapauksessa on, koska se kastepiste on jossain siellä, mutta täsmällinen kohta riippuu kuinka tiiviisti tai huokoisesti siinä kohtaa sammal on. Sammalen eristyskyky on sen verran heikko, että kastepiste syntyy. Oletko koskaan katsonut sammalta maassa hallan jälkeen? Kyllä sinne juuren lähellä oleville varsille saakka sitä kastetta luonnossakin kertyy.

Luonnonmateriaalien kanssa se kastepiste ei tee mitään, koska kosteus myös haihtuu niistä. Hengittävät materiaalit pitävät ilmankosteuden miellyttävänä juuri sitomalla ja luovuttamalla asumisesta syntyvää kosteutta. Ja sitä syntyy aina jonkin verran. Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään. Siksi sen kanssa käytetään höyrynsulkua.

Luonnonmateriaalien kanssa se kastepiste ei tee mitään, koska kosteus myös haihtuu niistä. Hengittävät materiaalit pitävät ilmankosteuden miellyttävänä juuri sitomalla ja luovuttamalla asumisesta syntyvää kosteutta. Ja sitä syntyy aina jonkin verran. Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään. Siksi sen kanssa käytetään höyrynsulkua.

Tämä kirjoitus on täysin totta. Höyrynsuluthan "keksittiin" vasta mineraalivillateollisuuden jälkeen, koska havaittiin että mineraalivilla ei kuivu kuten "vanhat" luonnonmateriaalit.

Luonnonmateriaalien kanssa se kastepiste ei tee mitään, koska kosteus myös haihtuu niistä. Hengittävät materiaalit pitävät ilmankosteuden miellyttävänä juuri sitomalla ja luovuttamalla asumisesta syntyvää kosteutta. Ja sitä syntyy aina jonkin verran. Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään. Siksi sen kanssa käytetään höyrynsulkua.

Juu-u. Nyt puhuu mututiedon tohtori? Kaikki, joka kastuu, toimii loistavana homealustana. Kyllä mineraalivillasta kosteus haihtuu ihan kuten muualtakin, se on sitä luonnon kiertokulkua. Jos välissä on paksu kerros muuta materiaalia, haihtuminen kestää pidempään. Toimii vaikka puuvillalla, kokeilkaa sen kuivumista yksin kerroin ja sitten taittamalla monin kerroin.

Kun sitä samaa luonnonmateriaalia laitetaan 200 mm tai paksumpi kerros, on haihtuminen jo niin hidasta, että sinne ei haluta kastepistettä. Ei vaikka olisi kuinka luonnonmateriaalia. Aivan sama muillakin. Juuri sen takia käytetään höyrynsulkua.

Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään.

Ölyinen villa hylkii vettä, mutta jos sinne laitetaan mitä tahansa muuta "luonnonmateriaalia", kuten pellavaa, puuvillaa, selluvillaa tai muuta ekoa, kyllä ne ihan yhtä hyvin kostuu kuin se talouspaperi tai flanellipaita. Ja oletteko koskaan kokeilleet kastuuko pikkuhousut, jos puuvillaiset farkut kastuu? Kyllä minun mielestäni.

Järki käteen tähän hölynpölyyn. Kyllä VTT:llä tiedetään, miten kaste käyttäytyy ja sieltä ne höyrynsulkuohjeetkin tulevat.

onkin myrkyn niellyt, itseään täynnä oleva lehmä.

Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään.

Ölyinen villa hylkii vettä, mutta jos sinne laitetaan mitä tahansa muuta "luonnonmateriaalia", kuten pellavaa, puuvillaa, selluvillaa tai muuta ekoa, kyllä ne ihan yhtä hyvin kostuu kuin se talouspaperi tai flanellipaita. Ja oletteko koskaan kokeilleet kastuuko pikkuhousut, jos puuvillaiset farkut kastuu? Kyllä minun mielestäni.

Järki käteen tähän hölynpölyyn. Kyllä VTT:llä tiedetään, miten kaste käyttäytyy ja sieltä ne höyrynsulkuohjeetkin tulevat.

Jos rakentajille saadaan antaa tuollaisia ohjeita materiaalien ihannuudesta, ei siinä rakennusprojektin keskellä osaa miettiä näitä käytännönläheisiä esimerkkejä.

Pitäisi saada nuo hengittävien talojen puolesta puhujat vastuuseen hengittävien materiaalien vääristä "ominaisuuksista". Monikohan rakentaja on uskonut noita ja laittanut sinne jotain "hengittävää" ekovillaa ilman höyrynsulkuja?

Nuo hengittävät rakenteet kuulostavat ennemmin joidenkin rakentajien omalta päättelyltä. Kun edes tällä palstalla ei voi saada uskottavuutta sille, että hengittävä pyykki kuivuu hyvin mytyssä, miksi sitä ei voida kumota oikeasti?

Mineraalivilla jos kostuu, se pysyy kosteana ja kostuu jatkuvasti enemmän ja loppujen lopuksi kostuttaa muutkin materiaalit lähellään.

Ölyinen villa hylkii vettä, mutta jos sinne laitetaan mitä tahansa muuta "luonnonmateriaalia", kuten pellavaa, puuvillaa, selluvillaa tai muuta ekoa, kyllä ne ihan yhtä hyvin kostuu kuin se talouspaperi tai flanellipaita. Ja oletteko koskaan kokeilleet kastuuko pikkuhousut, jos puuvillaiset farkut kastuu? Kyllä minun mielestäni.

Järki käteen tähän hölynpölyyn. Kyllä VTT:llä tiedetään, miten kaste käyttäytyy ja sieltä ne höyrynsulkuohjeetkin tulevat.

VTT:ltä on aikojen saatossa tullut myös rakennusohjeita, jotka nykyään tiedetään virheellisiksi. Sitten on näitä tekniikoita, joilla on pidetty talot kunnossa jo monta sataa vuotta, on siinä testaustulosta siinäkin.

On aivan turha väittää, että joku kierrätyspaperista tai muusta eko- tai luonnonmateriaalista tehty "hengittävä villa" olisi yhtään parempaa kuin sama materiaali aivan tavallisessa käytössä.



200 mm on paksu kerros mitä tahansa materiaalia kuivattaa yhtenä nippuna ja eristeissä tuo on vielä pieni määrä. Kyllä se kosteus sinne jää muhimaan, jos se pääsee sinne.



Aivan sama koskee paksua puutakin. Jos puuhun pääsee kondensoitumaan kosteutta, ei se ihan yhtä nopeasti lahoa kuin laituri, mutta ei rakenteissa painekyllästettyä käytetä.



Paras tapa suojata kosteudelta on, että sisältä höyry EI pääse villoihin tai rakenteisiin. 50% kosteus 20 asteessa johtaa 12 asteessa jo kastepisteeseen, eli jos villaan, jossa on 12 astetta pääsee tuota 50% sisäilmaa, se kostuu oli se luonnonmateriaalia tai ei. Sinne pääsee sitä sisäilmaa, jos höyrynsulku puuttuu.

Kyllä VTT:llä tiedetään, miten kaste käyttäytyy ja sieltä ne höyrynsulkuohjeetkin tulevat.

"Sekä hengittävät että ei-hengittävät rakenteet ovat teknisesti toimivia oikein rakennettuina. Jos ilmansulkupaperiin tai höyrynsulkumuoviin jää tai tulee reikiä ovat seuraukset kuitenkin erityyppisiä. Lisääntynyt kosteuspitoisuus kasvipohjaisessa eristeessä pienentää jonkin verran sen lämmöneristävyyttä, kun taas mineraalieristeen lämmöneristävyys huononee ratkaisevasti ja vettä imemättömät kuidut päästävät tiivistyneen veden tippumaan alajuoksulle aiheuttaen kosteusvaurioita. Kosteutta tiivistyy helposti myös ehjään sisäpinnassa olevaan höyrynsulkumuoviin silloin, kun sisällä on ulkoilmaa viileämpää esim. taloa jäähdytettäessä."

Tämä ylläoleva on siis kopioitu yhdestä kosteuden kertymistä ja poistumista puukuituseinästä- tutkimuksesta.

Tämä ketju on nykypäivänä aiheellinen. On hyvä että tuo 60-70 -luvuilla jo pahasti korruptoitunut mineraalivillamonopoli, joka on toiminut täysin häikäilemättömästi tehtaillessaan "tutkimuksia", hämärtäessään rakennusalan käsitteitä ja polkiessaan esim. pellavaeristeyrityset pois tieltään, aletaan vihdoin nähdä oikeassa valossa. Toivottavasti tästä ajankohtaisesta aiheesta vasta aletaan puhua!

Monikohan rakentaja on uskonut noita ja laittanut sinne jotain "hengittävää" ekovillaa ilman höyrynsulkuja? Nuo hengittävät rakenteet kuulostavat ennemmin joidenkin rakentajien omalta päättelyltä.

Näinhän perinteisesti rakennetut talot juuri toimivat. Luonnonmateriaalieristeet ilman muoveja. Hometaloja alkoi tulla vasta nykyrakentamisen (mineraalivilla) myötä.

Taidat olla mineraalivillan myyntiedustajia?

Tämä ketju on nykypäivänä aiheellinen. On hyvä että tuo 60-70 -luvuilla jo pahasti korruptoitunut mineraalivillamonopoli, joka on toiminut täysin häikäilemättömästi tehtaillessaan "tutkimuksia", hämärtäessään rakennusalan käsitteitä ja polkiessaan esim. pellavaeristeyrityset pois tieltään, aletaan vihdoin nähdä oikeassa valossa. Toivottavasti tästä ajankohtaisesta aiheesta vasta aletaan puhua!

mutta juuri tuollaisilla osittaisen tutkimuksen lainaamisilla annetaan se ylioptimistinen käsitys ekovilloista, joka nyt leviää. Kosteutta ei saa päästä mihinkään eristeeseen, jos ei halua kosteusvaurioita. Tuossa on annettu lausunto yksittäisestä eristeestä, eikä tiedetä yhtään muuta sen ominaisuutta. Jos kastepiste syntyy villaan, sinne pääsee kosteutta. Jos sinne pääsee kosteutta, siinä on kasvualusta vaikka se ei tippase.

Ihan tuota kosteudenpelkoa ajatellen voisi uretaanin päätellä loistavaksi, kun höyry ei oikeastaan läpäise sitä. Taitaa se ollakin hyvä, mutta jälleen unohdetaan kylmäsillat ja aukot.