Onko lihavien vanhempien mielestä kiva juttu jos omat lapsetkin ovat lihavia?
- kommentoikaa etenkin lihavat vanhemmat ja kaikkein mieluiten ne lihavat vanhemmat joiden lapset ovat lihavia. Minua kiinnostaa läskien vanhempien kasvatusfilosofia ja läskiongelman periytymisen sosiaaliset taustat
Kommentit (29)
Olen oman tyttäreni juttuja kuunnellut ja vain yksi kaveri nimittelee toisia läskiksi selän takana. Tuo tyttö on muutenkin "pimu" ja jutut sen mukaisia, vaikka ovat vasta 8-vuotiaita. Oma tyttöni bestiksensä kanssa taannoin selitti, ketkä on pulleita ja ketkä ei. Sitten lisäsivät, että se on jokaisen oma asia. Tyttöni oli hetken hiljaa ja sanoi, että tykkää olla ohut, jotta jaksaa juosta paremmin, mutta ei se haittaa, vaikka joku on pulleampi.
Ihania. Koska niistä tulee ilkeitä painorasisteja???
kaikki pennut jotka haukkuvat tai huomauttelevat lapseni ylipainosta. Voitte sen jälkeen miettiä kannattiko kasvattaa kiusaajia!!! :)
ihmisten asiaton pilkkaaminen saataisiin loppumaan. Uskon että jonain päivänä kiusaaminen loppuu ikävästi.
Minäkin saan varmaan toivoa, että niillä lihavilla lapsilla, jotka minua kiusasivat laihuuteni takia on ollut ikävä loppu elämässään.
on diabetes ja selkä ja jalat skragaa. Ja kun läskit on kerätty jo lapsena, niin laihdutuskin on todella vaikeaa. Perheenperustaminenkin on vaikeampaa lihavana ja hedelmällisyydenkin kanssa on niin ja näin.
Minä olen koko ikäni ollut ylipainoinen, ei ole diabetestä minulla, hyvin jaksan ja pystyn kävellä, toki laihduttaminen on VAIKEAA. Minulla tuo ylipaino ei ole edes vaikuttanut hedelmällisyyteen, minun ei tarvitse kuin miettiä vauvaa miehen kanssa niin jo huomaan seuraavassa kuussa olevani raskaana. Toki lapsia meillä on vaan kaksi, ja yksi keskenmeno. Muuten onkin ollut niin tarkka ehkäisy käytössä kun enempää ei lapsia huolita.
mieheni ja lapsieni eivät ole. Olen tarkkana siitä että lapsellaini ei tule olemaan koskaan paino-ongelmaa. En rajoita syömisiä mutta hän onkin liikkuva ja pieniruokainen eli ei tarvitsekkaan rajoittaa syömisiä
En halua kenellekkään tätä painohelvettiä joten meillä ruokaan on terve suhtautuminen, ainoastaan minulla on väärä.
En siirrä tätä lapseeni koska herkut vedän lasen nukkuessa.
niin ja siis toinen lapsistamme on vähän ylipainoinen mutta siihen olen puuttunut aina ja todellakin hillitsen hänen herkkujen syömisiä, nyt liikkumisesta ei ole tarvinnut olla huolissaan kun viilettää kaiket päivät pihalla ja juoksee ja polkee pyörällä eikä oikein edes malttaisi syödä.
En ollut lihava lapsena, vasta aikuisena aloin lihoa. Syömistottumukset todella huonot, jätän "kunnon ruuat" usein syömättä ja korvaan ne makealla. Lapsistani kukaan ei ole lihava, vanhin jo kohta täysi-ikäinen. Koskaan en antaisi lapseni lihoa, jos alkaisi näyttää pullukalta, niin tekisin kaikkeni että palautuisi normaalille tasolle. En halua pitää lapsiani liian laihoina, vaan normaalina, vaikka olisi pientä mahaakin, mutta jos ei enää vaatekaupassa mahdu lasten vaatteet päälle, se on liikaa.
Itse olen niin huolissani omasta terveydestäni joka alkaa mennä lihavuuden takia, vielä ei ole sairauksia todettu, mutta 40 ikävuotta lähestyy, ja varmasti sairaudetkin vaanii nurkan takana. En koskaan soisi samaa lapsilleni, ja minähän ne ruuat kotiin kaupasta kannan, minä olen täysin vastuussa siitä mitä he syövät.
syöttämällä punaista maitoa ja makkaraa.
Minä olen välillä lihava, välillä tukeva. Ihan terve ihminen. Sairaana harvoin ja silloinkin lievästi. Jalat kestää hienosti, verensokerit optimissa jne. Toki, toki, jossain vaiheessa tästä voi tulla terveysseuraamuksia ja siksi nytkin laihdutan. Mutta ei se nyt niin ole, että samantein olet kolmekymppisenä tai nelikymppisenä diabeetikko ja polvet rikki, jos painoa on liikaa.
Mulla on kaksi lasta. Toinen tikkulaiha ja toinen normaali. Normaalipainoinen lapsi on kuitenkin tyypiltään sellainen, että hän alkaisi varmaan lihoa, jos en katsoisi ruokavalion perään. En halua heistä kummastakaan lihavaa.