Miehen synnytystekstiviesti kavereille...
"Poika putkahti --.-- klo --.--. Synnytys ei ollut niin kauheaa kuin luulin, vaikka seksiä meillä tuskin enää harrastetaan! Poika on yhtä miehekäs kuin isänsä ;) Alkon kautta kotiin, tänään isikerho kokoontuu meillä!"
Päivän ja kellonajan sensuroin tunnistamisen pelossa ja vähän muutin sanavalintoja. Mulle tuli tosi paska olo tästä. Putkahti?!? Eikä maininnut sanaakaan minusta, vaikka synnytys kesti 18,5 tuntia, joista ponnistin yli tunnin. Tärkeintä oli kai päästä ryyppäämään isän miehisyyttä ja suurta saavutusta sillä aikaa, kun minä hoidin lasta yksin sairaalassa ja koitin selvitä hengissä kivusta ja henkisestä myllerryksestä.
Ei varmaan tule yllätyksenä, että ensimmäinen lapsi on kyseessä... Aiheuttaako tämän hormonit vai onko mulla syytäkin loukkaantua? Millaisia viestejä teidän miehet on lähettäneet?
Kommentit (128)
Ja koti ei todellakaan ollut siivottu tai puunattu, enkä ollut iloinen siitäkään, että mies tuli sairaalaan vasta iltapäivällä krapulassa ja pahalta haisten.
Mikä välttämättömyys se dokaaminen muka silloin on, kun puoliso on juuri synnyttänyt? Enhän minäkään ratkea ryyppäämään, vaikka teinkin kaikkein kovimman työn.
Tekstiviestin sain nähdä silloin, kun miehen kaveri tuli käymään meillä ja kertoi vaimonsa pitäneen viestiä törkeänä. Pyysin sitten nähdä viestin ja olin täysin samaa mieltä vaimon kanssa.
ap
Laittaisin tuo tekstarin sen piikkiin. Minä (synnyttänyt äiti) laittelin sellaista tekstiä tulemaan, etten ilkiä edes puhelimelta niitä tarkastaa. Taisin aika tarkasta kuvailla synnytystäni (32 h, ponnistusvaihe 2 h) komplikaatioineen (emättimen seinämän repeämät, häntäluunmurtuma jne.jne.).
ekana ponnistetaan se lapsi maailmaan. Ja sitten pinnistellään äärirajoilla, että pystyisi unohtamaan ja antamaan anteeksi miehen käytöksen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tuo jälkimmäinen tehdään ihan puhtaasta rakkaudesta lasta kohtaan, ettei lapsen isäsuhde vaurioidu. Mies ja rakkaus ei siinä vaiheessa mahdu samaan lauseeseen.
Tsemppiä ap!
Toivottaa vähän samoja asioita kokenut.
Miten miehesi suhtautui, kun kerroit hänelle olevasi viestistä pahoillasi? Pahoitteliko hän viestiä, vai suhtautuiko ylimielisesti?
Kun ei noin idioottia juttua voi kukaan heittää :o mun miehen kaverit kyllä kiemurtelisi noloudesta, jos tuollaisen viestin saisivat. Enemmän ne on olleet miehen kaveripiirissä näitä vauvan strategiset mitat ja toivoo onnellinen isä.
nimittäin ryyppäämään kuin siitä että akka siinä nalkuttaa, kyttää tekstiviestejä, toosa levinny ja pihtaamaan alkaa muutenkin kun elatus tuli varmistettua.
Aika idioottia lähettää tuollaista. Jos seksielämään viittaisi sanallaankaan tuossa tilanteessa, olisi kyllä ex. Omani on kyllä niin fiksu, ettei ole pelkoa. Ei kyllä edes pitänyt varpajaisia omasta halustaan, sillä olin niin kipeä, vauvallakaan ei ollut kaikkia ihan täydellisesti ja olin henkisesti rikki. Kaikkea sitä ymmärretään, kun miehistä on kyse. Naiset sitten saavat hoitaa hommat, miehet rellestää miten haluavat ja kaikki ok. Sairasta... Tulin vihaiseksi puolestasi :(
Mutta se, että siinä tilanteessa hieroo selkää ja hössöttää ja lähes itsekin synnyttää ei ole tae mistään. Miehen ja isän rooli korostuvat sitten kun nekin pystyy ottamaan lapsesta enemmän vastuuta, viimeistään imetyksen loputtua.
Oma mieheni on juuri ja juuri ehtinyt nuorimman syntymähetken näkemään. Se ei vaan ollut tajunnut, että oikeasti se syntyy kohta, että "ala tulla jo" -puhelusta huolimatta töistä tulo kesti. Olin ekat pari vuotta kiukkuinen kun asiaa ajattelin, mutta pakko on ollut tajuta, ettei se sitä tahallaan tehnyt. Ja ennenkin naiset on itse synnyttänyt, isän roolin tuo mies on täyttänyt lapsia hoitamalla sitten 100%.
Nykyään yritetään liikaa tehdä miehistä naisia ja päinvastoin.
Tuo on niin stereotyyppisesti sikamaisen miehen viesti.
Vaan sitä, että ei ne isätkään aina ihan omia itsekään ole, jos ei naisetkaan.
Nykyään yritetään liikaa tehdä miehistä naisia ja päinvastoin.
...saatikka hössöttämisestä.
Kyllä minusta miehekäs on sellainen mies, joka ilmoittaa lapsensa syntymästä puhelimitse lähipiirille niinkuin se on, eikä lähde mitään "seksihalut meni"-tekstareita lähettämään jollekin futiskaveriryhmälle. Ihme machoilua sellainen. Ap:lle onnittelut hyvästä työstä ja onnea matkaan valitsemasi miehen kanssa ;)
ekana ponnistetaan se lapsi maailmaan. Ja sitten pinnistellään äärirajoilla, että pystyisi unohtamaan ja antamaan anteeksi miehen käytöksen raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tuo jälkimmäinen tehdään ihan puhtaasta rakkaudesta lasta kohtaan, ettei lapsen isäsuhde vaurioidu. Mies ja rakkaus ei siinä vaiheessa mahdu samaan lauseeseen.
Tsemppiä ap!
Toivottaa vähän samoja asioita kokenut.
Kaunis ja todenmukainen ajatus! Kun tuntee tulleensa henkisesti miehensä hylkäämäksi, on todellakin suuri ponnistus antaa tälle anteeksi. Me naiset olemme ponnistusten sankareita1
Mies siis pitää vaimoaan nyt synnytyksen jälkeen niin vastenmielisenä, että ei halua enää seksiä hänen kanssaan. Hyi, mikä äijä.
Nainenhan on tehnyt kaiken työn, eikä raskausaikana ole päässyt tyttöporukassa läträämään. Eikös ehdottomasti äidin, jos jonkun, tulisi päästä juhlimaan? Mieshän voi hoitaa vauvaa sairaalassa, kuten joku täällä perusteli miesten juomista sillä, että nainen on sillä aikaa sairaalassa.
Oikeasti olen sitä mieltä, ettei kummankaan tarvitsisi lähteä mihinkään viinaa vetämään, vaan perhe voisi keskittyä toisiinsa ja opetella uuden jäsenen hoitamista. Idiootteja ovat ainoastaan nämä sovinistimiehet ja heidän naisensa, joiden mielestä miehet ovat vapaita tekemään mitä tahansa koska tahansa ja naisten tehtävä on ainoastaan niellä kaikki ja siivota jäljet.
en mä ainakaan olisi voinut saati halunnut lähteä sairaalasta dokaamaan. Vähänkö olisivat ihmetelleet, jos olisin lainaillut pari vaippaa ja lähteny baanalle. Mies ei saanut jäädä sairaalaan, koska ei saatu perhehuonetta, joten ihan itse ehdotin, että käy parilla bissellä ja menee kotiin. Oli muuten yksi nainen tullut iskemäänkin, mutta mieheni oli todennut, jalat tukevasti ilmassa, että sai 3 tuntia sitten pojan. Oli laitellut kavereilleen tekstaria ja ihan hyvät kemut saaneet aikaiseksi. Seuraavana päivänä, jolloin haki meidät kotiin, oli kämppä siivottu ja kukkia ostettu. Tekstareita en katsellut, mutta eiköhän ne ihan asiallia olleet, jotain vitsintynkälahjoja seksin loppumisesta oli saanut (tyyliin näppylähanskat tms.) Ei haitannut yhtään. Totuushan on, että kyllä meillä ennen lapsia enemmän seksiä oli. Ihana isä on lapsilleen, ja seuraavassa syntymässä olin ihan naurun partaalla, kun oli riipinyt paidan pois, että tyttö on "ihokosketuksessa". Ja taas pidettiin varpajaiset. Voi että.
Nainenhan on tehnyt kaiken työn, eikä raskausaikana ole päässyt tyttöporukassa läträämään. Eikös ehdottomasti äidin, jos jonkun, tulisi päästä juhlimaan? Mieshän voi hoitaa vauvaa sairaalassa, kuten joku täällä perusteli miesten juomista sillä, että nainen on sillä aikaa sairaalassa.
Oikeasti olen sitä mieltä, ettei kummankaan tarvitsisi lähteä mihinkään viinaa vetämään, vaan perhe voisi keskittyä toisiinsa ja opetella uuden jäsenen hoitamista. Idiootteja ovat ainoastaan nämä sovinistimiehet ja heidän naisensa, joiden mielestä miehet ovat vapaita tekemään mitä tahansa koska tahansa ja naisten tehtävä on ainoastaan niellä kaikki ja siivota jäljet.
E
Muista nyt kiukutella sille ukolles oikein kunnolla. Kun olet henkisesti hylätty, vai mitä se oli.
loppuosaa en edes viitii sanoa, sillä tiedän, että olet herkässä tilassa. Ja samoin ajattelen minä, että tyhmä on tyhmä. Onnea vauvasta!
ja sanoi diplomaattisesti, ettei ihan asialliselta kuulosta, vaikkei ole naisten silmille ja korville tarkoitettu, niin ei tuota seksihommaakaan tarvis kaikille tekstarilla ilmoitella edes vitsillä.
Tästä tuli ihan mieleen tuttavien tapaus. Olivat synnytyssalissa, josta tuleva isä lähti koko ajan soittelemaan sukulaisille ja kavereille väliaikatietoja. Kutsui kaverit illaksi varpajaisiin ja käski isänsä lähteä lämmittämään mökkiä tätä varten. Isänsä oli kuulemma hermostunut ja sanonut että anna sen vaimos nyt ees synnyttää ensin. Ja juu, ei edennyt synnytys kuten isä ajatteli parissa tunnissa vaan vauva syntyi vasta yöllä. Seuraavana päivänä sitten varpajaiset, jotka kestivät kaksi päivää. Olivat sairaalassa kyselleet, että aikooko isä tulla ollenkaan, kuka teidät hakee kotiin...
Ei tarvinne erikseen mainita, että ko. pariskunta on jo eronnut.
näyttäisi saamiaan viestejä ja vielä sanoisi noin, että vaimoni mielestä viesti oli törkeä..ei kukaan..
Itse olisin halunnut, että mieheni olisi sanallisesti ilmaissut olevansa ylpeä minusta sen sijaan, että hehkuttaisi ryyppäämistä. Oma mieheni ei laittanut kavereilleen vastaavanlaisia tekstareita, mutta piti kyllä kunnon varpajaiset, joiden vuoksi saapui osastolle punasilmäisenä ja viinalle haisten klo 17 missaten vauvan ensimmäisen kylvyn, vaikka pyhästi oli vannonut ehtivänsä. Kyllä itketti. Ja edelleen olen asiasta jokseenkin loukkaantunut muistellessani miten yksinäinen olin ja miten kovasti kaipasin mieheni tukea. Synnytyksen jälkeen jos koskaan sitä tarvitsee toista, kun hormonit on ihan sekaisin, on kipuja ja kaikkea uutta ja on tehnyt ihan mielettomän uroteon synnyttämällä uuden ihmisen tähän maailmaan.
Meillä on jo kolme lasta ja mies on osoittautunut aivan loistavaksi isäksi. Silti välillä kaihertaa miehen pakenemin varpajaisiin kun käsillä oli ikimuistoiset hetket ja olisin häntä todella kaivannut.