VIHAAN vanhenpainiltoja. kertakaikkiaan.

siihen menee usempi tunti matkoineen ja kun lapsia on kolme niin vietän senkin ajan mielummin lasteni kanssa. Eikä minua kiinnosta vähääkään jos joku pitää minua huonona vanhempana.

Eikö teitä kiinnosta nähdä millaisesa luokassa lapsenne päivänsä viettää ja kuulla aikuiselta koulupäivän kulusta? Meidän koululaiselta ei saa ainakaan mitään irti vaikka miten kyselisi. Onko teidän aika tosiaan niin kallista, että tunti, pari kerran vuodessa on liikaa?

Pari-kolme tuntia meillä on aina kestänyt edellisillä opettajilla (4 kpl), mutta uusin piti vain tunnin. Oli liian lyhyt aika.

On todella kiinnostavaa kuulla juuri tuosta ilmapiiristä luokassa, opetettavista aineista ja kuunnella muiden vanhempien puheenvuoroja. Niistä saa todella paljon irti.

Vanhempainiltoja saisi olla 2 vuodessa!

(Ihmettelen, mitä adhd-ihmisiä te olette, jos ette tuota aikaa paikallanne pysty olemaan.)

ei edes ekalla luokalla ollut, en tunne kuin muutaman vanhemman..olis tärkeää kyllä tuntea..

sit kaipasin keskustelua just luokka hengestä, ja tunnelmasta, miten sujuu jne

ja venhempien kokemuksia..

eli just tota yleistä keskustelua :)

nyt vaan ope puhu järjestyssäännöt wilmat jne jne , jotka joakaisen kuuluisi jo osata ...

eli aika meni hukkaan, eikä asiaan edes päästy

jos vanhempainilta on ajanhukkaa. Aivan varmasti on asioita, joista kaikkien vanhempien olisi hyvä kuulla nimenomaan yhtä aikaa, jotta saadaan useampi näkökulma asioihin. Varsinkin jos on työrauhaongelmia tai mitä vaan ilmapiiriasioita käsiteltävänä. Vanhempainillan voi käyttää rakentavasti vaikka luokkahengen rakentamiseen (siis vanhempien sitouttamiseen!). Silloin vanhempian YHTÄAIKAINEN läsnäolo on olennaista. Typerä opettaja haaskaa tilaisuutensa jorisemalla itsestäänselvyyksiä.

en tietäisi, millaisessa luokkatilassa lapseni on "töissä". En tietäisi käytävien ahtaudesta, kotitalousluokan tiloista, ruokalan systeemeistä, välituntipihan ankeudesta, keskusradion osin olemattomasta kuuluvuudesta tai siitä, millainen on se auditorio, jossa "aina väkisin nukuttaa".

En tietäisi, että opettaja on kyllästynyt luokkaansa (tai joskus innoissaan siitä, että on hyvä henki), vaikka ei sitä ääneen sano. Kyllä sen kuulee. Ymmärtäisin paremmin, miksi Ville on villi (äitinsä nähtyään jokainen sen tajuaa) tai miksi rehtorista ei pidetä (teillaa kaiken keskustelun).

Meillä vanhempainilta on tunti omassa luokassa ja tunti auditoriossa eli ensin oman luokan asioita ja sitten yleistä siltä luokka-asteelta. Kai sitä kerran vuodessa voi uhrata aikaansa sen miettimiseen, mihin lapsi hakee ysiluokan keväällä?

VIHAAN vanhenpainiltoja. kertakaikkiaan. sitä saatanan jaaritusta, samoja asioita ja lässyttämistä, sitten menee aikaa siihen kun yli-innokkaat äidit kertoilevat omista nuppusistaan ym.

voi helvetti. se ilta meni siitä.

Pakkoko sinne sitten on mennä, jos on kerran noin vastenmielistä ja turhaa.

Minusta ne tilaisuudet ovat aina olleet hyödyllisiä, saa kuulla oppitavoitteista ynnä muusta, tutustuu vanhempiin ja opettajiin. Turhempaankin tulee pantua aikaa.

Noin moni ahdistuu esittelykierroksesta.

Hih, olettepa te arkoja. Noin moni ahdistuu esittelykierroksesta.

Mua itseäni ei huvita mun arkuus ollenkaan. Esittelykierroksen ja ryhmätöiden pelon takia en mene vanhempainiltoihin ollenkaan. Jännitän niin omaa vuoroani, että toisten nimet menee ihan ohi. Ja kun kasvotkaan ei jää mieleen, niin esittelykierros on mulle todellakin ahdistuksen paikka.

Mun mielestä vanhempainiltojen tehtävä on myös lisätä yhteisöllsyyttä! Siksi siellä esittäydytään, kerrotaan ja jaetaan asioita.



Just oli vanhempainilta, ehkä meillä on poikkeuksellisen hyvä koulu ja opettajat, mutta täällä me vanhemmat jopa avoimesti keskustellaan vanhemmuudesta, sen haasteista ja iloista. Ja järkätään yhteisiä pikkujouluja ja muita kekkereitä.



Minä haluan tuntea ja tietää, kenen lasten seurassa omat lapseni ovat ja mitä opettajat ajattelevat.



Ihan käsittämätöntä urputusta, jos ei nyt yhtä vanh. iltaa jaksa!

Hih, olettepa te arkoja. Noin moni ahdistuu esittelykierroksesta.

Mua itseäni ei huvita mun arkuus ollenkaan. Esittelykierroksen ja ryhmätöiden pelon takia en mene vanhempainiltoihin ollenkaan. Jännitän niin omaa vuoroani, että toisten nimet menee ihan ohi. Ja kun kasvotkaan ei jää mieleen, niin esittelykierros on mulle todellakin ahdistuksen paikka.

Eihän arkuus ole hauska juttu. Hih tuli ehkä vain siitä, miten paljon täällä noita esittelykierrosta pelkääviä on. Eikä sekään tietty ole naurun asia... Mut aggressiivisesti koko vanhempieniltoja vihataan ja syynä on sitten (osassa tapauksista) ihan muu asia.

ihan uskomatonta miten vaikeaa elämä on joillekin. Noin tuskaistako on uhrata pari tuntia elämästänne lasten asioille? Ja kaikkein nolointa on että joku opettajakin on sitä mieltä että illat ovat ihan turhia... kyllähän se tietysti heijastuu vanhempiinkin jos he näkevät että opea ei vähempää voisi kiinnostaa.



Meidän lasten koulussa vanhempainiltoja on ollut 1-2 lukuvuodessa. Minusta ne ovat aina olleet ilmapiiriltään tosi mukavia, siellä on käsitelty tärkeitä lukuvuoden asioita, sovittu retkistä, yhteisistä tavoitteista. Lisäksi on hyvä tuntea edes naamalta luokkakavereiden vanhemmat, heihin on paljon helpompi olla yhteyksissä jos on asiaa kun on sanottu edes moi joskus. Vanhempainilloissa näkee luokan, missä pulpetissa lapsi istuu, kuviksen töitä, yms. yms.

mutta lapset ruotsinkielisessä koulussa ja siellä vanhempainillat luonnollisesti ruotsiksi. Pakko yrittää solkottaa jotain huonolla ruotsin kielellä ja esitellä itsensä.

10 min ! Yläasteen uusi ope keksi omasta mielestään hyvän idean, että kaksi vanhempaa juttelee ja sitten molemmat esittelevät toisen lapsen luokan edessä. Siinä meni tunti ja voi sitä sönkkäämistä ja jaarittelua ! Yök, sanon minä.

Minä haluan myös kuulla reippaasti faktat ja sitten kotiin. Ja näen mielelläni open kasvot ja päällisin puolin lasten vanhemmat. Mutta mitään leikki- ja laulu-iltaa on turha järjestää aikuisille ihmisille.

Ei se tiedonjako ole ainoa funktio. Kyllä on tärkeää myös tavata ope kasvotusten, ja oman lapsen koulukavereiden vanhempia. Esittelykierroksessa menee max 10 min, ei voi olla noin katkera paikka.

En oikeastaan ymmärrä, mikä merkitys on sellaisella vanhempainillalla, jossa ei keskustella, vaan opettaja vain käy läpi kasan kalvoja. Eikö olisi yksinkertaisempaa vain tehdä ja jakaa tiedote? Siinä säästyisi opettajankin aikaa.



Päiväkodissa oli selvä asia, että jaettiin kooste vanhempainillassa käydyistä keskusteluista niille, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet paikalle.

käydään yhdessä läpi meidän lahjakkaan tytön erityistarpeet luokkayhteisössä. Tehdään sitten kierros, jossa jokainen vanhempi voi kertoa, mitä aikoo tehdä sen asian hyväski, että meidän erityislahjakkuus saa mahdollisimman hyvät olosuhteet oppimiselleen. Vuodesta toiseen vaadiin myös sitä, että vähälahjaiset ja kaiken maailman ADHD:t ja aspergerit pitäisi siirtää omalle luokalleen. Tällä kertaa aion saada tahtoni läpi. Ei ole tylsää illoissa, kun vaan nostaa kissan pöydälle.

Jag heter Pirjo Purjonen och jag är Peter's mamma.



Näin pakkoruotsilla....

mutta lapset ruotsinkielisessä koulussa ja siellä vanhempainillat luonnollisesti ruotsiksi. Pakko yrittää solkottaa jotain huonolla ruotsin kielellä ja esitellä itsensä.

Minä (ja moni muu) olen aina esitellyt itseni suomeksi. Ja muutenkin sanonut sanottavani suomen kielellä meidän ruotsinkielisessä koulussa ja päiväkodissa. Ikinä ei ole ollut ongelma. Miksi muka olisi pakko yrittää puhua ruotsia suomalaisessa koulussa? Samoin meillä osa vanhemmista esittelee itsensä englanniksi. Ei siitäkään kukaan ole valittanut. Tai jos valittaisi, omapa olisi ongelmansa.

Sano että olet mamma AVlta ja tuot muutoksen tulet tykönäsi. Muista liekinheitin.

On tosi huono itsetunto ihmisellä jos ei pysty itseään esittelemään.

Eikö teitä kiinnosta muiden lasten vanhemmat, niistähän voi tulla vaikka lapsenne kavereita?

No ette varmaan niitäkään kestä...

Turha sinne on mennä ruikuttamaan, että lapsi on yksin kotona,voi hommata lapsenvahdin tai sitten jättää menemättä, so simple

niitä ruotsinkielisiä vanhempia kohtaan edes yrittää ruotsiksi, kun koulun toimintakieli kuitenkin ruotsi. Vaikka tosiasiahan varmaan on että he puhuvat paremmin suomea kuin minä ruotsia.